5.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 83/14

—

toteamaan, että Helleenien tasavalta on jättänyt noudattamatta SEUT 49 artiklan ja direktiivin 2006/123/EY (1) 15 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan ja 3 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan, koska se on rajannut sovittelukoulutuksen tarjoajien oikeudellisen muodon voittoa tavoittelemattomiin yhtiöihin, joiden perustajina on oltava ainakin yksi kreikkalainen asianajajayhteisö ja ammattielin laissa 3898/2010 ja presidentin asetuksessa 123/2011 säädetyllä tavalla

—

toteamaan, että Helleenien tasavalta on jättänyt noudattamatta SEUT 49 artiklan ja direktiivin 2005/36/EY (2) 13 ja 14 artiklan, 50 artiklan 1 kohdan ja liitteen VII mukaisia velvollisuuksiaan, koska se on asettanut ammattitutkintojen tunnustamiselle ehtoja, kuten pätevyystodistusten sisältöä koskevia lisävaatimuksia, edellyttämällä täydentäviä toimenpiteitä ilman todellisten erojen ennakollista arviointia ja pitämällä voimassa säännöksiä, jotka johtavat syrjintään, koska henkilöiltä, jotka hakevat toimilupaa voidakseen toimia ammattisovittelijoina ja joilla on muualla kuin Kreikassa saatu toimilupa tai toimilupa, jonka Kreikassa annetun koulutuksen jälkeen on myöntänyt muualla kuin Kreikassa toimiva hyväksytty koulutuksen tarjoaja, on oltava kokemusta osallistumisesta ainakin kolmeen sovittelumenettelyyn

—

velvoittamaan Helleenien tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1.

SEUT 49 artiklassa ja palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2006/123/EY 15 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa vahvistetun sijoittautumisvapauden loukkaaminen

Lain 3898/2010 5 §:n 1 momentissa yhdessä presidentin asetuksen D.123/2011 kanssa säädetään, että sovittelukoulutusta tarjoavien yhtiöiden on oikeudelliselta muodoltaan oltava voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, joiden perustajina on oltava ainakin yksi kreikkalainen asianajajayhteisö ja ammattielin, ja että niiden toiminnan edellytyksenä on mainitun lain 7 §:ssä tarkoitetun viranomaisen antama lupa.

Kyseiset rajoitukset koskevat sekä sellaisia palveluntarjoajia, jotka pyrkivät sijoittautumaan Kreikkaan ensimmäistä kertaa, että sellaisia palveluntarjoajia, jotka haluavat sijoittautua Kreikkaan sivutoimipaikan muodossa.

Muilla luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä kuin asianajajayhteisöillä tai ammattielimillä ei ole lupaa perustaa koulutuspalvelujen tarjoajia kouluttamaan sovittelijoita, jotka tällaisen koulutuksen perusteella voivat osallistua kokeisiin saadakseen luvan toimia ammattisovittelijoina Kreikassa, ellei kyseisellä henkilöllä ole kreikkalaisen asianajajayhteisön tai ammattielimen tukea.

Lisäksi on huomautettava, että sellainen palveluntarjoaja, joka ei oikeudelliselta muodoltaan ole voittoa tavoittelematon, ei tosiasiassa saa tilaisuutta tarjota maksullisesti koulutusta mahdollisille sovittelijaehdokkaille, jotka tällaisen koulutuksen perusteella voivat osallistua kokeisiin saadakseen luvan toimia ammattisovittelijoina Kreikassa.

Lopuksi on todettava, että sellainen toisen jäsenvaltion koulutuspalvelujen tarjoaja, joka haluaa tarjota kyseistä palvelua maksulliseen sovittelijakoulutukseen ilmoittautuville opiskelijoille, on tosiasiassa suljettu Kreikan markkinoiden ulkopuolelle, eikä se voi sijoittautua Kreikkaan sivutoimipaikan muodossa, jos sen oikeudellinen muoto ei ole voittoa tavoittelematon ja se ei valitse sivutoimipaikkansa muodoksi voittoa tavoittelematonta yksikköä.

Komissio katsoo, että edellä mainituilla säännöksillä luodaan rajoitus, joka kohdistuu SEUT 49 artiklassa ja palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2006/123/EY 15 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa vahvistettuun sijoittautumisvapauteen.

Kyseinen rajoitus ei kuulu SEUT 51 artiklan 1 kohdassa määrätyn poikkeuksen alaan, koska sovittelijakoulutuspalvelujen tarjoaminen ei ole toimintaa, joka olisi kytköksissä valtioon, julkisen vallan käyttöön tai oikeudenkäyttöön. Ei myöskään ole olemassa oikeudellista perustetta, joka liittyisi palvelujen laadun turvaamiseen, koska sillä ei ole suoraa yhteyttä koulutuspalvelujen tarjoajien oikeudellista muotoa koskevaan rajoitukseen and osakepääoman omistajuuteen.

2.

Sijoittautumisvapautta koskevien direktiivin 2005/36/EY ja SEUT artiklan rikkominen

Komissio katsoo, että vaatimukset, joista säädetään ministerin asetuksen N:o 109088/12.12.2011 ainoan pykälän A jakson 2 kohdassa ja joiden mukaan sovittelukoulutuksesta annettavassa todistuksessa on vahvistettava opetusmenetelmät, osallistujamäärä, kouluttajien lukumäärä ja kelpoisuudet, ehdokkaiden koe- ja arviointimenettely ja tapa, jolla menettelyn luotettavuus varmistetaan, menevät pitemmälle kuin mitä tutkinnonhaltijan ammatillisen osaamisen ja kelpoisuuden arviointi edellyttää, eikä niiden avulla voida asianmukaisesti arvioida sitä, kattaako asianomaisen henkilön saama koulutus seikkoja, jotka poikkeavat vaatimuksista, jotka toimiluvan saamiseksi Kreikassa on täytettävä. Näistä syistä mainittu säännös on direktiivin 2005/36/EY 13, 15 ja 50 artiklan ja liitteen VII vastainen.

Komissio toteaa lisäksi, että mainitun ministerin asetuksen A jakson 5 kohdassa edellytetään, että täyden kelpoisuuden omaavat ulkomaiset sovittelijat kykenevät lisäksi osoittamaan osallistuneensa ainakin kolmeen sovittelumenettelyyn ennen kuin heidän pätevyytensä tunnustetaan Kreikassa, huolimatta siitä, ettei tällaista vaatimusta aseteta sellaisten sovittelijoiden osalta, jotka saavat ammatillisen koulutuksensa Kreikassa. Edellä mainittu säännös on näin ollen direktiivin 2005/36/EY 13 artiklan – jossa säädetään, että vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa luvan ryhtyä harjoittamaan kyseistä ammattia ja harjoittaa sitä samoin edellytyksin kuin jäsenvaltion omat kansalaiset niille hakijoille, joilla on toisen jäsenvaltion alueellaan saman ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi edellyttämä pätevyystodistus – vastainen ja SEUT 49 artiklassa vahvistetun syrjintäkiellon periaatteen vastainen.