1.

Yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden yhteensovittaminen tiedonsaantioikeuden ja sananvapauden kanssa internetaikakaudella on yksi nykyajan suurimmista haasteista. Siksi ei olekaan yllättävää, että viime vuosina unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi on saatettu useita näihin ongelmiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä.

2.

Kun tällainen kysymys on saatu ratkaistuksi ja hoidetuksi, nousee esiin uusia kysymyksiä. Tämä ilmiö korostuu entistä voimakkaammin siksi, että oikeussääntöjä ei useinkaan ole annettu internetaikakautta varten. Pääasia, aivan kuten asia C-507/17, Google (linkkien poistamisen alueellinen ulottuvuus), jossa esitän ratkaisuehdotukseni samana päivänä kuin nyt käsiteltävässä asiassa, on siitä hyvä esimerkki: miten ja missä määrin tietosuojasta vuonna 1995 annetussa direktiivissä eli direktiivissä 95/46/EY ( 2 ) asetettuja velvollisuuksia voidaan soveltaa Googlen – joka on vuonna 1998 perustettu yritys – kaltaiseen hakukoneeseen?

3.

Unionin tuomioistuin katsoi 13.5.2014 antamassaan periaatteellisesti merkittävässä tuomiossa Google Spain ja Google, ( 3 ) että direktiivin 95/46 12 artiklan b alakohdan ja 14 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan nojalla yksilön ”oikeus tulla unohdetuksi” ( 4 ) voi velvoittaa hakukoneen ylläpitäjän poistamaan linkit tätä koskeviin tietoihin. ( 5 ) Käsiteltävä asia on jatkoa kyseiselle tuomiolle. Sen antamisen jälkeen on herännyt monia uusia kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti rotuun tai etniseen alkuperään, poliittisiin mielipiteisiin sekä uskonnolliseen tai filosofiseen vakaumukseen liittyvien niin sanottujen arkaluonteisten tietojen käsittelyä.

4.

Tulkitessani olemassa olevaa oikeutta viittaan tästä syystä myös sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön että tuomiossa Google Spain ja Google siitä tehtyyn tulkintaan. ( 6 )

5.

Lyhyesti sanoen ehdotukseni unionin tuomioistuimelle on kaksiosainen: yhtäältä hakukoneen ylläpitäjän on yleisesti ottaen poistettava pyynnöstä järjestelmällisesti internetlinkit arkaluonteisiin tietoihin ja toisaalta sananvapautta on kunnioitettava. Tässä yhteydessä kehotan unionin tuomioistuinta ottamaan tuomionsa Google Spain ja Google ( 7 ) tulkinnassa sananvapauden asianmukaisesti huomioon.

6.

Direktiivin 95/46 1 artiklan mukaan direktiivin tavoitteena on turvata henkilötietojen käsittelyssä yksilöille heidän perusoikeutensa ja ‑vapautensa ja erityisesti heidän oikeutensa yksityisyyteen sekä poistaa esteet näiden tietojen vapaalta liikkuvuudelta.

7.

Direktiivin 95/46 2 artiklan mukaan ”[kyseisessä] direktiivissä tarkoitetaan:

– –

– –

8.

Kyseisen direktiivin 3 artiklan, jonka otsikko on ”Soveltamisala”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tätä direktiiviä sovelletaan osittain tai kokonaan automatisoituun tietojenkäsittelyyn sekä sellaisten henkilötietojen manuaaliseen käsittelyyn, jotka muodostavat rekisterin osan tai joiden on tarkoitus muodostaa rekisterin osa.”

9.

Mainitun direktiivin 4 artiklassa, jonka otsikko on ”Sovellettava kansallinen oikeus”, säädetään seuraavaa:

”1.   Kunkin jäsenvaltion on sovellettava henkilötietojen käsittelyyn kansallisia säännöksiä, jotka se antaa tämän direktiivin mukaisesti, jos

– –”

10.

Direktiivin 95/46 II luvun I jaksossa, jonka otsikko on ”Tietojen laatua koskevat periaatteet”, olevassa 6 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, että

2.   Rekisterinpitäjän on huolehdittava 1 kohdan noudattamisesta.”

11.

Direktiivin 95/46 II luvun II jaksossa, jonka otsikko on ”Tietojenkäsittelyn laillisuutta koskevat periaatteet”, olevassa 7 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, että henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan,

– –

12.

Direktiivin 95/46 II luvun III jaksoon, jonka otsikko on ”Tietojenkäsittelyn erityiset ryhmät”, sisältyvät 8 ja 9 artikla. Kyseisen direktiivin 8 artiklassa, jonka otsikko on ”Erityisiä tietoryhmiä koskeva tietojenkäsittely” säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on kiellettävä sellaisten henkilötietojen käsittely, jotka koskevat rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, sekä terveyteen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely.

2.   Edellä 1 kohtaa ei sovelleta, jos

– –

4.   Ottaen huomioon tarvittavat suojatoimet jäsenvaltiot voivat, tärkeää yleistä etua koskevasta syystä, toteuttaa muita kuin 2 kohdassa säädettyjä poikkeuksia joko kansallisella lailla tai valvontaviranomaisen päätöksellä.

5.   Rikoksiin, tuomioihin tai turvallisuutta koskeviin toimenpiteisiin liittyvää tietojenkäsittelyä voidaan suorittaa ainoastaan julkisen viranomaisen valvonnassa tai, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään erityisistä tarpeellisista suojatoimista, jäsenvaltion myöntämissä näiden suojatoimien kattamissa poikkeuksissa. Täydellistä rikosrekisteriä ei kuitenkaan saa pitää kuin julkisen viranomaisen valvonnassa.

Jäsenvaltiot voivat säätää siitä, että myös hallinnollisiin sanktioihin tai siviiliprosesseihin liittyviä tietoja on käsiteltävä julkisen viranomaisen valvonnassa.

6.   Komissiolle on ilmoitettava 4 ja 5 kohdan nojalla toteutetuista 1 kohdan poikkeuksista.

– –”

13.

Direktiivin 95/46 9 artiklassa, jonka otsikko on ”Henkilötietojen käsittely ja ilmaisuvapaus”, säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on säädettävä ainoastaan journalistisia tarkoituksia tai taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten toteutettua henkilötietojen käsittelyä varten poikkeuksista ja vapautuksista tästä luvusta, IV luvusta ja VI luvusta, ainoastaan jos ne osoittautuvat välttämättömiksi yksityisyyttä koskevan oikeuden ja ilmaisuvapautta koskevien sääntöjen yhteensovittamisessa.”

14.

Kyseisen direktiivin 12 artiklassa, jonka otsikko on ”Tiedonsaantioikeus”, säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on taattava rekisteröidylle oikeus saada rekisterinpitäjältä

– –

– –”

15.

