1

George Haswani vaatii valituksessaan unionin yleisen tuomioistuimen 22.3.2017 antaman tuomion Haswani v. neuvosto (T‑231/15, ei julkaistu, EU:T:2017:200; jäljempänä valituksenalainen tuomio) kumoamista siltä osin kuin sillä jätettiin tutkimatta Haswanin esittämä, Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 27.5.2016 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2016/850 (EUVL 2016, L 141, s. 125) ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 27.5.2016 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/840 (EUVL 2016, L 141, s. 30) (jäljempänä yhdessä 27.5.2016 toteutetut toimet) kumoamista koskeva vaatimus.

2

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklassa, sellaisena kuin sitä sovellettiin riita-asiassa ensimmäisessä oikeusasteessa (jäljempänä unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestys), määrätään seuraavaa:

”1.   Jos toimi, jonka kumoamista vaaditaan, on korvattu tai sitä on muutettu toisella toimella, jonka kohde on sama, kantaja saa tämän uuden seikan huomioon ottamiseksi tarkistaa kannetta ennen asian käsittelyn suullisen vaiheen päättämistä tai ennen unionin yleisen tuomioistuimen päätöstä ratkaista asia ilman käsittelyn suullista vaihetta.

2.   Kanteen tarkistaminen on tehtävä erillisellä asiakirjalla ja noudattaen SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa vahvistettua määräaikaa kumoamiskanteen nostamiselle siitä toimesta, johon kanteen tarkistaminen perustuu.

3.   Kanteen tarkistamista koskevassa kirjelmässä on mainittava

4.   Kanteen tarkistamista koskevaan kirjelmään on liitettävä toimi, johon kanteen tarkistaminen perustuu. Jos tätä toimea ei ole toimitettu, kirjaaja asettaa kantajalle kohtuullisen määräajan sen toimittamista varten. Jollei puutetta ole korjattu asetetussa määräajassa, unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee, jätetäänkö kanteen tarkistamista koskeva kirjelmä tutkimatta tämän menettelyvaatimuksen noudattamatta jättämisen vuoksi.

5.   Puheenjohtaja asettaa määräajan, jossa vastaaja voi vastata kanteen tarkistamista koskevaan kirjelmään, vaikka unionin yleinen tuomioistuin ratkaisisi myöhemmin kysymyksen kirjelmän tutkittavaksi ottamisesta.

– –”

3

Valittaja on kansalaisuudeltaan syyrialainen teollisuusalan toimija, joka on perustanut öljy- ja kaasualalla toimivan HESCO-nimisen yhtiön ja on sen yhteisomistaja.

4

Hänen nimensä lisättiin kahdella 6.3.2015 toteutetulla toimella Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 31.5.2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/255/YUTP (EUVL 2013, L 147, s. 14) liitteessä I olevaan luetteloon sekä Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 442/2011 kumoamisesta 18.1.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 36/2012 (EUVL 2012, L 16, s. 1) liitteessä II olevaan luetteloon seuraavin perustein:

”Merkittävä syyrialainen liikemies, joka on yksi suuren insinööri- ja rakennusyhtiön HESCO Engineering and Construction Companyn omistajista. Hänellä on läheiset siteet Syyrian hallintoon.

George Haswani tukee hallintoa ja hyötyy siitä asemassaan Syyrian hallinnon ISILin kanssa tekemien öljykauppojen välittäjänä.

Hän hyötyy hallinnosta myös suotuisan kohtelun, muun muassa merkittävän venäläisen öljy-yhtiön Stroytransgazin kanssa tehdyn (aliurakointi)sopimuksen, kautta.”

5

Haswani vaati 5.5.2015 unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan 6.3.2015 toteutetut toimet.

6

Neuvosto antoi 28.5.2015 päätöksen 2013/255 muuttamisesta päätöksen (YUTP) 2015/837 (EUVL 2015, L 132, s. 82), jolla päätöksen 2013/255 voimassaoloa jatkettiin 1 päivään kesäkuuta 2016 ja muutettiin kyseisen päätöksen liitettä I. Neuvosto antoi samana päivänä myös asetuksen N:o 36/2012 täytäntöönpanosta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/828 (EUVL 2015, L 132, s. 3), jolla muutettiin asetuksen N:o 36/2012 liitettä II.

