|
27.8.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 301/8 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 5.7.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d’État – Ranska) – Marle Participations SARL v. Ministre de l’Économie et des Finances
(Asia C-320/17) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 2, 9 ja 168 artikla - Liiketoiminta - Holdingyhtiön suora tai välillinen osallistuminen tytäryhtiöidensä hallinnointiin - Tilanne, jossa holdingyhtiö vuokraa tytäryhtiölleen kiinteistön - Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen - Arvonlisävero, jonka holdingyhtiö maksaa hankkiessaan osuuksia muista yrityksistä))
(2018/C 301/10)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Conseil d’État
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Marle Participations SARL
Vastapuoli: Ministre de l’Économie et des Finances
Tuomiolauselma
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettua neuvoston direktiiviä 2006/112/EY on tulkittava siten, että se, että holdingyhtiö vuokraa tytäryhtiölleen kiinteistön, on ”osallistumista tytäryhtiön hallinnointiin”, jota on pidettävä kyseisen direktiivin 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna liiketoimintana, joka synnyttää oikeuden vähentää holdingyhtiölle tytäryhtiön osuuksien hankkimisesta aiheutuneisiin kustannuksiin liittyvän arvonlisäveron, jos tällainen palvelujen tarjoaminen on jatkuvaluonteista, jos se suoritetaan vastiketta vastaan ja jos se on verollista – mikä tarkoittaa, ettei tällainen vuokraaminen saa olla verosta vapautettua – ja jos suorittajan tarjoaman palvelun ja sen palvelun vastaanottajalta saaman vastasuorituksen välillä on suora yhteys. Holdingyhtiölle, joka osallistuu tytäryhtiöidensä hallinnointiin vuokraamalla niille kiinteistön ja joka harjoittaa tähän liittyvää liiketoimintaa, tytäryhtiöidensä osuuksien hankinnasta aiheutuneiden kulujen on katsottava kuuluvan sen yleiskuluihin, ja hankintakuluihin sisältyvä arvonlisävero on lähtökohtaisesti voitava vähentää kokonaisuudessaan.
Holdingyhtiölle, joka osallistuu vain joidenkin tytäryhtiöidensä hallinnointiin ja joka sitä vastoin ei harjoita muihin tytäryhtiöihinsä liittyvää liiketoimintaa, tytäryhtiöiden osuuksien hankinnasta aiheutuneiden kulujen on katsottava olevan vain osittain kyseisen holdingyhtiön yleiskustannuksia, jolloin hankintakuluihin sisältyvä arvonlisävero voidaan vähentää vain siltä osin kuin kyseiset kulut kuuluvat – jäsenvaltioiden määrittelemien jakoperusteiden mukaan – liiketoiminnan piiriin, ja jäsenvaltioiden on mainittua toimivaltaansa käyttäessään otettava huomioon mainitun direktiivin tarkoitus ja systematiikka ja siis säädettävä sellaisesta laskentatavasta, joka kuvastaa objektiivisesti osuutta, joka aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa aiheutuneista kustannuksista tosiasiallisesti kohdistuu yhtäältä liiketoimintaan ja toisaalta muuhun kuin liiketoimintaan, minkä tarkastaminen on kansallisten tuomioistuinten tehtävä.