Saman direktiivin 14 artiklassa, jonka otsikko on ”Rekisteröidyn oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä”, säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on turvattava rekisteröidylle oikeus

– –”

16.

Direktiivin 95/46 28 artiklassa, jonka otsikko on ”Valvontaviranomainen”, säädetään seuraavaa:

”1.   Kunkin jäsenvaltion on säädettävä siitä, että jäsenvaltioiden tämän direktiivin mukaisesti toteuttamien toimenpiteiden soveltamista sen alueella valvoo yksi tai useampi julkinen viranomainen.

– –

3.   Kullakin valvontaviranomaisella on erityisesti oltava:

– –

Valvontaviranomaisen päätöksistä, jotka antavat aihetta valituksiin, voi valittaa tuomioistuimeen.

4.   Kuka tahansa henkilö tai häntä edustava yhdistys voi esittää valvontaviranomaiselle oikeuksiensa ja vapauksiensa suojelua henkilötietojen käsittelyn osalta koskevan vaateen. Rekisteröidylle ilmoitetaan vaateen seurauksista.

– –

6.   Riippumatta kyseessä olevaan käsittelyyn sovellettavasta kansallisesta oikeudesta valvontaviranomainen on toimivaltainen käyttämään jäsenvaltionsa alueella valtuuksia, jotka sille kuuluvat 3 kohdan mukaisesti. Toisen jäsenvaltion viranomainen voi pyytää valvontaviranomaista käyttämään valtuuksiaan.

Valvontaviranomaisten on oltava yhteistyössä keskenään siinä määrin kuin on tarpeen tehtäviensä suorittamiseksi, erityisesti vaihtamalla hyödyllisiä tietoja.

– –”

17.

Asetusta 2016/679 on sovellettu sen 99 artiklan 2 kohdan nojalla 25.5.2018 alkaen. Kyseisen asetuksen 94 artiklan 1 kohdassa säädetään, että direktiivi 95/46 kumotaan samasta päivästä lukien.

18.

Kyseisen asetuksen 9 artiklassa, jonka otsikko on ”Erityisiä henkilötietoryhmiä koskeva käsittely”, säädetään seuraavaa:

”1.   Sellaisten henkilötietojen käsittely, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys sekä geneettisten tai biometristen tietojen käsittely henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten tai terveyttä koskevien tietojen taikka luonnollisen henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevien tietojen käsittely on kiellettyä.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos sovelletaan jotakin seuraavista:

– –

– –

– –”

19.

Kyseisen asetuksen 10 artiklassa, jonka otsikko on ”Rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvien henkilötietojen käsittely”, säädetään seuraavaa:

”Rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyvien henkilötietojen käsittely 6 artiklan 1 kohdan perusteella suoritetaan vain viranomaisen valvonnassa tai silloin, kun se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa säädetään asianmukaisista suojatoimista rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. Kattavaa rikosrekisteriä pidetään vain julkisen viranomaisen valvonnassa.”

20.

Saman asetuksen 17 artiklassa, jonka otsikko on ”Oikeus tietojen poistamiseen (’oikeus tulla unohdetuksi’)”, säädetään seuraavaa:

”1.   Rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, ja rekisterinpitäjällä on velvollisuus poistaa henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, edellyttäen että jokin seuraavista perusteista täyttyy:

2.   Jos rekisterinpitäjä on julkistanut henkilötiedot ja sillä on 1 kohdan mukaisesti velvollisuus poistaa tiedot, sen on käytettävissä oleva teknologia ja toteuttamiskustannukset huomioon ottaen toteutettava kohtuulliset toimenpiteet, muun muassa tekniset toimet, ilmoittaakseen henkilötietoja käsitteleville rekisterinpitäjille, että rekisteröity on pyytänyt kyseisiä rekisterinpitäjiä poistamaan näihin henkilötietoihin liittyvät linkit tai näiden henkilötietojen jäljennökset tai kopiot.

3.   Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos käsittely on tarpeen

21.

Asetuksen 2016/679 18 artiklassa, jonka otsikko on ”Oikeus käsittelyn rajoittamiseen”, säädetään seuraavaa:

”1.   Rekisteröidyllä on oikeus siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa käsittelyä, jos kyseessä on yksi seuraavista:

– –

2.   Jos käsittelyä on rajoitettu 1 kohdan nojalla, näitä henkilötietoja saa, säilyttämistä lukuun ottamatta, käsitellä ainoastaan rekisteröidyn suostumuksella taikka oikeudellisen vaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi tahi toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeuksien suojaamiseksi tai tärkeää unionin tai jäsenvaltion yleistä etua koskevista syistä.

3.   Jos rekisteröity on saanut käsittelyn rajoitetuksi 1 kohdan nojalla, rekisterinpitäjän on tehtävä rekisteröidylle ilmoitus, ennen kuin käsittelyä koskeva rajoitus poistetaan.”

22.

Kyseisen asetuksen 21 artiklan, jonka otsikko on ”Vastustamisoikeus”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan e tai f alakohtaan, kuten näihin säännöksiin perustuvaa profilointia. Rekisterinpitäjä ei saa enää käsitellä henkilötietoja, paitsi jos rekisterinpitäjä voi osoittaa, että käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet tai jos se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.”

23.

Kyseisen asetuksen 85 artiklassa, jonka otsikko on ”Käsittely ja sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus”, säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on lainsäädännöllä sovitettava yhteen tämän asetuksen mukainen oikeus henkilötietojen suojaan sekä oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen, mukaan lukien käsittely journalistisia tarkoituksia ja akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten.

2.   Käsittelylle journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten jäsenvaltioiden on säädettävä vapautuksia tai poikkeuksia II luvun (periaatteet), III luvun (rekisteröidyn oikeudet), IV luvun (rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä), V luvun (henkilötietojen siirto kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille), VI luvun (riippumattomat valvontaviranomaiset), VII luvun (yhteistyö ja yhdenmukaisuus) ja IX luvun (tietojenkäsittelyyn liittyvät erityistilanteet) säännöksiin, jos ne ovat tarpeen henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden sovittamiseksi yhteen sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden kanssa.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 2 kohdan nojalla antamansa säännökset tiedoksi ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset mahdollisimman pian.”

24.

Direktiivi 95/46 saatettiin osaksi Ranskan oikeutta tietojenkäsittelystä, tiedostoista ja perusvapauksista 6.1.1978 annetulla lailla nro 78-17 (loi no 78-17 du 6 janvier 1978 relative à l’informatique, aux fichiers et aux libertés).

25.

