1

Li Jing Zhou jätti 30.3.2010 yhteisömallin rekisteröintihakemuksen Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle (EUIPO) yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) nojalla.

2

Malli, jonka rekisteröintiä on haettu, esitetään seuraavassa:

3

Edellä 2 kohdassa esitetty malli, joka on rekisteröity numerolla 1689027-0001, jota aiotaan käyttää ”koristeena” ja joka kuuluu teollisuusmallien kansainvälisen luokituksen perustamisesta 8.10.1968 tehdyn Locarnon sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaiseen luokkaan 32, julkaistiin 5.5.2010 Yhteisömallilehdessä nro 97/2010.

4

EUIPO:lle ilmoitettiin 24.1.2014, että Golden Rose 999 Srl:stä on tullut edellä 2 kohdassa esitetyn mallin rinnakkaishaltija.

5

Kantaja Chanel SAS esitti 4.12.2013 asetuksen N:o 6/2002 52 artiklan nojalla EUIPO:n mitättömyysosastolle riidanalaista mallia koskevan mitättömyysvaatimuksen. Vaatimuksen tueksi esitettiin asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, luettuna yhdessä saman asetuksen 4–9 artiklan kanssa, tarkoitettu peruste.

6

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen perustelukirjelmässä kantaja väitti, ettei riidanalainen malli ole asetuksen N:o 6/2002 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla uusi. Sen mukaan riidanalainen malli on erittäin samankaltainen kuin sen oma monogrammi ja lähes identtinen sen monogrammin kanssa, joka on ollut rekisteröity tavaramerkki Ranskassa vuodesta 1989 lähtien ja on seuraavanlainen:

7

Kantaja vetosi lisäksi siihen, että riidanalaiselta mallilta puuttuu asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan mukainen yksilöllinen luonne.

8

EUIPO:n mitättömyysosasto hylkäsi 15.7.2014 tekemällään päätöksellä mitättömyysvaatimuksen sillä perusteella, että aikaisempi malli ei vienyt riidanalaiselta mallilta uutuutta eikä yksilöllistä luonnetta.

9

Mitättömyysosasto totesi riidanalaisen mallin uutuudesta pääasiallisesti, että kyseisten mallien erot eivät ole merkityksettömiä. Yksilöllisestä luonteesta mitättömyysosasto totesi, että riidanalainen malli luo asiantuntevalle käyttäjälle erilaisen yleisvaikutelman kuin aikaisempi malli.

10

Kantaja valitti 10.9.2014 EUIPO:n valituslautakuntaan kyseisestä mitättömyysosaston päätöksestä.

11

EUIPO:n kolmas valituslautakunta hylkäsi valituksen 18.11.2015 tekemällään päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös). Se totesi pääasiallisesti, ettei riidanalainen malli ole selvästi identtinen Chanelin monogrammin kanssa, että näiden kahden mallin eroja ei voida rinnastaa merkityksettömiin yksityiskohtiin ja että näin ollen riidanalainen malli oli uusi.

12

Se totesi myös, että aikaisempi malli ei poista riidanalaiselta mallilta sen yksilöllistä luonnetta. Valituslautakunta tutki ensin asiassa sovelletun asiantuntevan käyttäjän käsitettä. Se totesi siitä, että tuote, johon riidanalaista mallia käytetään, on koriste ja että sekä ammattilaiset että loppukäyttäjät käyttävät kyseistä tuotetta muiden tuotteiden koristeena.

13

Valituslautakunta totesi tämän jälkeen, että riidanalaisen mallin luojalla oli suuri taiteellinen vapaus sen luomisessa. Kyseisten kahden monogrammin keskeisten osien ero on kuitenkin olennainen ominaispiirre, joka säilyy asiantuntevan käyttäjän muistissa, kuten mitättömyysosasto on oikein määritellyt. Näin ollen on niin, että kummastakin mallista asiantuntevalle käyttäjälle syntyvä kokonaisvaikutelma on erilainen.

14

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

15

EUIPO vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

16

Vaatimustensa toisessa kohdassa kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta julistamaan riidanalaisen mallin mitättömäksi.

