Asia C-414/17

AREX CZ a.s.

vastaan

Odvolací finanční ředitelství

(Nejvyšší správní soudin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Direktiivi 2006/112/EY – 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i ja iii alakohta – 3 artiklan 1 kohta – Valmisteveron alaisten tuotteiden yhteisöhankinnat – 138 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan b alakohta – Yhteisöluovutukset – Liiketoimiketju, johon liittyy yksi ainoa kuljetus – Kuljetuksen kohdistaminen liiketoimeen – Kuljettaminen väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmässä – Vaikutus yhteisöhankintaa luonnehdittaessa

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 19.12.2018

  1. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Jäsenvaltioiden välisen kaupan verotuksen siirtymäjärjestelmä – Yhteisöluovutukset – Jäsenvaltion alueella vastiketta vastaan suoritetut tavaroiden yhteisöhankinnat – Tuotteet, joiden perusteella valmisteverosaatava syntyy määräjäsenvaltion alueella – Direktiivin 2006/112 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohta – Soveltamisala – Sellaisen verovelvollisen suorittamat hankinnat, jonka muista hankinnoista ei direktiivin 2006/112 3 artiklan 1 kohdan perusteella suoriteta arvonlisäveroa, kuuluvat mainitun säännöksen soveltamisalaan

    (Neuvoston direktiivin 2006/112 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohta)

  2. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Jäsenvaltioiden välisen kaupan verotuksen siirtymäjärjestelmä – Yhteisöluovutus – Jäsenvaltion alueella vastiketta vastaan suoritetut tavaroiden yhteisöhankinnat – Käsite – Kuljetus, jota ei voida kohdistaa sellaisen toimijan suorittamaan hankintaan, joka on velvollinen maksamaan valmisteverot määräjäsenvaltiossa, ei kuulu käsitteen alaan

    (Neuvoston direktiivin 2006/112 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohta)

  3. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Jäsenvaltioiden välisen kaupan verotuksen siirtymäjärjestelmä – Yhteisöluovutus – Jäsenvaltion alueella vastiketta vastaan suoritetut tavaroiden yhteisöhankinnat – Sen hankinnan määrittäminen, johon kuljetus on kohdistettava – Tuotteiden kuljettaminen väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmässä ei ole ratkaisevaa

    (Neuvoston direktiivin 2006/112 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta)

  1.  Yhteisestä arvolisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohtaa on tulkittava siten, että sitä sovelletaan sellaisten valmisteveron alaisten tuotteiden yhteisöhankintoihin, joiden perusteella valmisteverosaatava syntyy määräjäsenvaltion alueella, kun yhteisöhankinnat suorittaa verovelvollinen, jonka muista hankinnoista ei kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan perusteella suoriteta arvonlisäveroa.

    (ks. 56 kohta ja tuomiolauselma 1)

  2.  Direktiivin 2006/112 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohtaa on tulkittava siten, että silloin kun on kyse ketjusta, joka muodostuu peräkkäisistä liiketoimista, jotka ovat johtaneet tuotteiden kuljettamiseen yhdellä ainoalla yhteisön sisäisellä kuljetuksella väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmässä, sellaisen toimijan suorittamaa hankintaa, joka on velvollinen maksamaan valmisteverot kyseisten tuotteiden lähetyksen tai kuljetuksen määräjäsenvaltiossa, ei voida pitää sinä yhteisöhankintana, josta kyseisen säännöksen perusteella olisi suoritettava arvonlisäveroa, kun kyseistä kuljetusta ei voida kohdistaa tähän hankintaan.

    Arvonlisäverodirektiivin 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdasta, sellaisena kuin se on esitetty tämän tuomion 41 kohdassa, ilmenee tässä suhteessa, että kolmen edellytyksen on täytyttävä samanaikaisesti, jotta valmisteverojen alaisten tuotteiden yhteisöhankinnoista olisi mainitun säännöksen perusteella suoritettava arvonlisäveroa määräjäsenvaltiossa.

    Siinä nimittäin edellytetään ensinnäkin, että liiketoimi on arvonlisäverodirektiivin 20 artiklassa tarkoitettu yhteisöhankinta, toiseksi, että kyseinen liiketoimi koskee valmisteverojen alaisia tuotteita, joiden perusteella valmisteverosaatava syntyy määräjäsenvaltion alueella, ja kolmanneksi, että kyseisen liiketoimen toteuttaa sellainen verovelvollinen tai sellainen ei-verovelvollinen oikeushenkilö, jonka muista hankinnoista ei arvonlisäverodirektiivin 3 artiklan 1 kohdan perusteella suoriteta arvonlisäveroa.

    Ainoastaan sitä hankintaa, joka täyttää kaikki nämä edellytykset, voidaan pitää yhteisöhankintana.

    Kun useat vastikkeelliset hankinnat johtavat tavaroiden yhteen ainoaan yhteisön sisäiseen lähetykseen tai kuljetukseen, kyseinen lähetys tai kuljetus voidaan siis kohdistaa vain yhteen näistä hankinnoista, ja vain tästä suoritetaan yhteisöhankintana arvonlisäveroa määräjäsenvaltiossa, jos arvonlisäverodirektiivin 2 artiklan 1 kohdassa säädetyt muut edellytykset täyttyvät (ks. analogisesti tuomio 6.4.2006, EMAG Handel Eder, C-245/04, EU:C:2006:232, 45 kohta).

    (ks. 59, 60, 62, 63 ja 68 kohta sekä tuomiolauselma 2)

  3.  Direktiivin 2006/112 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa on tulkittava siten, että silloin kun kyse on ketjusta, joka muodostuu samojen valmisteveron alaisten tuotteiden peräkkäisistä hankinnoista, jotka ovat johtaneet tuotteiden kuljettamiseen väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmässä yhdellä ainoalla yhteisön sisäisellä kuljetuksella, se seikka, että nämä tuotteet on kuljetettu kyseisessä järjestelmässä, ei ole ratkaiseva päätettäessä, mihin näistä hankinnoista kuljetus on kohdistettava, kun kyseessä on mainittuun säännökseen perustuvasta arvonlisäveron suorittamisesta.

    (ks. 79 kohta ja tuomiolauselma 3)