G. C., A. F., B. H. ja E. D. ovat kaikki pyytäneet Google LLC ‑yhtiötä poistamaan sen ylläpitämällä hakukoneella heidän nimillään tehdyn haun johdosta näkyvästä hakutulosten luettelosta useita linkkejä, jotka johtavat sivullisten julkaisemille internetsivuille, mihin kyseinen yhtiö ei ole suostunut.

26.

G. C. pyysi erityisesti poistamaan hakutulosten luettelosta linkin Youtube-kanavalla 18.2.2011 salanimellä julkaistuun satiiriseen valokuvamontaasiin, jossa hänen kuvaansa on käsitelty siten, että hän näyttää olevan kunnan pormestarin, jonka kansliapäällikkönä hän toimi, vieressä, ja samassa yhteydessä viitataan nimenomaisesti hänen intiimiin suhteeseensa pormestariin ja siihen, mikä vaikutus tällä suhteella on ollut hänen omaan poliittiseen uraansa. Tämä valokuvamontaasi ladattiin verkkoon kantonin vaaleihin liittyneen vaalikampanjan yhteydessä G. C:n ollessa ehdokkaana. Siinä vaiheessa, kun asianomaisen henkilön esittämä hakutulosten luettelosta poistamista koskeva pyyntö hylättiin, häntä ei ollut valittu vaaleissa, hän ei ollut ehdokkaana paikallisvaaleissa eikä hän hoitanut enää tehtäviä kunnan pormestarin kansliapäällikkönä.

27.

A. F. pyysi poistamaan hakutulosten luettelosta linkit Libération-sanomalehdessä 9.9.2008 ilmestyneeseen artikkeliin, joka julkaistiin Centre contre les manipulations mentalesin (CCMM) internetsivuilla ja joka liittyi erään skientologiakirkon jäsenen itsemurhaan joulukuussa 2006. A. F. mainittiin tässä artikkelissa henkilönä, joka vastasi skientologiakirkon suhdetoiminnasta, mistä tehtävästä hän on sittemmin luopunut. Riidanalaisen artikkelin kirjoittaja toteaa lisäksi, että hän oli ottanut A. F:ään yhteyttä kuullakseen hänen versionsa tosiseikoista, ja kertoo tässä yhteydessä saamansa tiedot.

28.

B. H. pyysi poistamaan hakutulosten luettelosta linkit lähinnä lehdistössä julkaistuihin artikkeleihin, jotka liittyivät kesäkuussa 1995 aloitettuun esitutkintaan, joka koski republikaanipuolueen (parti républicain (PR)) rahoitusta ja jonka yhteydessä häntä ja useita liikemiehiä ja poliitikkoja vastaan nostettiin syyte. Häntä koskeva menettely oli päätetty asian käsittelyn raukeamisesta 26.2.2010 annetulla määräyksellä. Suurin osa riidanalaisista linkeistä johtaa artikkeleihin, jotka ovat esitutkinnan aloittamisen ajoilta, eikä niissä näin ollen kerrota menettelyn lopputuloksesta.

29.

E. D. pyysi poistamaan hakutulosten luettelosta linkit kahteen Nice Matin- ja Figaro-sanomalehdissä julkaistuun artikkeliin, joissa kerrotaan rikosoikeudenkäynnistä, jossa hänet tuomittiin seitsemän vuoden vankeusrangaistukseen ja lisäksi kymmeneksi vuodeksi sosiaaliviranomaisten ja tuomioistuimen seurantaan alle 15-vuotiaisiin kohdistuneiden seksuaalirikosten vuoksi. Toisessa näistä oikeudenkäyntiä kuvaavista artikkeleista mainitaan lisäksi lukuisia E. D:hen liittyviä intiimejä yksityiskohtia, jotka olivat ilmenneet oikeudenkäynnin aikana.

30.

Googlen hylättyä kantajien pyynnön he tekivät Commission nationale de l’informatique et des libertés’lle (tietojenkäsittelystä ja perusvapauksista vastaava kansallinen elin, jäljempänä CNIL) kanteluja, joissa vaadittiin mainitun yhtiön velvoittamista poistamaan kyseiset linkit hakutulosten luettelosta. CNIL:n puheenjohtaja ilmoitti kantajille heidän kantelujensa käsittelyn päättymisestä kirjeillä, jotka oli päivätty 24.4.2015, 28.8.2015, 21.3.2016 ja 9.5.2016.

31.

Kantajat nostivat siten kanteet siitä, että CNIL oli kieltäytynyt vaatimasta Googlea poistamaan linkit hakutulosten luettelosta vaaditulla tavalla. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on yhdistänyt nämä kanteet.

32.

Todettuaan, että mainittuihin kanteisiin liittyy useita direktiivin 95/46 tulkintaa koskevia vakavia vaikeuksia Conseil d’État (ylin hallintotuomioistuin, Ranska) päätti 24.2.2017 antamallaan päätöksellä, joka saapui unionin tuomioistuimeen 15.3.2017, lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

33.

Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet A. F., B. H., Google, Irlannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Puolan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset sekä Euroopan komissio.

34.

B. H., Google, Irlannin, Itävallan, Kreikan, Puolan ja Ranskan hallitukset sekä komissio esittivät suulliset lausumansa 11.9.2018 pidetyssä istunnossa.

35.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämät kysymykset eivät koske asetuksen 2016/679 säännösten vaan direktiivin 95/46 säännösten tulkintaa. Kyseisellä asetuksella, jota on sovellettu 25.5.2018 alkaen, ( 8 ) kyseinen direktiivi on kuitenkin kumottu samasta päivästä lukien. ( 9 )

36.

Koska näyttää siltä, että Ranskan hallintoprosessioikeudessa riita-asiaan sovelletaan riidanalaisen päätöksen tekopäivänä voimassa olevaa lakia, pääasiassa sovelletaan epäilemättä direktiiviä 95/46. Näin ollen unionin tuomioistuimen on tulkittava juuri kyseisen direktiivin säännöksiä.

37.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltävässä asiassa esittämien kysymysten taustalla on periaatteellisesti merkittävä tuomio Google Spain ja Google, ( 10 ) jossa unionin tuomioistuin on esittänyt muun muassa seuraavat tämän asian kannalta merkitykselliset toteamukset:

38.

Tuomion Google Spain ja Google ( 15 ) antamiseen johtaneen asian tosiseikat koskivat tietoja, jotka olivat tosin henkilötietoja mutta eivät direktiivin 95/46 8 artiklassa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja. Tästä päästään ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen.

39.

Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko – kun otetaan huomioon hakukoneen ylläpitäjän erityiset vastuut, valtuudet ja mahdollisuudet – muille rekisterinpitäjille asetettu kielto käsitellä tietoja, jotka kuuluvat direktiivin 95/46 8 artiklan 1 ja 5 kohdan soveltamisalaan, sovellettavissa myös hakukoneen ylläpitäjään.