7

Haswani tarkisti kannekirjelmäänsä unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 23.6.2015 jättämällään asiakirjalla saadakseen myös päätöksen 2015/837 ja täytäntöönpanoasetuksen 2015/828 kumotuiksi.

8

Neuvosto antoi 12.10.2015 yhtäältä päätöksen 2013/255 muuttamisesta päätöksen (YUTP) 2015/1836 (EUVL 2015, L 266, s. 75) ja toisaalta asetuksen N:o 36/2012 muuttamisesta asetuksen (EU) 2015/1828 (EUVL 2015, L 266, s. 1), jolla muutettiin kyseisen asetuksen liitettä II (jäljempänä 12.10.2015 toteutetut toimet).

9

Muutokset tehtiin erityisesti liitteissä oleviin luetteloihin merkitsemisen kriteereihin päätöksen 2013/255 28 artiklan 2 kohdan ja asetuksen N:o 36/2012 15 artiklan 1 a kohdan osalta. Erityisesti tukahduttamistoimiin liittyvää vastuuta tai hallintoon olevia siteitä koskevia kriteereitä täsmennettiin seitsemään ryhmään, näiden joukossa ”Syyriassa toimivat johtavat liike-elämän edustajat”, kuuluvia henkilöitä koskevalla luettelolla.

10

Neuvosto ilmoitti 29.4.2016 päivätyllä kirjeellä valittajalle, että se aikoi pysyttää hänen nimensä kyseisissä luetteloissa ja että häntä koskevia perusteluja oli muutettu. Valittaja vastasi asianajajansa välityksellä neuvostolle 12.5.2016 päivätyllä kirjeellä.

11

Neuvosto merkitsi 27.5.2016 toteutetuilla toimilla valittajan nimen kyseisten toimien liitteisiin seuraavin perustein:

”Merkittävä Syyriassa toimiva liikemies, jolla on intressejä ja/tai toimintaa suunnittelu- ja rakennusalalla sekä öljy- ja kaasualalla. Hänellä on intressejä ja/tai huomattavaa vaikutusvaltaa useissa yhtiöissä ja yhteisöissä Syyriassa, etenkin merkittävässä insinööri- ja rakennusyhtiössä nimeltä HESCO Engineering and Construction Company.

George Haswanilla on läheiset siteet Syyrian hallintoon. Hän tukee hallintoa ja hyötyy siitä asemassaan välittäjänä Syyrian hallinnon ostaessa öljyä ISILiltä. Hän hyötyy hallinnosta myös suotuisan kohtelun, muun muassa merkittävän venäläisen öljy-yhtiön Stroytransgazin kanssa tehdyn (aliurakointi)sopimuksen, kautta.”

12

Valittaja tarkisti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 7.7.2016 toimittamallaan kirjelmällä nostamaansa kannetta saadakseen myös 27.5.2016 toteutetut toimet kumotuiksi (jäljempänä jälkimmäinen kanteen tarkistamista koskeva kirjelmä, jälkimmäinen tarkistamista koskeva pyyntö tai jälkimmäinen tarkistamispyyntö).

13

Neuvosto esitti 22.7.2016 päivätyllä kirjeellä huomautuksensa jälkimmäisestä kanteen tarkistamista koskevasta kirjelmästä pitäen sitä puutteellisena ja epätäsmällisenä.

14

Unionin yleinen tuomioistuin jätti valituksenalaisessa tuomiossa jälkimmäisen kanteen tarkistamista koskevan pyynnön tutkimatta sillä perusteella, että kantajan olisi jälkimmäisessä tarkistamista koskevassa kirjelmässä pitänyt esittää kumoamisvaatimuksia koskevat tarkistetut perusteet ja perustelut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

15

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi kyseisen tuomion 41–47 kohdassa, että koska rajoittavia toimenpiteitä koskeva oikeudellinen kehys tai luetteloihin merkitsemisen kriteerit olivat muuttuneet, kantajan oli tämän huomioon ottamiseksi tarkistettava esittämiään perusteita ja perusteluita ja ettei mainittu vaatimus täyttynyt kyseessä olleessa asiassa, koska jälkimmäisessä tarkistamispyynnössä pyydettiin pelkästään kannekirjelmässä esitettyjen vaatimusten laajentamista, mutta siinä ei esitetty mitään muuta selitystä eikä sellaista uutta tosiseikkaa ja oikeudellista seikkaa, jolla sovellettavan oikeudellisen kehyksen muuttuminen – muun muassa uusien merkitsemisen kriteereiden käyttöönotto – olisi otettu huomioon.

16

Haswani vaatii, että unionin tuomioistuin

17

Neuvosto vaatii, että unionin tuomioistuin

18

Komissio, joka oli väliintulijana ensimmäisessä oikeusasteessa, on jättänyt unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 172 artiklan nojalla vastauskirjelmän, jossa se yhtyy neuvoston vaatimuksiin ja pyytää unionin tuomioistuinta hylkäämään valituksen kokonaisuudessaan sekä velvoittamaan valittajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

19

Haswani väittää valitusperusteissaan, jotka on syytä tutkia yhdessä, pääasiallisesti, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt tuomiossaan kolme oikeudellista virhettä jättäessään tämän tuomion 15 kohdasta mainituista syistä jälkimmäisen tarkistamispyynnön tutkimatta.

20

Ensimmäinen oikeudellinen virhe, josta Haswani moittii unionin yleistä tuomioistuinta, on se, ettei tämä ollut ottanut huomioon unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklan 4 ja 5 kohtaa. Hänen mukaansa mainituista säännöksistä seuraa, että jos kantaja ei ole liittänyt kannekirjelmäänsä jäljennöstä toimesta, johon tarkistaminen perustuu, unionin yleisen tuomioistuimen kirjaajan on nimenomaisesti asetettava kantajalle määräaika puutteen korjaamista varten, ja jollei näin ole tehty, unionin yleinen tuomioistuin ei voi jättää tarkistamispyyntöä tutkimatta. Tästä seuraa, että jos kanteen tarkistamisen perusteena olevan toimen toimittamatta jättämisestä ei aiheudu, että tarkistamispyyntö jätetään viran puolesta tutkimatta, näin pitäisi sitäkin suuremmalla syyllä olla silloin, kun tarkistettuja perusteita ei toimiteta.

21

Valituksenalaisessa tuomiossa oleva toinen oikeudellinen virhe on se, että unionin yleinen tuomioistuin oli katsonut, että se voi jättää kantajan jälkimmäisessä kanteen tarkistamista koskevassa kirjelmässä esittämät vaatimukset tutkimatta, vaikka se ei ollut edes tutkinut, oliko kantaja saanut kirjaajalta puutteen korjaamista koskevan pyynnön vai ei.

22

Unionin yleisen tuomioistuimen tekemä kolmas oikeudellinen virhe on valittajan mukaan se, ettei huomioon ollut otettu unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklan 3 kohdassa olevaa ilmaisua ”tarvittaessa”, joka tarkoittaa sitä, että tarkistettujen perusteiden ja perusteluiden toimittaminen ei ollut tarpeen, jos kriteerit luetteloihin merkitsemiselle olivat muuttuneet alun perin riitautettujen toimien ja tarkistamispyynnöllä lisättyjen toimien toteuttamisen välisenä aikana.

