1)

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohdassa olevaa käsitettä ”sopimusehto, josta ei ole erikseen neuvoteltu” on tulkittava siten, että se koskee esimerkiksi sellaista ehtoa, jota on muutettu kansallisen lain pakottavalla säännöksellä, joka on annettu kuluttajan kanssa tehdyn sopimuksen tekemisen jälkeen mainittuun sopimukseen sisältyneen pätemättömän ehdon korvaamiseksi.

2)

Direktiivin 93/13 1 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, etteivät direktiivin soveltamisalaan kuulu kansallisen oikeuden pakottavia säännöksiä heijastavat ehdot, jotka on sisällytetty kuluttajan kanssa tehtyyn lainasopimukseen sen tekemisen jälkeen ja joilla on tarkoitettu korvata siihen sisältyvä pätemätön ehto edellyttämällä Unkarin keskuspankin vahvistaman vaihtokurssin soveltamista. Pääasiassa kyseessä olevan kaltaista valuuttakurssiriskiä koskevaa ehtoa ei kuitenkaan rajata direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tämän säännöksen nojalla.

3)

Direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että vaatimus, jonka mukaan sopimusehto on laadittava selkeästi ja ymmärrettävästi, velvoittaa rahalaitokset antamaan lainanottajille riittävät tiedot, jotta nämä voivat niiden pohjalta tehdä päätöksensä harkitusti ja tietoisina niihin liittyvistä seikoista. Tämä vaatimus edellyttää sitä, että kuluttaja ymmärtää valuuttakurssiriskiä koskevan ehdon sekä muodollisesti että kieliopillisesti, mutta ehdon konkreettisen merkityksen osalta myös sitä, että tavanomaisesti valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja voi paitsi olla tietoinen kotimaan valuutan mahdollisesta heikkenemisestä suhteessa siihen ulkomaan valuuttaan, jona lainan määrä on ilmaistu, myös arvioida niitä mahdollisesti merkittäviäkin taloudellisia seurauksia, joita tällaisesta ehdosta aiheutuu hänen taloudellisille velvoitteilleen.

4)

Direktiivin 93/13 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se velvoittaa arvioimaan sopimusehtojen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä ottamalla huomioon kaikki sopimuksen tekoon sopimuksentekohetkellä liittyneet olosuhteet ja kaikki muut sopimuksen ehdot, siitä huolimatta, että kansallinen lainsäätäjä on myöhemmin todennut jotkut näistä ehdoista kohtuuttomiksi tai lähtenyt tällaisesta olettamasta ja sillä perusteella todennut ne pätemättömiksi.

5)

Direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kansallisen tuomioistuimen on otettava viran puolesta esiin kantajana olevan kuluttajan sijasta ja tämän puolesta sopimusehdon mahdollinen kohtuuttomuus, jos sillä on käytössään tämän edellyttämät oikeudelliset seikat ja tosiseikat.