17

On muistutettava, että asetuksen N:o 6/2002 61 artiklan 3 kohdan mukaan unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta joko kumota riitautettu päätös tai muuttaa sitä. Lisäksi saman asetuksen 61 artiklan 6 kohdan mukaan EUIPO:n on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet unionin yleisen tuomioistuimen tuomion panemiseksi täytäntöön. Tästä viimeksi mainitusta säännöksestä seuraa, että unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei ole antaa EUIPO:lle tuomion täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä ja että EUIPO:n on toimittava tämän tuomion tuomiolauselman ja perustelujen edellyttämällä tavalla (tuomio 12.5.2010, Beifa Group v. SMHV – Schwan-Stabilo Schwanhäußer (Kirjoitusväline), T-148/08, EU:T:2010:190, 40 kohta).

18

Vaatimusten toinen kohta on täten jätettävä tutkimatta (ks. analogisesti tuomio 11.2.2009, Bayern Innovativ v. SMHV – Life Sciences Partners Perstock (LifeScience), T-413/07, ei julkaistu, EU:T:2009:34, 17 kohta).

19

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka koskee asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkomista ja joka jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen koskee kyseisen asetuksen 6 artiklan rikkomista ja toinen tämän saman asetuksen 5 artiklan rikkomista. Kyseisen ainoan kanneperusteen ensimmäinen osa on tutkittava.

20

Ainoan kanneperusteen ensimmäisessä osassa kantaja väittää pääasiallisesti, että valituslautakunnan analyysi on selvästi puutteellinen ja sen johtopäätöksissä on lukuisia virheitä.

21

Kantajan mukaan valituslautakunta ei ole riidanalaisen mallin yksilöllisen luonteen analyysissa lainkaan maininnut tuotetta, johon tätä mallia on tarkoitus käyttää. Se ei myöskään ole maininnut, kuka on asiantunteva käyttäjä asiassa. Kantaja väittää, että valituslautakunnan olisi pitänyt ottaa huomioon toimitetut todisteet, jotka osoittavat, että malleja on käytetty todellisissa esineissä, samoin kuin se tosiseikka, ettei kyseisten mallien välillä ole kuin minimaalisia eroja. Kantaja väittää lisäksi, että riidanalaista mallia voidaan käyttää kääntämällä sitä 90 astetta siihen nähden, kuinka se on esitetty rekisteröintihakemuksessa.

22

Näin ollen valituslautakunta on siitä päätelmästä huolimatta, että riidanalaisen mallin luojalla oli suuri taiteellinen vapaus sen luomisessa, kuitenkin päättänyt, etteivät mallit luo samaa yleisvaikutelmaa, mikä on kantajan mukaan vastoin asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohtaa.

23

EUIPO vaatii kanneperusteen ensimmäisen osan hylkäämistä. Tältä osin se toteaa ensinnäkin, ettei kantaja riitauta asiantuntevan käyttäjän määritelmää eikä mallin luoneen vapautta ja määrittelee tuotteen, johon riidanalaista mallia käytetään, koristeeksi.

24

EUIPO vaatii lisäksi, että tietyt unionin yleiselle tuomioistuimelle ensimmäisen kerran esitetyt todisteet on jätettävä tutkimatta ja että väite, jonka mukaan valituslautakunnan olisi tullut ottaa huomioon mallit sellaisina kuin ne esiintyvät kaupallisissa tuotteissa, on jätettävä tutkimatta. Tällainen huomioon ottaminen ei joka tapauksessa olisi mahdollista, sillä kyseisten mallien käyttö riippuu kokonaan osapuolten tahdosta.

25

Lopuksi EUIPO:n mukaan valituslautakunta otti huomioon riidanalaisen mallin luojalla olleen merkittävän vapauden. Tästä toteamuksesta huolimatta se otti huomioon kyseisten mallien keskeisten osien eroavaisuudet ilman, että kantaja oli riitauttanut kyseisiä eroavaisuuksia. Näin ollen valituslautakunta on oikeutetusti todennut, ettei asiantunteva käyttäjä saa samanlaista yleisvaikutelmaa kyseisistä malleista.

