8.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 5/21

—

Valitus on hyväksyttävä ja unionin yleisen tuomioistuimen 20.7.2017 asiassa T-143/15, Espanjan kuningaskunta v. Euroopan komissio, antama tuomio (ECLI:EU:T:2017:534) kumottava siltä osin kuin se koskee Espanjan kuningaskuntaan kohdistuvaa rahoitusoikaisua, jolla Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen (EUVL 2015, L 16, s. 33) ulkopuolelle jätettiin Kastilian ja Leonin hallintoalueen kehittämisohjelmaan kuuluvat luonnonhaittakorvauksiin ja maatalouden ympäristötoimenpiteisiin liittyvät menot luonnonhaitta-alueille kohdistetun tuen, jonka määrä oli 1 793 798,22 euroa, osalta.

—

Valitusasiassa annettavalla tuomiolla on kumottava Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 16.1.2015 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EUVL 2015, L 16, s. 33), jolla tuen ulkopuolelle jätettiin Kastilian ja Leonin hallintoalueen kehittämisohjelman luonnonhaittakorvauksiin ja maatalouden ympäristötoimenpiteisiin liittyvät menot luonnonhaitta-alueille kohdistetun tuen, jonka määrä oli 1 793 798,22 euroa, osalta.

1.

Tosiseikaston huomioon ottaminen ilmeisen väärityneenä

Tosiseikasto otettiin Espanjan kuningaskunnan mukaan huomioon ilmeisen vääristyneenä, koska i) kuten Espanjan kuningaskunta oli esittänyt kannekirjelmässään ja näyttänyt toteen, sovitteluelimessä saavutettiin yhteisymmärrys perustasta, johon rahoitusoikaisua sovelletaan, koska ii) Espanjan kuningaskunta oli näyttänyt toteen, miten laidunmaat, joilla ei ole eläimiä, voivat kuulua riidanalaisten toimenpiteiden soveltamisalaan, jolloin komission määräämät oikaisut voivat kohdistua niihin.

2.

Oikeudellinen virhe, joka koskee sovitteluelimissä saavutettujen yhteisymmärrysten arvoa ja joka merkitsee hyvän hallinnon ja vilpittömän yhteistyön periaatteiden ilmeistä loukkaamista

Unionin yleisen tuomioistuimen arviointia rasittaa oikeudellinen virhe, koska siinä ei oteta huomioon komission ja jäsenvaltion sovitteluelimessä saavuttamien osittaisten yhteisymmärrysten arvoa ja vaikutusta. Lisäksi Espanjan kuningaskunta katsoo hyvän hallinnon ja vilpittömän yhteistyön periaatteita loukatun, koska unionin yleinen tuomioistuin piti oikeutettuna sitä, että hallinto voi yksipuolisesti ja ilman mitään selitystä olla ottamatta huomioon yhteisymmärrystä, johon jäsenvaltio on päässyt sovittelumenettelyssä, josta on säädetty juuri sitä varten, että komissio ja jäsenvaltiot voisivat löytää yhteisymmärryksen.

3.

Oikeudellinen virhe, joka perustuu valituksenalaisen tuomion perustelujen puutteellisuuteen

Unionin yleinen tuomioistuin ei lausunut kannekirjelmän III.2.3 kohdasta, jossa Espanjan kuningaskunta katsoi, että asetuksen 1290/2005 (1) 31 artiklan 2 kohtaa oli rikottu ja suhteellisuusperiaatetta loukattu sen vuoksi, että perustaan, jonka komissio otti huomioon rahoitusoikaisun soveltamiseksi, sisältyivät myös tuensaajat sellaisilla haitta-alueilla, joilla ei ollut laidunmaita.

4.

Oikeudellinen virhe, joka koskee asetuksen 1290/2005 31 artiklan 2 kohdan soveltamisalaa, suhteellisuusperiaatteen noudattamisen tuomioistuinvalvontaa ja hyvän oikeudenkäytön periaatteen loukkaamista

Unionin yleinen tuomioistuin ei Espanjan kuningaskunnan mielestä harjoittanut sille kyseisen asetuksen 31 artiklan 2 kohdan ja suhteellisuusperiaatteen nojalla kuuluvaa tuomioistuinvalvontaa, jossa ratkaistaan, onko jäsenvaltio täyttänyt velvollisuutensa ja tekikö komissio virheen mainitusta sääntöjen rikkomisen seurauksena määrättyjen taloudellisten seuraamusten osalta. Se ei myöskään tutkinut Espanjan kuningaskunnan toimittamia tietoja, jotka osoittavat komission virheen.

Unionin tuomioistuimen arviointi on myös hyvän oikeudenkäytön periaatteen vastainen, koska siinä ei oteta huomioon sitä, että Espanjan kuningaskunta oli määrittänyt tuotantoyksiköt, joilla oli velvollisuus laskea karjaluku, ja koska se sivuutti asianosaisten oikeudenkäynnissä tästä käymän keskustelun.