40.

Direktiivin 95/46 8 artiklan 1 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on kiellettävä sellaisten henkilötietojen käsittely, jotka koskevat rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, sekä terveyteen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely.

41.

Kyseisen direktiivin 8 artiklan 5 kohdassa säädetään, että rikoksiin, tuomioihin tai turvallisuutta koskeviin toimenpiteisiin liittyvää tietojenkäsittelyä voidaan suorittaa ainoastaan julkisen viranomaisen valvonnassa tai, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään erityisistä tarpeellisista suojatoimista, jäsenvaltion myöntämissä näiden suojatoimien kattamissa poikkeuksissa. Täydellistä rikosrekisteriä ei kuitenkaan saa pitää kuin julkisen viranomaisen valvonnassa. Jäsenvaltiot voivat säätää siitä, että myös hallinnollisiin sanktioihin tai siviiliprosesseihin liittyviä tietoja on käsiteltävä julkisen viranomaisen valvonnassa.

42.

On todettava, ettei tuomion Google Spain ja Google ( 16 ) antamiseen johtaneessa asiassa ollut kyse direktiivin 95/46 8 artiklasta. Pelkästään tämän toteamuksen johdosta oletan, että toisin kuin Google huomautuksissaan väittää, vastaus ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen ei voi perustua tähän tuomioon. Se, että mainittu asia ei koskenut direktiivin 95/46 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja, ei tarkoita, ettei hakukone kuulu tämän säännöksen soveltamisalaan.

43.

Ratkaisuehdotuksessaan Google Spain ja Google julkisasiamies Jääskinen perusteli näkemystään (jota unionin tuomioistuin ei noudattanut), jonka mukaan internethakukoneen palveluntarjoaja ei ole sivullisten lähdesivuilla olevien henkilötietojen rekisterinpitäjä, muun muassa seuraavasti: ”Vastakkaisen näkemyksen omaksuminen merkitsisi, että internethakukoneet olisivat yhteensopimattomia unionin oikeuden kanssa, mikä olisi mielestäni päätelmänä absurdi. Jos internethakukoneiden palveluntarjoajien katsottaisiin olevan sivullisten lähdesivuilla olevien henkilötietojen rekisterinpitäjiä ja jos näillä sivuilla olisi direktiivin [95/46] 8 artiklassa tarkoitettuja’erityisiä tietoryhmiä’ (kuten henkilötietoja, jotka paljastaisivat poliittisen [mielipiteen] tai uskonnollisen [vakaumuksen], tai henkilön terveyttä tai seksuaalielämää koskevia tietoja), internethakukoneen palveluntarjoajan toiminnasta tulisi automaattisesti lainvastaista, jos kyseisessä artiklassa näiden tietojen käsittelemiselle asetetut tiukat edellytykset eivät täyttyisi.” ( 17 )

44.

Lainaus tuo erittäin hyvin esiin ongelmat, joista käsiteltävässä asiassa on kyse. Kun otetaan huomioon, että vuodelta 1995 olevaa direktiiviä 95/46, jossa säädetyt velvollisuudet koskevat lähinnä jäsenvaltioita, ei ollut laadittu nykyisen kaltaisia hakukoneita silmällä pitäen, sen säännöksiä ei voida soveltaa intuitiivisesti ja yksinomaan niiden sanamuodon mukaisesti tällaisiin hakukoneisiin. Juuri tästä syystä ennakkoratkaisua pyytäneillä tuomioistuimilla oli – aivan kuten käsiteltävässä asiassa – epäilyjä tuomion Google Spain ja Google ( 18 ) antamiseen johtaneessa asiassa, ja ne kääntyivät unionin tuomioistuimen puoleen.

45.

Näin ollen direktiivin 95/46 säännöksiä ei voida soveltaa hakukoneisiin ”kaikki tai ei mitään” -periaatteella. Mielestäni jokainen säännös on syytä tutkia siltä kannalta, voidaanko sitä soveltaa hakukoneeseen.

46.

Direktiivin 95/46 8 artiklan 1 kohdan sanamuodon mukainen soveltaminen hakukoneisiin johtaisi siinä lueteltujen tietojen käsittelyn kieltämiseen kokonaan, lukuun ottamatta kyseisen direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa säädettyjä poikkeuksia.

47.

Totean tältä osin, ettei yksikään huomautuksia esittäneistä osapuolista puolla näin suppeaa tulkintaa, mikä on perusteltua.

48.

Direktiivin 95/46 8 artiklan 1 kohdan sanamuodon mukainen tulkinta tarkoittaisi, että hakukoneen ylläpitäjä olisi velvollinen valvomaan ennakkoon ja omasta aloitteestaan – toisin sanoen vaikka rekisteröity ei olisi pyytänyt linkkien poistamista hakutulosten luettelosta – ettei luonnollisen henkilön nimellä suoritetun haun tuloksena näkyviin tulevassa hakutulosten luettelossa ole linkkiä internetsivuille, jotka sisältävät tässä säännöksessä tarkoitettuja tietoja.

49.

Mielestäni ennakkoon ja oma-aloitteisesti suoritettu valvonta ei ole mahdollista eikä edes toivottavaa.

50.

Tuomiossa Google Spain ja Google ( 19 ) unionin tuomioistuin totesi, että ”koska hakukoneen toiminta voi siis internetsivustojen toimittajien toimintaan nähden vaikuttaa olennaisesti ja suuremmassa määrin yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin perusoikeuksiin, hakukoneen ylläpitäjän on kyseisen toiminnan tarkoituksen ja keinot määrittelevänä henkilönä varmistettava vastuidensa, valtuuksiensa ja mahdollisuuksiensa yhteydessä se, että toiminta täyttää direktiivin 95/46 vaatimukset, jotta direktiivissä säädetyt takeet voivat saada täyden vaikutuksensa ja jotta rekisteröityjen tehokas ja kattava suojelu ja erityisesti heidän oikeutensa nauttia yksityiselämän kunnioitusta voidaan todella turvata”. ( 20 )

51.

Tästä kohdasta on mahdollista tehdä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin, kuten komissio väittää huomautuksissaan, direktiivin 95/46 lähtökohtana on, että jokaisen rekisterinpitäjän on täytettävä kaikki siinä säädetyt vaatimukset, mukaan lukien ne, joista säädetään sen 8 artiklassa.

52.

Seuraavaksi on todettava, että vaikka tämän kohdan sanamuodon mukaan kyse on hakukoneen ylläpitäjän velvollisuudesta, ( 21 ) tällainen ylläpitäjä voi toimia vain vastuidensa, valtuuksiensa ja mahdollisuuksiensa yhteydessä. Toisin sanoen tällainen ylläpitäjä ei ehkä pysty varmistamaan direktiivin 95/46 säännösten täyttä vaikutusta juuri rajallisten vastuidensa, valtuuksiensa ja mahdollisuuksiensa takia.