26

Asetuksen N:o 6/2002 6 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Mallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet tunnetuksi:

2.   Yksilöllistä luonnetta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä.”

27

Kyseisestä säännöksestä käy ilmi, että yhteisömallin yksilöllisen luonteen arviointi edellyttää pääasiallisesti arviointia neljässä vaiheessa, jolloin ensiksi määritellään se sektori, johon kuuluviin tuotteisiin malli aiotaan sisällyttää tai joihin sitä aiotaan soveltaa, toiseksi mainittujen tuotteiden käyttötarkoituksen mukainen asiantunteva käyttäjä ja tämän asiantuntevan käyttäjän tuntemus aikaisemmasta muotoilusta sekä tarkkaavaisuuden aste mallien – jos mahdollista suorassa – vertailussa, kolmanneksi mallin luojan vapaus mallin suunnittelussa ja neljänneksi kyseisten mallien vertailun tulos, kun otetaan huomioon kyseinen sektori, mallin luojan vapauden aste ja asiantuntevalle käyttäjälle riidanalaisesta mallista ja kaikista yleisön tuntemista aikaisemmista malleista syntyvä yleisvaikutelma. Yhteisömallin luonteen yksilöllisyyden ja sen asetuksen N:o 6/2002 5 artiklan mukaisen uutuuden tutkimisen edellytyksenä on, että kaikkien mallien, joihin on vedottu riidanalaisen mallin mitätöimiseksi, aiemmuus ja tunnetuksi tuleminen näytetään toteen (tuomio 7.11.2013, Budziewska v. SMHV – Puma (Loikkaava kissaeläin), T-666/11, ei julkaistu, EU:T:2013:584, 21 kohta).

28

Näin ollen asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohdan b alakohdasta sekä vakiintuneesta oikeuskäytännöstä käy ilmi, että mallin yksilöllisen luonteen arviointi riippuu asiantuntevan käyttäjän siitä saamasta yleisvaikutelmasta (ks. vastaavasti tuomio 22.6.2010, Shenzhen Taiden v. SMHV – Bosch Security Systems (Viestintälaitteet), T-153/08, EU:T:2010:248, 17 kohta ja tuomio 25.10.2013, Merlin ym. v. SMHV – Dusyma (Pelit), T-231/10, ei julkaistu, EU:T:2013:560, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

29

Kun arvioidaan konkreettisesti yleisvaikutelmaa, jonka asiantunteva käyttäjä, joka tuntee jossain määrin aikaisemman tilanteen, saa kyseessä olevista malleista, on otettava huomioon mallin luojan vapaus riidanalaisen mallin kehittelyssä (ks. vastaavasti tuomio 18.3.2010, Grupo Promer Mon Graphic v. SMHV – PepsiCo (Pyöreä mainostarvike), T-9/07, EU:T:2010:96, 72 kohta).

30

Oikeuskäytännön mukaan on niin, että mitä laajempi mallin luojan vapaus on sen kehittelyssä, sitä vähemmän pienet erot kyseisten mallien välillä riittävät, jotta asiantunteva käyttäjä saa niistä erilaisen yleisvaikutelman. Käänteisesti mitä rajoittuneempi mallin luojan vapaus on sen kehittelyssä, sitä enemmän pienet erot kyseisten mallien välillä riittävät, jotta asiantunteva käyttäjä saa niistä erilaisen yleisvaikutelman. Näin ollen muotoilijan suuri vapaus mallin kehittelyssä tukee päätelmää, jonka mukaan asiantunteva käyttäjä saa vertailtavista malleista, joissa ei ole merkittäviä eroja, saman yleisvaikutelman (tuomio 9.9.2011, Kwang Yang Motor v. SMHV – Honda Giken Kogyo (Polttomoottori), T-11/08, ei julkaistu, EU:T:2011:447, 33 kohta).

