13.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 382/31

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesverwaltungsgericht (Saksa) on esittänyt 8.8.2017 – Saksan liittotasavalta v. Sociedad de Transportes SA

(Asia C-474/17)

(2017/C 382/38)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesverwaltungsgericht

Pääasian asianosaiset

Kantaja ja Revision-menettelyn valittaja: Saksan liittotasavalta

Vastaaja ja Revision-menettelyn vastapuoli: Sociedad de Transportes SA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Ovatko SEUT 67 artiklan 2 kohta ja henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä 9.3.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) (1) 22 ja 23 artikla esteenä jäsenvaltion kansalliselle lainsäädännölle, joka velvoittaa linja-autoyritykset, jotka liikennöivät säännöllisesti Schengen-alueen sisärajojen yli, tarkastamaan matkustajiensa rajanylitysasiakirjat ennen sisärajan ylittämistä estääkseen ilman passia ja oleskelulupaa olevien ulkomaalaisten kuljettamisen Saksan liittotasavallan alueelle?

Erityisesti tiedustellaan seuraavaa:

a)

Onko yleinen laissa säädetty velvoite tai yksittäiselle liikenteenharjoittajalle asetettu viranomaisvelvoite, jonka mukaan Saksan alueelle ei saa kuljettaa ulkomaalaisia, joilla ei ole vaadittua passia tai oleskelulupaa, ja jonka liikenteenharjoittaja voi täyttää vain tarkastamalla kaikkien matkustajien rajanylitysasiakirjat ennen sisärajan ylittämistä, Schengenin rajasäännöstön 22 artiklassa tarkoitettu henkilötarkastus sisärajoilla tai onko se sellaiseen rinnastettava tarkastus?

b)

Onko 1 kohdassa mainittujen velvoitteiden asettamista arvioitava Schengenin rajasäännöstön 23 artiklan a alakohdan perusteella, vaikka liikenteenharjoittajalla ei ole mainitussa säännöksessä tarkoitettuja poliisivaltuuksia eikä sille ole annettu virallisesti valtuuksia julkisoikeudellisen vallan käyttöön valtion sille asettamista tarkastusvelvoitteista huolimatta?

c)

Jos kysymykseen 1 b vastataan myöntävästi: Onko liikenteenharjoittajalta vaadituissa tarkastuksissa kyse Schengenin rajasäännöstön 23 artiklan a alakohdan toisessa virkkeessä esitetyt perusteet huomioon ottaen kielletystä toimenpiteestä, jolla on vastaava vaikutus kuin rajatarkastuksilla?

d)

Onko 1 kohdassa mainittujen, säännöllistä liikennettä harjoittavia linja-autoyrityksiä koskevien velvoitteiden asettamista arvioitava Schengenin rajasäännöstön 23 artiklan b alakohdan perusteella, jonka mukaan rajavalvonnan puuttuminen sisärajoilta ei vaikuta liikenteenharjoittajien valtuuksiin tehdä turvatarkastuksia satamissa ja lentoasemilla? Seuraako tästä, että kysymyksessä 1 tarkoitetut tarkastukset ovat kiellettyjä myös lentokenttien ja satamien ulkopuolella, jos ne eivät ole turvatarkastuksia eikä niitä kohdisteta myös henkilöihin, jotka matkustavat jäsenvaltion sisällä?

2)

Sallitaanko Schengenin rajasäännöstön 22 ja 23 artiklan nojalla kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan velvoitteiden noudattamiseksi linja-autoyritykselle voidaan antaa kieltomääräys tai uhkasakko, jos toteuttamatta jätettyjen tarkastusten vuoksi Saksan liittotasavallan alueelle kuljetetaan ulkomaalaisia myös ilman passia ja oleskelulupaa?

(1)  EUVL 2016, L 77, s. 1.