53.

Sen vuoksi direktiivin 95/46 8 artiklan tulkinnassa on otettava huomioon hakukoneen ylläpitäjän vastuut, valtuudet ja mahdollisuudet.

54.

Tältä osin on suljettava pois direktiivin 95/46 8 artiklan 1 kohdan soveltaminen ennakolta hakukoneen ylläpitäjään. Sellaisten internetsivujen, joihin hakutuloksissa viitataan, ennakkovalvonta ei kuulu hakukoneen ylläpitäjän vastuulle eikä ole sen mahdollisuuksien ( 22 ) rajoissa. Hakukoneen ylläpitäjän tehtävänä on, kuten sen nimityskin osoittaa, etsiä, löytää, ottaa talteen ja asettaa saataville tietoa käyttäen apuna algoritmia, jonka ansiosta tiedot voidaan löytää mahdollisimman tehokkaasti. Hakukoneen ylläpitäjän tehtäviin ei sitä vastoin kuulu valvonta, saati sensurointi. Hakukoneen ylläpitäjä toimii tiedonhaun tarkoituksessa ja ryhtyy toimenpiteisiin hakutuloksen poistamiseksi hakutulosten luettelosta. Näin ainakin minä ymmärrän tuomion Google Spain ja Google. ( 23 )

55.

Vastaavalla tavalla, ja kuten myös komissio korostaa, direktiivin 95/46 8 artiklan 1 kohdassa säädettyjä kieltoja ja rajoituksia ei voida soveltaa hakukoneen ylläpitäjään ikään kuin se olisi itse laittanut arkaluonteiset tiedot hakutulosten luetteloon lisätyille internetsivuille. Hakukoneen toiminta alkaa loogisesti ajatellen vasta sen jälkeen, kun (arkaluonteisia) tietoja on ladattu verkkoon, ja on luonteeltaan toissijaista.

56.

Siksi direktiivin 95/46 8 artiklan 1 kohdassa säädettyjä kieltoja ja rajoituksia voidaan soveltaa hakukoneeseen vain tämän hakutulosten luetteloon lisäämisen takia ja siis tekemällä jälkikäteen tarkastus rekisteröidyn esittämän hakutulosten luettelosta poistamista koskevan pyynnön perusteella.

57.

Ehdotan siis, että ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan, että hakukoneen ylläpitäjän vastuiden, valtuuksien ja mahdollisuuksien yhteydessä direktiivin 95/46 8 artiklan 1 ja 5 kohtaa sovelletaan lähtökohtaisesti tällaisen hakukoneen ylläpitäjän toimintaan.

58.

Tällaista soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä käsitellään toisessa ennakkoratkaisukysymyksessä.

59.

Toinen kysymys esitetään siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin toteaa direktiivin 95/46 8 artiklan 1 ja 5 kohtaa voitavan soveltaa hakukoneen ylläpitäjän suorittamaan käsittelyyn, ja se on kolmiosainen.

60.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin nimittäin pyrkii lähinnä

61.

Tarkastelen näitä alakysymyksiä niiden esittämisjärjestyksessä.

62.

Lähtökohtana on, että ellei direktiivin 95/46 8 ja 9 artiklassa tarkoitettua perustetta ole, se, että hakukoneen ylläpitäjä kieltäytyy poistamasta hakutulosten luettelosta internetsivulle johtavan linkin, on ristiriidassa kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 tai 5 kohdan kanssa.

63.

Google sekä Irlannin, Itävallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset väittävät, että kyseessä on tärkeä mutta ei ratkaiseva tekijä siinä oikeuksien ja intressien punninnassa, joka hakukoneen ylläpitäjän olisi suoritettava jokaisen hakutulosten luettelosta poistamista koskevan pyynnön osalta, mukaan lukien pyynnöt, jotka koskevat direktiivin 95/46 8 artiklan 1 tai 5 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin tietoryhmiin liittyville internetsivuille johtavia linkkejä.

64.

Italian, Puolan ja Ranskan hallitukset sekä komissio katsovat sitä vastoin direktiivin 95/46 8 artiklan 1 ja 5 kohdassa säädetyn käsittelykiellon tarkoittavan, että hakukoneen ylläpitäjän, jolle esitetään hakutulosten luettelosta poistamista koskeva pyyntö, on hyväksyttävä pyyntö järjestelmällisesti eli ilman, että sillä on velvollisuutta tai valtuutta tarkistaa muita seikkoja kuin perusteen puuttuminen.

65.

Yhdyn tähän viimeksi mainittuun kantaan.

66.

Direktiivin 95/46 8 artiklan 1 ja 5 kohdan sanamuoto ei näet jätä epäilystäkään siitä, että kyse on velvollisuudesta kieltää näissä säännöksissä lueteltujen arkaluonteisten tietojen käsittely. Mielestäni on vaikea nähdä, miten tätä velvollisuutta voitaisiin tällaisessa tilanteessa pitää yhtenä muiden joukossa huomioon otettavana seikkana tutkittaessa hakutulosten luettelosta poistamista koskevaa pyyntöä.

67.

Tällainen lähestymistapa on johdonmukaista jatkoa tuomion Google Spain ja Google ( 24 ) antamiseen johtaneelle asialle. Muistutan, että mainittu asia koski ainoastaan tietoja, joiden julkaiseminen oli itsessään laillista. Näin ollen unionin tuomioistuin saattoi ensinnäkin todeta, että hakukoneen ylläpitäjä oli velvollinen poistamaan henkilön nimellä suoritetun haun johdosta näkyvästä hakutulosten luettelosta linkit sivullisten julkaisemille internetsivuille, joissa oli kyseistä henkilöä koskevaa tietoa – jopa silloin, kun niiden julkaiseminen oli itsessään laillista ( 25 ) – ennen kuin se sen jälkeen punnitsee rekisteröidyn oikeudet suhteessa hakukoneen ylläpitäjän taloudelliseen intressiin ja suuren yleisön intressiin saada kyseessä olevat tiedot saataviinsa. ( 26 )

68.

Tässä yhteydessä rohkenen esittää tuomiota Google Spain ja Google koskevan sivuhuomautuksen. Koska on yleisesti tunnustettua, että jos tieto on lainmukainen, sen antajalla on joka tapauksessa perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistettu sananvapaus, unionin tuomioistuimen olisi ollut hyödyllistä mainita nimenomaisesti tämä perusoikeus. Tästä olisi selvemmin ilmennyt, ettei ole pelkästään punnittava keskenään yhtäältä perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklaa ja toisaalta tiedonvälityksen vapautta vaan että myös sananvapaus on otettava huomioon. Palaan tähän kohtaan direktiivin 95/46 9 artiklaan liittyvän analyysin yhteydessä.

