26.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 354/52

Kanne 10.9.2015 – CCPL ym. v. komissio

(Asia T-522/15)

(2015/C 354/63)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: CCPL – Consorzio Cooperative di Produzione e Lavoro SC (Reggio Emilia, Italia), Coopbox group SpA (Reggio Emilia, Italia), Poliemme Srl (Reggio Emilia, Italia), Coopbox Hispania, SL (Lorca, Espanja), Coopbox Eastern s.r.o. (Nové Mesto nad Váhom, Slovakia) (edustajat: asianajajat S. Bariatti ja E. Cucchiara)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan kantajille määrätyn sakon tai

—

toissijaisesti vähentämään sen määrää ja joka tapauksessa

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kyseessä oleva kanne kohdistuu 24.6.2015 tehtyyn Euroopan komission päätökseen C(2015) 4336 final asiassa AT.39563 – Vähittäismyyntiin tarkoitetut elintarvikepakkaukset; kanteen kohteena on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan rikkominen.

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee toimivallan ylittämistä asian tutkinnan ja perustelujen puutteellisuuden perusteella siltä osin kuin kyse on kilpailusääntöjen rikkomisen vaikutusten olemassaolosta.

—

Tässä yhteydessä väitetään, että riidanalaisilla menettelytavoilla ei käytännössä ollut vaikutuksia, kuten tutkinta-asiakirjoista ilmenee ja kuten komissiokin riidanalaisessa päätöksessä myöntää. Tällainen seikka olisi pitänyt ottaa asianmukaisesti huomioon rikkomisten vakavuuden yleisessä arvioinnissa ja siis sovellettavien sakkojen määrän laskemisessa. Riidanalaisessa päätöksessä kuitenkin jätetään tällainen seikka huomiotta eikä sille esitetä minkäänlaisia perusteluja.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan seuraamuksen perusmäärän vahvistamisessa on loukattu suhteellisuusperiaatetta ja asianmukaisuutta koskevaa periaatetta.

—

Tässä yhteydessä väitetään, että riidanalaisessa päätöksessä on otettu sakon perusmäärän laskemiseksi huomioon sen myynnin arvo, joka toteutui rikkomiseen osallistumisen viimeisenä vuotena, vaikkei tällainen arvo olisi ollenkaan ilmentänyt kantajien ja muiden menettelyn osapuolten todellista markkina-asemaa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan rikkomiseen.

—

Tässä yhteydessä väitetään, että arvo, jonka komissio on ottanut huomioon asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdassa säädetyn 10 prosentin rajan laskemiseksi, on ilmeisen virheellinen siltä osin kuin

—

se sisältää CCPL-konsernin koko liikevaihdon, vaikkei komissio ole ollenkaan osoittanut konsernin emoyhtiön vastuuta (ns. parental liability)

—

se sisältää sellaisten yksiköiden liikevaihdon, jotka eivät enää kuuluneet CCPL-konserniin päätöksen tekemisen ajankohtana

—

siinä ei oteta mitenkään huomioon mitään liikevaihdon, joka CCPL-konsernilla katsottiin olevan, koostumukseen liittyviä erityisiä olosuhteita

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan seuraamuksen laajuuden vahvistamisessa on loukattu suhteellisuusperiaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

—

Tässä yhteydessä väitetään, ettei riidanalaisessa päätöksessä ole otettu mitenkään huomioon sitä vakavan kriisin tilannetta, jossa pakkausala on, ja että kantajille määrätty sakko on ilmeisesti ja perusteettomasti kohtuuton verrattuna muille osapuolille määrättyyn sakkoon.

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan Euroopan komissio on jättänyt noudattamatta SEUT 296 artiklan mukaista perusteluvelvollisuutta, koska se on ottanut vain osittain huomioon seikkoja, jotka CCPL-konserni on esittänyt maksukyvyn puutteesta.

—

Vaikka riidanalaisessa päätöksessä myönnetään erittäin vakavan kriisin tilanne, jossa kantajat ovat, sitä ei ole otettu siinä riittävästi huomioon seuraamuksen porrastamiseksi.