31

On kuitenkin muistutettava, että mallin luoneen vapautta koskeva tekijä ei voi sellaisenaan olla ehtona mallin yksilöllisen luonteen arvioinnille vaan että se on sitä vastoin seikka, joka on otettava huomioon tässä arvioinnissa. Se on tekijä, joka saattaa vaikuttaa kyseisen mallin yksilöllisen luonteen arviointiin, pikemminkin kuin itsenäinen tekijä, joka määrittää vaadittavan etäisyyden kahden mallin välillä, jotta yhdellä niistä olisi yksilöllinen luonne. Näin ollen mallin luojan vapauteen liittyvä tekijä voi vahvistaa (tai päinvastoin heikentää) johtopäätöstä jokaisen kyseessä olevan mallin luomasta yleisvaikutelmasta (ks. vastaavasti tuomio 10.9.2015, H&M Hennes & Mauritz v. SMHV – Yves Saint Laurent (Käsilaukut), T-526/13, ei julkaistu, EU:T:2015:614, 33 ja 35 kohta).

32

Mallia ei siis voida katsoa aikaisemman mallin tai siinä ensimmäisen kerran kehitetyn alkuperäisen idean jäljennökseksi (ks. vastaavasti tuomio 6.6.2013, Kastenholz v. SMHV – Qwatchme (Kellotaulut), T-68/11, EU:T:2013:298, 71 kohta ja tuomio 4.2.2014, Gandia Blasco v. SMHV – Sachi Premium-Outdoor Furniture (Kuutiomainen nojatuoli), T-339/12, ei julkaistu, EU:T:2014:54, 40 kohta).

33

Lopuksi on muistutettava, että oikeuskäytännöstä seuraa, että mallien luomien kokonaisvaikutelmien vertailun on oltava synteettinen, eikä siinä voida rajoittua samankaltaisuuksien ja eroavuuksien analyyttiseen vertailuun (tuomio 29.10.2015, Roca Sanitario v. SMHV – Villeroy & Boch (Vipuhana), T-334/14, ei julkaistu, EU:T:2015:817, 58 kohta).

34

Käsiteltävän kanteen ainoan kanneperusteen ensimmäistä osaa on tutkittava näiden periaatteiden valossa.

35

On todettava, etteivät osapuolet ole käsiteltävässä asiassa kiistäneet Chanel-monogrammin aiemmuutta.

36

Kantaja ei myöskään kiistä sitä, että riidanalainen malli on luokkaan 32 kuuluva koriste, mutta väittää, ettei valituslautakunta ole yksilöinyt tuotteita, joihin kyseistä koristetta on tarkoitus käyttää.

37

Lisäksi on osapuolten kesken kiistatonta – mikä on vahvistettu istunnossa –, että asiantuntevan käyttäjän määritelmä kattaa käsiteltävässä asiassa sekä ammattilaiset että loppukäyttäjät.

38

Osapuolet ovat yksimielisiä myös siitä, että riidanalaisen mallin luojalla oli suuri vapaus luomisessaan.

39

Valituslautakunnan suorittaman analyysin, joka koski riidanalaisen mallin yksilöllistä luonnetta, osalta on näin ollen tutkittava, onko valituslautakunta tehnyt virheen yhtäältä määritellessään sen tuotteen luonteen, johon riidanalaista mallia aiotaan soveltaa ja toisaalta vertaillessaan yleisvaikutelmia, jotka kyseiset mallit luovat asiantuntevalle käyttäjälle.

40

Käsiteltävässä asiassa kantaja väittää, että valituksenalaisessa päätöksessä ei ole yksilöity tuotetta, johon riidanalaista mallia aiotaan soveltaa, kuten siinä olisi pitänyt tehdä.

41

Sen tavaran määrittämiseksi, johon malli aiotaan sisällyttää tai johon sitä aiotaan soveltaa, on otettava huomioon kyseisen mallin rekisteröintihakemuksessa oleva maininta tavarasta, mutta tarvittaessa myös malli itse, mikäli sillä voidaan täsmentää tavaran luonnetta tai käyttötarkoitusta (tuomio 18.3.2010, Pyöreä mainostarvike, T-9/07, EU:T:2010:96, 56 kohta).

