9.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 81/26

Kanne 13.1.2015 – Costa v. parlamentti

(Asia T-15/15)

(2015/C 081/34)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Paolo Costa (Venetsia, Italia) (asiamiehet: asianajajat G. Orsoni ja M. Romeo)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

julistamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 ja 264 artiklan nojalla mitättömiksi Euroopan parlamentin puhemiehen 11.11.2014 tekemän päätöksen, joka on annettu tiedoksi 28.11.2014, ja kaikki sitä edeltävät, siihen liittyvät ja siitä seuraavat toimet

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Nyt käsiteltävä kanne on nostettu Euroopan parlamentin puhemiehen 11.11.2014 tekemästä päätöksestä nro 318189, joka koskee kantajan vanhuuseläkkeen maksamisen keskeyttämistä vuoden 2010 kesäkuusta lukien ja kantajan vuoden 2009 heinäkuun ja vuoden 2010 toukokuun välisenä aikana saamien määrien takaisinperintää.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu oikeussääntöjen rikkomiseen, Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen rikkomiseen sekä Italian kansanedustuslaitoksen jäsenten eläkkeestä annetun säännöstön 12 §:n rikkomiseen.

—

Tältä osin vedotaan Italian kansanedustuslaitoksen jäsenten eläkkeestä annetun säännöstön, johon Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevissa säännöissä viitataan, 12 §:n 2 bis momentin v kohdan rikkomiseen sillä perusteella, että sitä on virheellisesti käytetty perusteena Venetsian satamaviranomaisen pääjohtajan eläkkeen maksamisen keskeyttämiselle.

—

Lisäksi vedotaan siihen, ettei Italian satamaviranomaisten pääjohtajiin sovelleta kyseisen säännöstön 12 §:n 2 bis momentin v kohtaa, koska – kuten unionin tuomioistuimen 10.10.2014 antamassa tuomiossa (C-270/13) on todettu – kyseessä on eritystehtävä, joka perustuu vain kyseisen henkilön talouden ja liikenteen alalla osoittamaan ammattipätevyyteen, eikä sillä ole mitään yhteyttä politiikkaan, hallitus ei nimitä kyseiseen tehtävään poliittisilla perusteilla eikä siinä hoideta poliittisia tehtäviä.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu perussopimusten ja oikeussääntöjen rikkomiseen, SEU 4, 6 ja 15 artiklan rikkomiseen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdystä yleissopimuksesta (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta) tehdyn lisäpöytäkirjan 1 artiklan, joka koskee omaisuudensuojaa, rikkomiseen, sekä luottamuksensuojan ja vilpittömän mielen periaatteen loukkaamiseen.

—

Tältä osin SEU 4 ja 13 artiklassa velvoitetaan Euroopan parlamentti, kuten kaikki muutkin toimielimet, suojaamaan kaikissa tilanteissa sen alaisten tahojen yhteisön oikeusjärjestyksen alalla synnyttämää perusteltua luottamusta.

—

Luottamuksensuojan ja vilpittömän mielen periaatteita on myös loukattu. Kyseessä ovat Euroopan unionin oikeuden yleiset ja perustavanlaatuiset periaatteet, jotka on tunnustettu ja vahvistettu Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, jossa edellytetään niiden noudattamista aina siinä tapauksessa, että vilpittömässä mielessä olevalle yksilölle maksettuja summia on palautettava.

—

Viimeiseksi vedotaan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta tehdyn lisäpöytäkirjan 1 artiklan, joka koskee omaisuudensuojaa, johon SEU 6 artiklassa viitataan ja joka on yhtä sitova kuin perussopimukset, rikkomiseen, sillä perusteella, että siinä edellytetään yksityisen henkilön perustellun luottamuksen siihen, että hänen saatavansa on olemassa ja että se voidaan lainmukaisesti periä, suojaamista.