69.

Sitä vastoin tällaiseen punnintaan ei mielestäni ole aihetta direktiivin 95/46 8 artiklan yhteydessä. Heti kun arkaluonteisten tietojen käsittely on osoitettu, hakutulosten luettelosta poistamista koskeva pyyntö on hyväksyttävä.

70.

Olen myös hyvin perillä kannasta, jonka 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä ( 27 ) ilmaisi tuomion [Google Spain ja Google ( 28 )] täytäntöönpanosta 26.11.2014 antamissaan suuntaviivoissa ( 29 ) (jäljempänä suuntaviivat) ja jonka mukaan ensinnäkin useimpien hakutulosten luettelosta poistamista koskevien pyyntöjen tapauksessa on otettava huomioon enemmän kuin yksi arviointiperuste ennen päätöksentekoa, toiseksi mikään peruste ei ole yksinään ratkaiseva ( 30 ) ja kolmanneksi, siltä osin kuin on kyse nimenomaisesti direktiivin 95/46 8 artiklasta, ”tietosuojaviranomaiset ryhtyvät todennäköisemmin toimiin, jos hakutulosten luettelosta poistamista koskevat pyynnöt hylätään”. ( 31 )

71.

Tältä osin on mielestäni selvää, että ennen kuin hakutulosten luettelosta poistamista koskevasta pyynnöstä tehdään päätös, on otettava huomioon useita arviointiperusteita. Sitä vastoin väite, jonka mukaan tietosuojaviranomainen ryhtyisi toimiin todennäköisemmin, ei ole mielestäni riittävän vakuuttava ja selkeä. Silloin kun osoittautuu, että tiedot kuuluvat direktiivin 95/46 8 artiklan 1 ja 5 kohdassa tarkoitettujen arkaluonteisten alojen piiriin, niiden käsittely on siis kielletty.

72.

Näin ollen minusta vaikuttaa siltä, että myös sen estäminen, että hakukoneella mahdollisesti levitetään laajemmin tällaisia tietoja, kuuluu direktiivin 95/46 8 artiklan 1 ja 5 kohdan tarkoituksen soveltamisalaan. Koska unionin lainsäätäjä katsoo tämän säännöksen nojalla tiettyjen tietojen käsittelyn olevan lainvastaista, siitä seuraa mielestäni, että myös hakukoneen ylläpitäjän suorittama erillinen käsittely on lainvastaista, ainakin siitä hetkestä alkaen, jolloin kyseinen ylläpitäjä on kieltäytynyt noudattamasta hakutulosten luettelosta poistamista koskevaa pyyntöä.

73.

Toisin sanoen unionin lainsäätäjä on direktiivin 95/46 8 artiklalla jo ratkaissut arkaluonteisiin tietoihin liittyvän kysymyksen siten, ettei oikeuksien ja intressien punnintaa voida tehdä. Tätä tulkintaa tukee se, että asetuksessa 2016/679 on paitsi pidetty voimassa arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskeva kielto ( 32 ) myös laajennettu kyseisiä tietoryhmiä. ( 33 )

74.

Jollei direktiivissä 95/46 säädetyistä poikkeuksista muuta johdu, hakukoneen ylläpitäjälle asetettu kielto käsitellä kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 ja 5 kohdan soveltamisalaan kuuluvia tietoja velvoittaa sen näin ollen hyväksymään järjestelmällisesti hakutulosten luettelosta poistamista koskevat pyynnöt, jotka koskevat tällaisia tietoja sisältäville internetsivuille johtavia linkkejä.

75.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii saamaan selvennyksiä vain kahteen niistä viidestä poikkeuksesta, joista on säädetty direktiivin 95/46 8 artiklan 2 kohdassa.

76.

Direktiivin 95/46 8 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan saman artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, jos rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa ( 34 ) kyseiseen käsittelyyn, paitsi jos jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään, että 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa ei voida poistaa kyseisen henkilön suostumuksella. Direktiivin 95/46 8 artiklan 2 kohdan e alakohdassa säädetään, että kyseisen artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, jos käsittely koskee tietoja, jotka rekisteröity on nimenomaisesti saattanut julkisiksi, tai jos käsittely on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

77.

Siltä osin kuin totean unionin tuomioistuimelle ehdottamassani ratkaisussa, että direktiivin 95/46 8 artiklan 1 ja 5 kohdassa säädettyjä käsittelykieltoja sovelletaan, katson, että lähtökohtaisesti myös direktiivin 95/46 samassa 8 artiklassa säädettyjä poikkeuksia sovelletaan, vaikkakin tietyt direktiivin 95/46 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt poikkeukset vaikuttavat minusta pikemmin teoreettisilta kuin käytännöllisiltä siltä osin kuin on kyse niiden sovellettavuudesta hakukoneeseen. ( 35 ) Hakukoneen ylläpitäjä voi siis kieltäytyä hyväksymästä hakutulosten luettelosta poistamista koskevaa pyyntöä mainitun direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

78.

Direktiivin 95/46 9 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä ainoastaan journalistisia tarkoituksia tai taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten toteutettua henkilötietojen käsittelyä koskevista poikkeuksista ja vapautuksista muun muassa direktiivin 95/46 8 artiklassa, jos nämä poikkeukset ja vapautukset osoittautuvat välttämättömiksi yksityisyyttä koskevan oikeuden ja ilmaisuvapautta koskevien sääntöjen yhteensovittamisessa.

79.

Esiin tulee kysymys siitä, voiko hakukoneen ylläpitäjä kieltäytyä hyväksymästä hakutulosten luettelosta poistamista koskevaa pyyntöä todetessaan, että arkaluonteisten tietojen näkyminen sivulla, johon kyseessä oleva linkki johtaa, on lainmukaista, koska internetsivun toimittajan tässä yhteydessä suorittama käsittely kuuluu direktiivin 95/46 9 artiklan soveltamisalaan.

80.