42

Ensinnäkin on muistutettava, että malli voidaan rekisteröidä koristeena, kuten 7.11.2013 annettuun tuomioon johtaneessa asiassa Loikkaava kissaeläin (T‑666/11, ei julkaistu, EU:T:2013:584), joka koski luokan 32 nojalla logona rekisteröityä mallia.

43

Käsiteltävässä asiassa riidanalaisessa mallissa ei ole tietoja sen käyttötarkoituksesta tai tehtävästä. Lisäksi toisin kuin asiassa, jossa annettiin tuomio 7.11.2013 (Loikkaava kissaeläin, T-666/11, ei julkaistu, EU:T:2013:584), johon on viitattu edellä 42 kohdassa ja jossa kyseessä olevat mallit liittyvät yleisesti vaatetusalaan ja urheiluvälineisiin, käsiteltävässä asiassa Chanelin monogrammi on rekisteröity monille tuotteille ja riidanalainen malli on rekisteröity koristeena ilman täsmennyksiä tuotteista, johon sitä on tarkoitus soveltaa. Tästä seuraa käsiteltävässä asiassa, ettei ole mahdollista määrittää tuotealaa, johon riidanalainen malli aiotaan sisällyttää tai johon sitä aiotaan soveltaa, eikä verrata sitä Chanelin monogrammiin.

44

Näin ollen valituslautakunta on perustellusti päättänyt, että tuote, johon riidanalaista mallia on tarkoitus soveltaa, on koriste, mitä asianosaiset eivät ole kiistäneet. Toisin kuin kantaja väittää, valituslautakunnan ei ole määritettävä tuotetta, johon kyseistä koristetta on tarkoitus soveltaa.

45

Kyseinen päätelmä on siten otettava huomioon vertailtaessa kyseisten mallien asiantuntevalle käyttäjälle luomaa yleisvaikutelmaa.

46

Kantaja väittää erityisesti, että valituslautakunta on virheellisesti ja ilman asianmukaisia perusteluja todennut, että kyseiset mallit luovat erilaisen yleisvaikutelman mallin luoneen suuresta vapaudesta huolimatta, eikä se ole ottanut huomioon toimitettuja todisteita, jotka osoittavat, että kyseisiä malleja on käytetty todellisissa tavaroissa, eikä sitä seikkaa, että kyseisten mallien välillä on vain vähäisiä eroja.

47

EUIPO katsoo, että valituslautakunta on perustellusti todennut, että kyseiset mallit luovat erilaisen yleisvaikutelman, unohtamatta mallin luojalla olevaa suurta vapautta. Lisäksi se vetoaa siihen, että tietyt todisteet ja väite, jonka mukaan ensimmäisen kerran unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyt markkinoidut tuotteet on otettava huomioon, on jätettävä tutkimatta.

48

On totta, että kantaja on toimittanut unionin yleiselle tuomioistuimelle aurinkolasien valokuvia sellaisten tavaroiden vertailua varten, joihin on asetettu yhtäältä riidanalainen malli ja toisaalta Chanelin monogrammi, ja osoittaakseen todella markkinoituja tuotteita, joissa kyseisiä malleja käytetään, ja että nämä valokuvat on esitetty hallinnollisessa menettelyssä riidanalaisen mallin uutuuden puuttumista koskevan kanneperusteen osan tueksi eikä tämän kanneperusteen osan tueksi. Pitää myös paikkansa, että kantaja on kanteessaan ja istunnossa esittänyt ensimmäisen kerran unionin yleisessä tuomioistuimessa muita valokuvia osoittaakseen riidanalaisen mallin käyttämistä markkinoiduissa tuotteissa samoin kuin väitteen tarpeesta ottaa huomioon markkinoitavat tuotteet.

