24.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 392/49

—

kumoamaan Euroopan komission 29.6.2016 tekemän päätöksen C(2016)3920, jolla muutettiin EY:n perustamissopimuksen ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/38589 – Lämpöstabilisaattorit) 11.11.2009 tehtyä komission päätöstä K(2009) 8682 lopullinen,

—

vaihtoehtoisesti alentamaan sakkoa ja määräämään maksua ja korkoja koskevan uuden (riidanalaisen päätöksen antamispäivän jälkeisen) eräpäivän

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee sitä, että Euroopan komissio on rikkonut perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 25 artiklaa, koska se on tehnyt riidanalaisen päätöksen, vaikka vanhentumisaika on kulunut.

2)

Toinen kanneperuste, joka koskee sitä, että riidanalaisella päätöksellä rikotaan SEUT 266 artiklan ensimmäistä kohtaa ja kantajan puolustautumisoikeuksia, koska kantajalle ei ole annettu mahdollisuutta esittää näkemyksiään suullisesti.

3)

Kolmas kanneperuste, joka koskee sitä, että komissio on rikkonut asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohtaa, kun se ei ole soveltanut kantajaan kymmenen prosentin enimmäismäärää, mutta on soveltanut tätä enimmäismäärää toiseen kilpailusääntöjen rikkojaan kantajan vahingoksi.

4)

Neljäs kanneperuste, joka koskee sitä, että komissio on loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska se on katsonut kantajan ainoaksi vastuulliseksi menettelystä, josta muiden rikkojien on todettu olevan vastuussa, vaikka kantajan vastuu on vain johdettua vastuuta, ja koska komissio on osoittanut toisen rikkojan alennetusta vastuusta aiheutuvan lisäkustannuksen yksinomaan kantajan vastattavaksi.

5)

Viides kanneperuste, joka koskee sitä, että komissio on ylittänyt toimivaltansa, kun se on asettanut maksamisen määräajaksi takautuvasti sellaisen päivän, jona maksulle ei ollut olemassa mitään oikeudellista perustetta, ja että komissio ei ole esittänyt SEUT 296 artiklan toisen kohdan mukaisia perusteita, kun se ei selittänyt syitä käytännöstään poikkeamiselle.