On huomattava, että tuomion Google Spain ja Google ( 36 ) nojalla on aivan hyvin mahdollista, että hakutulosten luettelosta poistamista koskeva pyyntö hyväksytään hakukoneen ylläpitäjän osalta mutta evätään hakutulosten luetteloon lisätyn internetsivun toimittajan osalta direktiivin 95/46 9 artiklan perusteella. Unionin tuomioistuin totesi nimittäin, että ”internetsivun toimittajan suorittama käsittely, joka käsittää luonnollista henkilöä koskevien tietojen julkaisemisen, voi mahdollisesti tapahtua ’ainoastaan journalistisia tarkoituksia – – varten’ ja siihen voidaan siis direktiivin 95/46 9 artiklan mukaan soveltaa poikkeuksia direktiivissä vahvistetuista vaatimuksista, kun taas tämä ei ole tilanne silloin, kun on kyse hakukoneen ylläpitäjän suorittamasta käsittelystä. Voi siis olla mahdollista, että rekisteröity voi tietyissä olosuhteissa vedota direktiivin 95/46 12 artiklan b alakohdassa ja 14 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin oikeuksiin hakukoneen ylläpitäjää muttei mainittua internetsivun toimittajaa vastaan.” ( 37 )

81.

Tämä tuomion Google Spain ja Google ( 38 ) keskeinen kohta muodostaa niiden perustelujen ydinsisällön, joilla pyritään oikeuttamaan ”unohdetuksi tulemista koskevan oikeuden” käyttöön ottaminen: rekisteröidyn yksityisyyden ja hänellä tietoihin olevan oikeuden suojaamiseksi voidaan ”ampua viestintuoja” (silloinkin), kun ”oikaiseminen lähteessä” on mahdotonta internetsivun toimittajan sananvapauden takia.

82.

On olemassa suuri kiusaus tulkita tätä kohtaa siten, että 9 artiklaa ei sovelleta hakukoneen ylläpitäjään.

83.

Ehdotan, että unionin tuomioistuin vastustaa tällaista kiusausta.

84.

Ensinnäkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (jäljempänä ihmisoikeustuomioistuin) vakiintuneessa oikeuskäytännössä todetaan, että ”saavutettavuutensa ja suuren tietomäärän säilytys- ja jakelukykynsä ansiosta verkkosivustot ovat edistäneet suuresti yleisön tiedonsaantia ajankohtaisista asioista ja yleisesti helpottaneet tiedonvälitystä”. ( 39 ) Erityisesti asiassa, jonka kohteena on yhtenä maailman tärkeimmistä internettiedostojen jakamispalveluista pidettävä internetsivusto, ( 40 ) ihmisoikeustuomioistuin totesi, että ”Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ( 41 ) 10 artikla koskee paitsi tietojen sisältöä myös tiedon siirto- ja talteenottokeinoja”. ( 42 )

85.

Yleisön oikeus vastaanottaa ja levittää internetissä saataville saatettuja tietoja on suojattu perusoikeuskirjan 11 artiklassa. ( 43 ) Tämä koskee sekä internetin lähdesivuilla olevia tietoja että internethakukoneiden esittämiä tietoja. ( 44 )

86.

Toiseksi on todettava, että ainoa päätelmä, joka edellä mainitusta tuomion Google Spain ja Google ( 45 ) kohdasta voidaan tehdä, on se, että direktiivin 95/46 9 artiklaa ei voida soveltaa sellaisenaan suoraan hakukoneen ylläpitäjän toimintaan. Koska hakukoneen ylläpitäjän toiminta on toissijaista tiedon esittäjän ensisijaiseen toimintaan nähden, on loogista, että direktiivin 95/46 9 artiklassa tarkoitetaan ensisijaisesti tiedon esittäjää. Siitä, että kyseisellä internetsivulla olevat tiedot kuuluvat direktiivin 95/46 9 artiklassa tarkoitetun journalismin tai taiteellisen taikka kirjallisen ilmaisun alaan, ei saa olla seurauksena, että hakukoneen ylläpitäjää, jonka, kuten edempänä totesin, on täytettävä kyseisen direktiivin 8 artiklassa säädetyt velvoitteet, estetään vetoamasta direktiivin 95/46 9 artiklaan.

87.

Sitä, että internetsivulla olevat tiedot kuuluvat kyseisen direktiivin 9 artiklan soveltamisalaan, on pidettävä seikkana, joka voi mahdollistaa hakutulosten luettelosta poistamista koskevan pyynnön hylkäämisen.

88.

Direktiivin 95/46 9 artiklassa konkretisoidaan johdetun oikeuden tasolla sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus sekä perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistettu tiedotusvälineiden vapaus. Toisin sanoen punnittaessa keskenään yhtäältä perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan mukaista oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja oikeutta tietosuojaan sekä toisaalta yleisön oikeutta saada kyseessä olevat tiedot, on otettava huomioon se, että kyseiset tiedot ovat toimittajan kirjoittamia tai merkitsevät taiteellista taikka kirjallista ilmaisua.

89.

Totean lyhyesti, että vaikka tiettyjen unionin tuomioistuimen tuomiossa Google Spain ja Google ( 46 ) esittämien toteamusten sanamuoto olisi voinut olla selkeämpi, ei ole suljettu pois, ettei sananvapaus kuulu huomioon otettaviin seikkoihin, kun mainitussa tuomiossa on tutkittu direktiivin 95/46 12 artiklan b alakohdassa ja 14 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa säädettyjen edellytysten täyttymistä. Punnittaessa keskenään niiden internetin käyttäjien intressiä, jotka mahdollisesti ovat kiinnostuneita tutustumaan internetsivuun tekemällä haun rekisteröidyn nimellä, ja rekisteröidyllä perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan nojalla olevia perusoikeuksia on mielestäni myös otettava huomioon internetsivujen toimittajille ja internetin käyttäjille perusoikeuskirjan 11 artiklassa taattu sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus.

90.

Nähdäkseni analyysini saa tukea suuntaviivoista, joiden mukaan ”tietosuojaviranomaiset myöntävät, että asiayhteyden perusteella voi olla merkityksellistä tutkia, onko tiedot julkaistu journalistisia tarkoituksia varten. Se, että tiedot julkaisee toimittaja, jonka tehtävänä on välittää tietoa yleisölle, on huomioon otettava tekijä. Tämä arviointiperuste ei kuitenkaan yksistään ole riittävä syy hylätä pyyntöä, koska unionin tuomioistuimen tuomiossa erotetaan selvästi toisistaan tiedotusvälineissä julkaisemisen oikeusperusta ja se oikeusperusta, jonka nojalla hakukoneet voivat järjestää hakutulokset henkilön nimen perusteella.” ( 47 )

91.

Lopuksi on todettava, että asetuksen 2016/679 17 artiklan, jossa kodifioidaan nyttemmin ”oikeus tulla unohdetuksi”, 3 kohdan a alakohdassa säädetään tätä oikeutta koskevasta poikkeuksesta, jos käsittely on tarpeen sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskevan oikeuden käyttämiseksi. Tätä poikkeusta sovelletaan kaikkiin direktiivin 95/46 17 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin syihin, joilla unohdetuksi tulemista koskevaa oikeutta voidaan perustella, ja näin ollen jopa esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilötietoja on käsitelty lainvastaisesti (1 kohdan d alakohta). Asetuksen 2016/679 mukaan hakutulosten luettelosta poistamista koskevaa oikeutta voidaan siis rajoittaa sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen liittyvistä syistä, vaikka käsittely koskisi arkaluonteisia tietoja.

92.

Näin ollen ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa toiseen ennakkoratkaisukysymykseen, että direktiivin 95/46 8 artiklan 1 ja 5 kohdan nojalla hakukoneen ylläpitäjä on velvollinen hyväksymään järjestelmällisesti hakutulosten luettelosta poistamista koskevat pyynnöt sellaisten linkkien osalta, jotka johtavat tässä säännöksessä tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja sisältäville internetsivuille, jollei direktiivissä 95/46 säädetyistä poikkeuksista, kuten niistä, joista on säädetty kyseisen direktiivin 8 artiklan 2 kohdan a ja e alakohdassa, muuta johdu. Sitä vastoin se, että kyseisellä internetsivulla olevat tiedot kuuluvat direktiivin 95/46 9 artiklan soveltamisalaan, on seikka, joka voi mahdollistaa hakutulosten luettelosta poistamista koskevan pyynnön hylkäämisen. Tällaisessa tilanteessa hakukoneen ylläpitäjän on punnittava keskenään yhtäältä perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan mukaista oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja oikeutta tietosuojaan sekä toisaalta yleisön oikeutta saada kyseessä olevat tiedot ja perusoikeuskirjan 11 artiklan mukaista tietojen esittäjän oikeutta sananvapauteen.

93.

Koska kolmas ennakkoratkaisukysymys esitetään, ”mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi”, ja kun otetaan huomioon ensimmäiseen kysymykseen ehdottamani myöntävä vastaus, kolmanteen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

94.

Neljäs ennakkoratkaisukysymys on kaksiosainen.

95.

Tämän kysymyksen ensimmäisessä osassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, onko hakukoneen ylläpitäjä velvollinen hyväksymään hakutulosten luettelosta poistamista koskevan pyynnön, jos pyynnön esittäjä osoittaa, että internetsivulla, johon riidanalainen linkki johtaa, julkaistut henkilötiedot ovat epätäydellisiä tai epätarkkoja tai vanhentuneita.

96.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii siten selvittämään, onko tällainen velvollisuus olemassa, jos pyynnön esittäjä osoittaa, että kun otetaan huomioon tuomioistuinmenettelyn kulku, menettelyn aikaisempaan vaiheeseen liittyvät tiedot eivät enää vastaa hänen senhetkistä todellista tilannettaan.

97.

Neljännen kysymyksen toisessa osassa, jossa viitataan erityisesti B. H:ta ja E. D:tä koskeviin asioihin, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään, ovatko yksityishenkilöä koskevaan tutkintaan tai oikeudenkäyntiin sekä niihin perustuvaan tuomioon liittyvät tiedot direktiivin 95/46 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja rikoksiin ja tuomioihin liittyviä tietoja, ja erityisesti, kuuluuko internetsivu, joka sisältää luonnollista henkilöä koskeviin tuomioihin tai oikeudenkäyntimenettelyihin viittaavia tietoja, tämän säännöksen soveltamisalaan.

98.

Kysymyksen toinen osa on tutkittava ennen sen ensimmäistä osaa.

99.

Direktiivin 95/46 8 artiklan 5 kohdan mukaan rikoksiin, tuomioihin tai turvaamistoimiin liittyvää tietojenkäsittelyä voidaan suorittaa ainoastaan julkisen viranomaisen valvonnassa tai, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään erityisistä tarpeellisista suojatoimista, jäsenvaltion myöntämissä näiden suojatoimien kattamissa poikkeuksissa. Täydellistä rikosrekisteriä ei kuitenkaan saa pitää kuin julkisen viranomaisen valvonnassa. Jäsenvaltiot voivat säätää siitä, että myös hallinnollisiin sanktioihin tai siviiliprosesseihin liittyviä tietoja on käsiteltävä julkisen viranomaisen valvonnassa.

100.

Mielestäni internetsivuilla julkaistut oikeudenkäyntimenettelyihin liittyvät tiedot, kuten B. H:ta ja E. D:tä koskevissa asioissa kyseessä olevat tiedot, ovat direktiivin 95/46 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Vaikka rikosoikeudenkäynti ei ole johtanut tuomioon, kyseessä on kuitenkin rikokseen liittyvä tieto.

101.

Ratkaistavana on vielä neljännen ennakkoratkaisukysymyksen ensimmäinen osa, joka liittyy päätelmiin, joita on tehtävä tästä tuomioistuinmenettelyn aikaisempaa vaihetta käsitteleviä ja lähtökohtaisesti vanhentuneita artikkeleita – erityisesti lehtiartikkeleita – koskevasta toteamuksesta.

102.

Kun otetaan huomioon toisen kysymyksen kolmanteen osaan ehdotettu vastaus, katson, että koska kyseessä on lehtiartikkeli, on valittava monivivahteisempi lähestymistapa, jos kyse on pelkästään journalistisia tarkoituksia varten ilmoitetuista henkilötiedoista.

103.

Suuntaviivoissa todetaan tältä osin, että ”unionin jäsenvaltioilla voi olla erilaisia lähestymistapoja rikoksentekijöitä ja heidän rikoksiaan koskevien tietojen julkaisemiseen. Ne ovat voineet antaa erityislainsäädäntöä, jolla on vaikutusta tällaisten tietojen saatavuuteen ajan mittaan. Tietosuojaviranomaiset käsittelevät tämän tyyppistä tapausta jäsenvaltiossaan voimassa olevien periaatteiden ja lähestymistapojen mukaisesti. Yleisesti ottaen tietosuojaviranomaiset ovat taipuvaisempia tarkastelemaan sellaisten hakutulosten poistamista luettelosta, jotka liittyvät suhteellisen vähäisiin ja kauan sitten tehtyihin rikkomuksiin, kuin sellaisiin, jotka liittyvät hiljattain tehtyihin vakavampiin rikkomuksiin. Nämä kysymykset on kuitenkin tutkittava harkiten, ja niitä on käsiteltävä tapauskohtaisesti.” ( 48 )

104.

Vastaavasti katson, että on aiheellista tehdä tapauskohtainen tutkinta, jossa hakukoneen ylläpitäjä punnitsee keskenään yhtäältä perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan mukaista oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja oikeutta tietosuojaan ja toisaalta yleisön oikeutta saada kyseessä olevat tiedot, sekä samalla ottaa huomioon sen, että nämä tiedot kuuluvat journalismin alaan tai merkitsevät taiteellista taikka kirjallista ilmaisua.

105.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Conseil d’État’n (Ranska) esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti: