Asia C-630/16

Asia, jonka on pannut vireille Anstar Oy

(Ennakkoratkaisupyyntö – Helsingin hallinto-oikeus)

Ennakkoratkaisupyyntö – Rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevat yhdenmukaistetut ehdot – Yhdenmukaistettu standardi EN 1090-1:2009+A1:2011 – Euroopan standardointikomitean (CEN) hyväksymän sellaisen standardin soveltamisalan määrittämisperusteet, joka on vahvistettu Euroopan komission toimeksiannon nojalla – Betoniin ennen sen kovettumista kiinnitettävät ripustusosat, joita käytetään rakennusten kuorielementtien ja muurauskannakkeiden kiinnittämiseen rakennuksen runkoon

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 14.12.2017

  1. Ennakkoratkaisukysymykset–Unionin tuomioistuimen toimivalta–Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet–Asetuksen perusteella vahvistettu yhdenmukaistettu tekninen standardi, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on toimielimen toimi–Rajat–Tiettyyn tuotteeseen sovellettavan teknisen standardin määrittäminen

    (SEUT 267 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 305/2011 2 artiklan 11 alakohta)

  2. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen–Rakennusalan tuotteet–Asetus N:o 305/2011–Yhdenmukaistetut standardit–Soveltamisala–Arviointiperusteet

    (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 305/2011 17 artiklan 1 ja 5 kohta)

  3. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen–Rakennusalan tuotteet–Asetus N:o 305/2011–Yhdenmukaistetut standardit–EN 1090-1:2009+A1:2011 -standardi teräs ja alumiinirakenteille–Soveltamisala–Betoniin ennen sen kovettumista kiinnitettävät ripustusosat kuuluvat standardin soveltamisalaan

    (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 305/2011)

  1.  Ks. tuomion teksti.

    (ks. 32 ja 33 kohta)

  2.  Standardin EN 1090-1:2009+A1:2011 tulkinnassa on tätä varten ensimmäiseksi tukeuduttava sen soveltamisalan osalta sen sisältöön, standardin liitteitä unohtamatta.

    Toiseksi yhdenmukaistettua standardia on tulkittava sen toimeksiannon valossa, johon se perustuu. Näin on siksi, että asetuksen N:o 305/2011 17 artiklan 1 kohdan mukaan direktiivin 98/34 liitteessä I luetellut eurooppalaiset standardointielimet vahvistavat yhdenmukaistetut standardit komission esittämien pyyntöjen perusteella. Asetuksen 17 artiklan 5 kohdan mukaan on kuitenkin komission tehtävänä arvioida, ovatko eurooppalaisten standardointielinten laatimat yhdenmukaistetut standardit asianomaisten toimeksiantojen mukaiset.

    Kolmanneksi – niin kuin pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevassa tapauksessa – silloin, kun tuote saattaa kuulua useamman yhdenmukaistetun teknisen eritelmän soveltamisalaan, on ensin selvitettävä, onko uudemman standardin hyväksyminen johtanut aiemman standardin kumoamiseen. Jos yhdenmukaistetussa standardissa ei siis nimenomaisesti ilmoiteta, että sillä on haluttu korvata jokin toinen yhdenmukaistettu standardi tai yksi tai useampi eurooppalainen tekninen arviointi, mainitut yhdenmukaiset tekniset eritelmät pysyvät voimassa ja muodostavat erityisen poikkeussäännöstön.

    Neljänneksi todettakoon kansallisten tai kansainvälisten standardointielinten julkaisemista ohjeistuksista, että vaikka tällaisten asiakirjojen tarkoituksena on tarkentaa niiden yhdenmukaistettujen standardien soveltamisalaa, joiden viitetiedot komissio julkaisee, kyse ei kuitenkaan ole unionin oikeusjärjestyksessä oikeudellisesti velvoittavista asiakirjoista. Tästä seuraa, etteivät ne vaikuta yhdenmukaistetun standardin tulkintaan eivätkä myöskään sido kansallisia tuomioistuimia, vaikka niitä voidaankin pitää hyödyllisinä ohjeina kyseistä standardia toteutettaessa.

    (ks. 34–36, 38, 40 ja 44 kohta)

  3.  Standardia EN 1090-1:2009+A1:2011 ”Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 1: Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen vaatimustenmukaisuuden arviointiin” on tulkittava siten, että pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaiset, betoniin ennen sen kovettumista kiinnitettävät tuotteet kuuluvat sen soveltamisalaan, mikäli niillä on sillä tavoin rakenteellinen tehtävä, että niiden poistaminen rakennuskohteesta heikentäisi välittömästi tämän lujuutta. Kantavan osan tehtävän on siis oltava rakennuskohteen kokonaisrakenteessa olennainen.

    (ks. 48 ja 49 kohta sekä tuomiolauselma)