23

Tässä suhteessa on todettava, että vaikka Haswani ei kiistäkään sitä, että 12.10.2015 toteutetuilla toimilla lisättiin niiden henkilöiden lukumäärää, joihin saatettiin kohdistaa rajoittavia toimenpiteitä, hän pitää ”pöyristyttävänä” sitä, että – muutamista pienistä muotoilueroista välittämättä – häntä vastaan vuoden 2016 aikana toteutettujen toimien perusteet olivat pääasiallisesti samoja kuin häntä vastaan vuoden 2015 aikana toteutettujen toimien perusteet. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi itsekin, etteivät kyseiset perusteet olleet perusteltuja, koska yhdelläkään neuvoston toimittamista asiakirjoista, eli epätäsmällisillä lehtiartikkeleilla tai internetsivustojen otteilla, ei ollut riittävää todistusarvoa. Haswani katsoo myös, ettei hänen voitu katsoa tarkistamispyynnön tutkimatta jättämisen uhalla olleen velvollinen esittämään tarkistettuja perusteita, koska tämä olisi ollut ”tarpeetonta”.

24

Neuvosto epäilee, ettei valitusta voida ottaa tutkittavaksi, sillä siinä ei riittävästi täsmennetä sivuutettuja unionin oikeuden säännöksiä, ja se katsoo, ettei väitettyä toista oikeudellista virhettä ole riittävästi perusteltu.

25

Lisäksi neuvosto katsoo, että valitus on ilmeisen perusteeton. Se palauttaa mieliin ne perustelut, joihin se menestyksekkäästi vetosi ensimmäisessä oikeusasteessa jälkimmäiseen tarkistamispyyntöön liittyvässä oikeudenkäyntiväitteessään.

26

Näillä perusteluilla kannekirjelmässä, johon unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan d kohdan perusteella on tutkimatta jättämisen uhalla liitettävä yhteenveto perusteista, joihin asiassa vedotaan, esitettäviä perusteita koskevat vaatimukset laajennetaan koskemaan tarkistamispyyntöä.

27

Kyseinen toimielin katsoo, että nyt kyseessä olevasta tarkistamispyynnöstä annettu ratkaisu vastaa unionin yleisen tuomioistuimen vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jossa on jo samalla tavoin hylätty toinenkin tarkistamispyyntö (tuomio 28.1.2016, Klyuyev v. neuvosto, T‑341/14, EU:T:2016:47, 71–73 kohta).

28

Neuvosto, joka perustaa näkemyksensä julkisasiamiehen ratkaisuehdotukseen asiassa, jossa annettiin 9.11.2017 tuomio HX v. neuvosto (C‑423/16 P, EU:C:2017:848, 33 kohta), katsoo, että unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklan 3 kohdassa olevaa ilmaisua ”tarvittaessa” on sovellettava yksittäistapauksittain, ja se edellyttää, että unionin yleisen tuomioistuimen on aineellisesti arvioitava, onko tarkistettuja perusteita ja perusteluita tarpeen esittää. Tämä tulkinta johtuu siitä, että työjärjestyksen 86 artiklan 3 kohdan b alakohdasta ilmenevien kaltaisilla muotovaatimuksilla pyritään takaamaan menettelyn kontradiktorisuus ja antamaan unionin yleiselle tuomioistuimelle mahdollisuus ratkaista asia täysin tietoisena siihen liittyvistä seikoista, eivätkä ne ole ”itsetarkoitus”. Unionin yleisellä tuomioistuimella on neuvoston mukaan tässä suhteessa tiettyä harkintavaltaa.

29

Komissio tukee väliintulijana neuvoston kirjallisia huomautuksia esittäen samantyyppisiä perusteluita. Se painottaa erityisesti sitä, että jälkimmäinen tarkistamista koskeva kirjelmä on ”erityisen puutteellinen”. Se katsoo, että silloin kun kirjelmä on ”näinkin puutteellinen”, mikään ei estä unionin yleistä tuomioistuinta jättämästä kyseistä tarkistamispyyntöä, jonka perusteltavuutta se ei edes kykene arvioimaan, tutkimatta.

30

Heti aluksi on syytä hylätä neuvoston ja komission valituksen tutkittavaksi ottamisesta esittämät väitteet. Valituksesta nimittäin ilmenee selvästi, että valittaja moittii perusteissaan unionin yleistä tuomioistuinta siitä, ettei tämä ollut ottanut huomioon työjärjestyksensä 86 artiklan 4 ja 5 kohtaa katsoessaan valituksenalaisen tuomion 39–47 kohdassa, että jälkimmäinen tarkistamispyyntö oli jätettävä tutkimatta siitä syystä, ettei se sisältänyt tarkistettuja perusteita eikä perusteluja. Näissä valitusperusteissa esitetään näin sellainen oikeudellinen kysymys, joka voidaan saattaa unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi valitusasiassa.

31

On syytä muistuttaa, että unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklalla säännellään niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä kantaja voi kannevaatimusten muuttamattomuuden periaatteesta poiketen tarkistaa kannettaan, jos toimi, jonka kumoamista vaaditaan unionin yleisessä tuomioistuimessa, on korvattu tai sitä on muutettu toisella toimella, jonka kohde on sama (ks. mm. tuomio 9.11.2017, HX v. neuvosto, C‑423/16 P, EU:C:2017:848, 18 kohta).

32

Kyseisen 86 artiklan 3 kohdan b alakohdasta ilmenee erityisesti, että kanteen tarkistamista koskevassa kirjelmässä on tarvittaessa mainittava kanteeseen nähden tarkistetut perusteet ja perustelut.

33

Kyseisen määräyksen sanamuodossa olevalla ilmaisulla ”tarvittaessa” ilmaistaan yksiselitteisesti, että tarkistetut perusteet ja perustelut on mainittava kanteen tarkistamista koskevassa kirjelmässä vain silloin, kun se osoittautuu tarpeelliseksi.

34

Tämä päätelmä on perusteltavissa unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklan tavoitteiden valossa.

35

Unionin tuomioistuin on jo tässä suhteessa todennut, että vaikka kanteen tarkistamista koskevalle pyynnölle on täysin oikeutettua asettaa tiettyjä muotovaatimuksia, tällaiset vaatimukset eivät ole itsetarkoitus, vaan niiden tarkoituksena on päinvastoin taata menettelyn kontradiktorisuus ja hyvä oikeudenkäyttö (tuomio 9.11.2017, HX v. neuvosto, C‑423/16 P, EU:C:2017:848, 23 kohta).

36

Kuten julkisasiamies ratkaisuehdotuksensa 61 kohdassa toteaa, olisi hyvän oikeudenkäytön ja prosessiekonomian vastaista vaatia, että vaatimuksiaan tarkistanut kantaja toistaisi kanteen tarkistamista koskevassa kirjelmässään ne samat perusteet ja perustelut, jotka hän on esittänyt alun perin riidanalaista toimea vastaan.

37

Näin siis silloin, kun kanteen tarkistamisen avulla riitautettu myöhempi toimi on pääasiallisesti sama kuin alun perin riitautettu toimi tai kun se eroaa tästä vain puhtaan muodollisesti, ei voida pitää mahdottomana, että kantajan implisiittisenä mutta väistämättömänä tarkoituksena sen jättäessä tarkistetut perusteet ja perustelut mainitsematta tarkistamispyynnössään on ollut viitata kannekirjelmässä esitettyihin perusteisiin ja perusteluihin.

38

Unionin yleisen tuomioistuimen tehtäviin kuuluu tällaisessa tilanteessa kanteen tarkistamispyynnön tutkittavaksi ottamista tutkiessaan tarkistaa, eroaako kanteen tarkistamisella riitautettu toimi olennaisesti kannekirjelmässä riitautetusta toimesta siten, että näistä eroavuuksista aiheutuisi tarve tarkistaa kannekirjelmän tueksi esitettyjä perusteita ja perusteluita.

39

Jos unionin yleinen tuomioistuin kyseisen tarkistuksen päätteeksi toteaa, että kantaja on ollut väärässä jättäessä tarkistetut perusteet ja perustelut mainitsematta kanteen tarkistamista koskevassa kirjelmässään, se on – toisin kuin Haswani väittää – työjärjestyksensä 86 artiklan 6 kohdan nojalla toimivaltainen jättämään kyseisen kirjelmän tutkimatta mainitun artiklan 3 kohdan b kohdassa määrätyn muotosäännöksen noudattamatta jättämisen perusteella, kuten se voisi tehdä minkä tahansa muun kyseisessä artiklassa määrätyn säännön noudattamatta jättämisen perusteella.