49

Ensin on huomattava, että tämän tuomion 48 kohdassa tarkoitettuja todisteita ja väitettä, jotka on esitetty ensimmäisen kerran unionin yleisessä tuomioistuimessa, ei voida ottaa huomioon. Unionin yleisessä tuomioistuimessa nostetun kanteen tarkoituksena on nimittäin EUIPO:n valituslautakuntien päätösten laillisuuden valvonta asetuksen N:o 6/2002 61 artiklassa tarkoitetulla tavalla, joten unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei ole tutkia uudelleen tosiseikkoja niiden asiakirjojen valossa, jotka esitetään ensimmäistä kertaa tässä tuomioistuimessa. Mainitut asiakirjat on siis jätettävä huomiotta ilman, että on tarpeen tutkia niiden todistusvoimaa (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 18.3.2010, Pyöreä mainostarvike), T-9/07, EU:T:2010:96, 24 kohta ja tuomio 13.11.2012, Antrax It v. SMHV – THC (Keskuslämmityspatterit), T-83/11 ja T-84/11, EU:T:2012:592, 28 kohta).

50

EUIPO:ssa jo esitetyistä aurinkolaseja esittävistä valokuvista on lisäksi todettava, että kyseiset valokuvat voidaan ottaa huomioon vain esimerkkinä riidanalaisen mallin mahdollisesta käytöstä myös kyseisten mallien asennon tai koon osalta, eikä näitä valokuvia siis voida pitää ainoana lähtökohtana (ks. vastaavasti tuomio 7.11.2013, Loikkaava kissaeläin, T-666/11, ei julkaistu, EU:T:2013:584, 30 kohta ja tuomio 29.10.2015, Vipuhana, T-334/14, ei julkaistu, EU:T:2015:817, 78 kohta). Tätä toteamusta tukee se seikka, että käsiteltävässä asiassa riidanalainen malli on luokkaan 32 kuuluva koriste, jota voidaan soveltaa lukuisiin tuotteisiin.

51

Lisäksi vaihtelut riidanalaisen mallin asennossa ovat myös tulleet näytetyiksi valintalautakunnan menettelyssä esittämällä riidanalaiset mallit päällekkäin. EUIPO on sekä vastineessaan että istunnossa vahvistanut, että valituslautakunta oli ottanut tämän käyttömahdollisuuden huomioon.

52

Tältä osin on todettava, että oikeuskäytännön mukaan yleisvaikutelman määrittämisessä on otettava välttämättä huomioon myös tapa, jolla kyseistä tuotetta käytetään, erityisesti tässä yhteydessä tavallisten tuotteen käyttelymuotojen perusteella (ks. vastaavasti tuomio 22.6.2010, Viestintälaitteet, T-153/08, EU:T:2010:248, 66 kohta).

53

Käsiteltävässä asiassa valituslautakunta totesi yleisvaikutelmien vertailusta tekemässään konkreettisessa analyysissä – myöntäen mallin luoneella olleen suuri vapaus –, että kyseiset mallit luovat asiantuntevalle käyttäjälle erilaisen yleisvaikutelman. Tätä se perusteli kyseisten mallien keskeisten osien eroavaisuuksilla. Erityisesti se totesi ensiksi, että riidanalainen malli koostuu ”kahdesta käänteisestä 3:sta”, kun taas Chanelin monogrammi koostuu ”kahdesta käänteisestä C:stä”. Toiseksi riidanalainen malli esittää teräväkärkistä, paksummalla kynänvedolla piirrettyä horisontaalista solkea, kun taas Chanelin monogrammi esittää keskeltä tyhjää teräväkärkistä vertikaalista ovaalia. Kolmanneksi todettiin, että riidanalainen malli muistuttaa äärettömyyden symbolia ja Chanelin monogrammi ellipsiä.

54

Näin ollen riidanalaisesta päätöksestä käy ilmi, että valituslautakunta on tyytynyt toteamaan, että mallin luoneen vapaudesta huolimatta kyseisten mallien keskeisen osan eroavaisuudet, sellaisina kuin ne on kuvattu edellä 53 kohdassa, ovat olennainen ominaispiirre, jonka asiantunteva käyttäjä säilyttää muistissaan.

55

On kuitenkin todettava, että käsiteltävässä asiassa aikaisemmalla mallilla on merkittäviä samankaltaisuuksia riidanalaisen mallin kanssa. Jälkimmäistä voidaan tietyssä määrin pitää Chanelin monogrammin idean inspiroimana luomuksena, erityisesti, koska riidanalainen malli ei perustu puhtaaseen sattumaan eikä sen luoja ole muotoillut sitä eroamaan riittävästi Chanelin monogrammista. Näin ollen on katsottava, että asiantunteva käyttäjä tarkastelee kyseisiä malleja kokonaisuudessaan määritelläkseen, luovatko ne erilaisen yleisvaikutelman. Vaikka näiden kahden mallin keskeisissä osissa on eroja, on todettava, etteivät kokonaisvaikutelmat poikkea toisistaan, koska ulkoiset osat, jotka huomattavilta osin määrittelevät riidanalaisten mallien reunat ja yleisvaikutelman, ovat hyvin samankaltaiset ja lähes identtiset. Lisäksi on todettava, että vaikka keskeiset osat sisältävät tiettyjä eroavaisuuksia, ne muodostuvat molemmissa malleissa samankaltaisista ovaaleista, jotka sulautuvat mallien yleisvaikutelmaan. Erityisesti on niin, että riidanalaisen mallin keskeinen osa koostuu kahdesta samanlaisesta ellipsistä kuin Chanelin monogrammissa oleva ainoa ellipsi. On vielä vähemmän todennäköistä, että asiantunteva käyttäjä kiinnittää huomiota kyseisiin eroihin, koska riidanalaista mallia on mahdollista käyttää asennossa, joka vaihtelee 90 astetta, ja erikokoisena.

56

Kun otetaan huomioon kyseisten mallien samankaltaisuudet, suuri vapaus luomisessa ainoastaan vahvistaa oikeuskäytännön mukaan mallien luoman erilaisen yleisvaikutelman puuttumista, kuten myös se, ettei eroja voida todeta kuin suoralla vertailulla, joka ei aina heti ole mahdollista (ks. vastaavasti tuomio 20.10.2011, PepsiCo v. Grupo Promer Mon Graphic, C‑281/10 P, EU:C:2011:679, 55 kohta).

57

On myös todettava, että käsiteltävässä asiassa mitään koristeen tai koristeen osan teknisestä käyttötarkoituksesta johtuvia rajoituksia tai tuotteeseen sovellettavia lakisääteisiä vaatimuksia ei ole havaittu (ks. vastaavasti tuomio 9.9.2011, Polttomoottori, T-11/08, ei julkaistu, EU:T:2011:447, 32 kohta).

58

Lopuksi on muistutettava, että riidanalainen malli on luokkaan 32 kuuluva koriste ja että tällaista koristetta voidaan käyttää laajaan valikoimaan tuotteita, mikä tekee tällaisen koristeen käytön määrittelemisen etukäteen mahdottomaksi. Näin ollen kyseinen tilanne vahvistaa tarvetta analysoida perusteellisesti kyseisten mallien luomia kokonaisvaikutelmia.

59

Kun otetaan huomioon mallin luoneella ollut suuri vapaus riidanalaisen mallin luomisessa ja suuri vapaus mallin käyttämisessä erilaisissa tuotteissa, kyseisten mallien erot eivät näin ollen voi luoda asiantuntevalle käyttäjälle erilaista kokonaisvaikutelmaa.

60

Tästä seuraa, että valituslautakunta teki virheen todetessaan, että riidanalainen malli on luonteeltaan yksilöllinen verrattuna Chanelin monogrammiin.

61

Näin ollen ainoan kanneperusteen ensimmäinen osa, joka koskee asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan rikkomista, on hyväksyttävä.

62

Ainoan kanneperusteen toista osaa ei ole tarpeen tutkia, koska asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.

63

Kaiken edellä esitetyn perusteella riidanalainen päätös on kumottava.

64

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska EUIPO on hävinnyt asian olennaisin osin, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kantajan vaatimusten mukaisesti.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti: