4.4.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/17

Valitus, jonka Cellonex Telecom S.A. ja Retevisión I, S.A. ovat tehneet 5.2.2016 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-541/13, Abertis Telecom ja Retevisión I v. komissio, 26.11.2015 antamasta tuomiosta

(Asia C-69/16 P)

(2016/C 118/20)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittajat: Cellonex Telecom S.A. ja Retevisión I, S.A. (edustajat: abogado J. L. Buendía Sierra ja abogado A. Lamadrid de Pablo)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja SES Astra

Vaatimukset

—	Unionin yleisen tuomioistuimen 26.11.2015 antama tuomio on kumottava.

—	Unionin tuomioistuimen on ratkaistava kumoamiskanne lopullisesti ja kumottava komission 19.6.2013 antama päätös (1).

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksenalaisella tuomiolla vahvistetaan komission valtiontukiasiassa tekemä päätös, joka koskee useita toimenpiteitä, joita Espanjan viranomaiset toteuttivat taatakseen, että maanpäällisen verkon digitaalitelevisio kattaa kyseisen valtion syrjäiset alueet, joilla asuu ainoastaan 2,5 prosenttia väestöstä. Päätöksessä hyväksyttiin aineellisesti se, että markkinat eivät tarjoaisi tätä palvelua ilman julkista osallistumista. Päätöksessä kiistetään kuitenkin, että kyseessä olisi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu, ja väitetään, että muodollisesti arvioituna viranomaiset eivät ole ”selvästi” määrittäneet eivätkä tilanneet kyseistä palvelua. Siinä todetaan myös, että joka tapauksessa viranomaisilla ei ole toimivaltaa valita tiettyä tekniikkaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun järjestämiseksi.

Ensimmäinen ja ainoa valitusperuste: oikeudelliset virheet SEUT 14 artiklan, SEUT 106 artiklan 2 kohdan ja SEUT 107 artiklan 1 kohdan sekä yleistä etua koskevista palveluista tehdyn pöytäkirjan N:o 26 ja jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta tehdyn pöytäkirjan N:o 29 tulkinnassa.

Valittajat väittävät erityisesti, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt valituksenalaisessa tuomiossa seuraavia virheitä:

—	Se on loukannut selvästi ”ilmeisen virheen” rajoja tutkiessaan eri toimia, joilla viranomaiset määrittivät ja tilasivat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun.

—

Se on perusteetta rajoittanut jäsenvaltioiden laajaa harkintavaltaa, jota sovelletaan sekä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun määrittämiseen että järjestämiseen ja joka kattaa täten valinnan kyseisen palvelun tarjoamisen yksityiskohdista ja tietyn konkreettisen tekniikan valitsemisen riippumatta siitä, mainitaanko ne määrittelytoimessa vai erillisessä toimessa.

—	Se on arvioinut sovellettavaa Espanjan oikeutta virheellisesti.

—	Se on jättänyt huomiotta sen seikan, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun määritteleminen ja tilaaminen yhdeltä tai useammalta yritykseltä voidaan toteuttaa yhdellä tai useammalla toimella.

—	Se on jättänyt huomiotta sen seikan, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun määritteleminen ja tilaaminen eivät edellytä konkreettisen sanamuodon tai ilmauksen käyttämistä vaan aineellista ja toiminnallista arviointia.

—	Se on katsonut, ettei SEUT- ja EU-sopimuksen liitteenä olevaa yleisradiotoiminnasta tehtyä pöytäkirjaa N:o 29 voida soveltaa asiaan.

(1) Valtiontuesta SA.28599 (C 23/10 (ex NN 36/10, ex CP 163/09)), jota Espanjan kuningaskunta on myöntänyt maanpäällisen verkon digitaalitelevisiolle syrjäisillä ja vähemmän kaupungistuneilla alueilla (Castilla-La Manchan ulkopuolella) 19.6.2013 annettu komission päätös (EUVL 2014, L 217, s. 52).