40

Unionin yleisellä tuomioistuimella ei kyseistä tutkimusta suorittaessaan ole velvollisuutta edeltä käsin kehottaa kantajaa korjaamaan se virhe, ettei se ole toimittanut tarkistettuja perusteita ja perusteluja koskevia asiakirjoja. Kuten julkisasiamies ratkaisuehdotuksensa 48–57 kohdassa toteaa, kantajan, jonka aloitteesta oikeudenkäynti tulee vireille ja joka rajaa oikeudenkäynnin kohteen erityisesti esittämillään perusteilla ja perusteluilla tarkistamispyynnössä ja kannekirjelmässä, tehtäviin kuuluu arvioida, onko kanteessa esitettyjä perusteita ja perusteluja tarpeen tarkistaa (ks. analogisesti tuomio 14.11. 2017, British Airways v. komissio, C‑122/16 P, EU:C:2017:861, 86 ja 87 kohta).

41

Tässä suhteessa on syytä muistuttaa, että vaikka unionin tuomioistuin 9.11.2017 annetussa tuomiossa HX v. neuvosto (C‑423/16 P, EU:C:2017:848, 22–27 kohta) arvostelikin unionin yleistä tuomioistuinta siitä, ettei tämä ollut edeltä käsin antanut kantajalle mahdollisuutta korjata tarkistamispyyntöä, josta puuttui unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklan 2 kohdassa vaadittu erillinen asiakirja, tämä johtui kyseiseen yksittäistapaukseen liittyneistä erityisistä seikoista eli tuossa tapauksessa unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen sen kieliversion moniselitteisyydestä, jonka kantaja oli valinnut oikeudenkäyntikieleksi.

42

Siinä asiassa, joka antoi aiheen nyt valituksenalaiseen tuomioon, unionin yleinen tuomioistuin, joka päätyi siihen, että Haswanin olisi pitänyt liittää kanteen tarkistamista koskevaan pyyntöönsä tarkistetut perusteet ja perustelut, tyytyi tuomionsa 41–47 kohdassa pelkästään toteamaan, että rajoittavia toimenpiteitä koskeva oikeudellinen kehys ja erityisesti perusteet, joiden perusteella asianomaiset merkittiin kyseisiin luetteloihin, olivat muuttuneet alkuperäisen kannekirjelmän jättämisen jälkeen ja että jälkimmäisessä mukauttamista koskevassa kirjelmässä riitautetuissa toimissa otettiin nimenomaan huomioon tämä kehitys, mutta se ei tutkinut, erosivatko ne yksittäistapausta koskevat perusteet, jotka Haswania vastaan oli pysytetty kannekirjelmässä riitautetuissa toimissa eli 6.3.2015 toteutetuissa toimissa ja täytäntöönpanoasetuksessa 2015/828, olennaisesti syistä, jotka häntä vastaan oli pysytetty jälkimmäisessä tarkistamista koskevassa kirjelmässä riitautetuissa toimissa eli 27.5.2016 toteutetuissa toimissa, kun näitä tarkastellaan 12.10.2015 toteutettujen toimien valossa.

43

Unionin yleinen tuomioistuin ei näin menetellessään ole toimittanut tämän tuomion 38 kohdassa mainittua tarkistusta.

44

Edellä lausutusta seuraa, että valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 1 kohta on kumottava.

45

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että jos unionin tuomioistuin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun, se voi joko itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen, tai palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

46

Koska unionin yleinen tuomioistuin jätti jälkimmäisen kanteen tarkistamista koskevan pyynnön tutkittavaksi ottamatta tämän tuomion 38 kohdassa tarkoitettua tarkistusta toimittamatta, eikä se tältä osin kuullut asianosaisia, unionin tuomioistuin katsoo, ettei asia ole ratkaisukelpoinen.

47

Koska asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen, oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: