UNIONIN TUOMIOISTUIMEN VARAPRESIDENTIN MÄÄRÄYS

6 päivänä lokakuuta 2015 ( * )

”Muutoksenhaku — Väliintulo — Väliintulointressi”

Asiassa C-410/15 P(I),

jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 57 artiklaan perustuvasta valituksesta, joka on pantu vireille 27.7.2015,

Comité d’entreprise de la Société nationale maritime Corse Méditerranée (SNCM), kotipaikka Marseille (Ranska), edustajanaan avocate C. Bonnefoi,

valittajana,

ja jossa muina osapuolina ovat

Société nationale maritime Corse Méditerranée (SNCM), kotipaikka Marseille,

kantajana ensimmäisessä oikeusasteessa,

Euroopan komissio, asiamiehinään V. Di Bucci ja B. Stromsky,

vastaajana ensimmäisessä oikeusasteessa,

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN VARAPRESIDENTTI,

kuultuaan ensimmäistä julkisasiamiestä M. Wathelet’ta,

on antanut seuraavan

määräyksen

Comité d’entreprise de la Société nationale maritime Corse Méditerranée (SNCM) (jäljempänä comité d’entreprise) vaatii valituksessaan unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 7.7.2015 antaman määräyksen SNCM v. komissio (T‑1/15, EU:T:2015:488; jäljempänä valituksenalainen määräys), jolla hylättiin valittajan hakemus saada osallistua asian käsittelyyn väliintulijana tukeakseen kantajan vaatimuksia ensimmäisessä oikeusasteessa asiassa T-1/15, jossa vaadittiin kumoamaan komission 20.11.2013 antama päätös 2014/882/EU valtiontuesta SA 16237 (C 58/2002) (ex N 118/2002), jonka Ranska oli myöntänyt SNCM:lle (EUVL 2014, L 357, s. 1; jäljempänä riidanalainen päätös).

2	Comité d’entreprise vaatii lisäksi unionin tuomioistuinta hyväksymään esittämänsä väliintulohakemuksen.

3	Euroopan komissio esitti valitusta koskevat huomautuksensa 7.9.2015.

Valitus

4	Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toisen kohdan mukaan unionin tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa voivat väliintulijoina olla kaikki, jotka pystyvät osoittamaan, että unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koskee heidän etuaan.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan edellä mainitussa 40 artiklan toisessa kohdassa käytetty ilmaisu ”asian ratkaisu koskee heidän etuaan” on määriteltävä ottaen huomioon oikeusriidan kohde ja sen on katsottava tarkoittavan sitä, että nimenomaan vaatimuksia koskevan lopputuloksen eikä esitettyjen perusteiden tai perusteluiden pitää vaikuttaa suoraan ja tosiasiallisesti asianomaisten etuihin. Asian ratkaisulla tarkoitetaan asiaa käsittelevältä tuomioistuimelta pyydettyä lopullista ratkaisua sellaisena kuin se voidaan ilmaista tuomiolauselmassa (ks. unionin tuomioistuimen presidentin määräys komissio v. EnBW, C‑365/12 P, EU:C:2013:83, 7 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Tältä osin on erityisesti tarkistettava, vaikuttaako riidanalainen toimi väliintulon hakijaan suoraan ja koskeeko asiassa myöhemmin annettava ratkaisu varmasti hänen etuaan (ks. unionin tuomioistuimen presidentin määräys Mory ym. v. komissio, C‑33/14 P, EU:C:2015:135, 7 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Periaatteessa asian ratkaisun voidaan katsoa koskevan etua riittävän suoraan vain siinä tapauksessa, että se muuttaa väliintulon hakijan oikeudellista asemaa (ks. vastaavasti unionin tuomioistuimen presidentin määräys National Power ja PowerGen v. komissio, yhdistetyt asiat C‑151/97 P(I) ja C‑157/97 P(I), EU:C:1997:307, 61 kohta; määräys Schenker v. Air France ja komissio, C‑589/11 P(I), EU:C:2012:332, 14 ja 15 kohta ja määräys Mory ym. v. komissio, C‑33/14 P, EU:C:2015:135, 4 ja 11 kohta).

Comité d’entreprise väittää valituksessaan, että unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut virheellisesti Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toista kohtaa. Valitus käsittää seuraavat neljä valitusperustetta:

—

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen todetessaan valituksenalaisen määräyksen 13 kohdassa, ettei unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koske suoraan ja tosiasiallisesti comité d’entreprisen edustamien SNCM:n työntekijöiden yhteistä etua sellaisenaan Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla.

—

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen todetessaan valituksenalaisen määräyksen 14 kohdassa, ettei se, että comité d’entreprise olisi voitu katsoa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi asianomaiseksi osapuoleksi, riittänyt osoitukseksi siitä, että unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koskee suoraan ja tosiasiallisesti comité d’entreprisen etua Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla.

—

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt arviointivirheen todetessaan valituksenalaisen määräyksen 15 kohdassa, ettei comité d’entreprise ollut toimittanut mitään konkreettista tietoa, joka osoittaisi, että unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettu asia vaikuttaa merkittävästi vireillä oleviin lakialoitteisiin tai että siihen liittyy sellaisia periaatteellisia ongelmia, jotka saattaisivat vaikuttaa erityisesti comité d’entreprisen etuun, sekä todetessaan, ettei comité d’entreprise ollut myöskään osoittanut, että riidanalaisen päätöksen kumoaminen johtaisi kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan saneerausmenettelyn keskeyttämiseen.

—

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt arviointivirheen todetessaan valituksenalaisen määräyksen 16–18 kohdassa, ettei unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevan asian ratkaisu koske erikseen comité d’entreprisen etua ja SNCM:n etua, vaikka comité d’entreprise on kyseisen yrityksen sisällä erillinen henkilö ja oikeussubjekti, jonka pääoma ja talousarvio ovat huomattavan suuret, jonka velvoitteisiin ja voimassa oleviin sopimuksiin saneerausmenettely suoraan vaikuttaa ja jolla oli Ranskan lainsäädännön mukaan oikeus tulla kuulluksi kyseisessä saneerausmenettelyssä.

8	Aluksi on tutkittava toista valitusperustetta.

Comité d’entreprisen toisen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen todetessaan valituksenalaisen määräyksen 14 kohdassa, ettei se, että comité d’entreprise olisi voitu katsoa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi osapuoleksi, jota asia koskee, riittänyt osoitukseksi siitä, että unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koskee suoraan ja tosiasiallisesti comité d’entreprisen etua Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla. Comité d’entreprise väittää myös, että siltä on evätty mahdollisuus osallistua hallinnolliseen menettelyyn, koska huolimatta siitä, että unionin yleinen tuomioistuin kumosi toimenpiteistä C 58/02 (ex N 118/02), jotka Ranska on toteuttanut [SNCM:n] hyödyksi, 8.7.2008 tehdyn komission päätöksen 2009/611/EY (EUVL 2009, L 225, s. 180) tuomiossaan Corsica Ferries France v. komissio (T-565/08, EU:T:2012:415), komissio ei aloittanut uudelleen SEUT 108 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä ennen riidanalaisen päätöksen antamista.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu osapuoli, jota asia koskee, voi vaatia valtiontukea koskevan komission päätöksen kumoamista, jos se nostaa päätöksestä kumoamiskanteen tarkoituksenaan turvata edellä mainitusta määräyksestä johtuvat menettelylliset oikeutensa (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Kronoply ja Kronotex, C‑83/09 P, EU:C:2011:341, 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu osapuoli, jota asia koskee ja joka pyrkii osallistumaan kyseisen kaltaisen kumoamiskanteen käsittelyyn väliintulijana tukeakseen kantajan vaatimuksia, osoittaa siten, että käsiteltävän asian ratkaisu koskee hänen etuaan Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla. Käsiteltävää asiaa koskeva lopullinen ratkaisu, sellaisena kuin se esitettäisiin kyseisen asian tuomiolauselmassa, voisi muuttaa tällaisen väliintulon hakijan oikeudellista asemaa siinä mielessä, että siinä velvoitettaisiin yhtäältä komissio aloittamaan tarvittaessa uudelleen SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely ja toisaalta annettaisiin kyseiselle hakijalle osapuolena, jota asia koskee, oikeus osallistua kyseiseen menettelyyn.

Käsiteltävässä asiassa valituksenalaisen määräyksen 13 kohdasta ilmenee, että comité d’entreprise edustaa SNCM:n kaikkien työntekijöiden yhteistä etua. Kun komissio arvioi meriliikennealalla myönnetyn valtiontuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille ottaen huomioon hyvin monia luonteeltaan erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät esimerkiksi kilpailun suojelemiseen, unionin meripolitiikkaan, unionin meriliikenteen edistämiseen tai työllisyyden edistämiseen, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että comité d’entreprise voi esittää komissiolle huomautuksia sellaisista sosiaalisista näkökohdista, jotka komission pitäisi tarvittaessa ottaa huomioon SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa muodollisessa tutkintamenettelyssä (ks. vastaavasti tuomio 3F v. komissio, C‑319/07 P, EU:C:2009:435, 64 ja 70 kohta).

13	Näin ollen comité d’entreprisea on pidettävä SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna osapuolena, jota asia koskee.

14	On korostettava, että SNCM vetosi kanteessaan siihen, että SEUT 108 artiklan 2 kohdan mukaan sille kuuluvia menettelyllisiä oikeuksia oli loukattu, koska komissio ei aloittanut uudelleen muodollista tutkintamenettelyä sen jälkeen, kun unionin yleinen tuomioistuin oli kumonnut päätöksen 2009/611.

Tämän määräyksen 11 kohdassa esitettyjen syiden takia on siten todettava, että comité d’entreprise, SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna asianomaisena osapuolena, jonka tarkoituksena on tukea toisen asianomaisen osapuolen vaatimuksia vetoamalla itse siihen, että sen edellä mainittuun määräykseen sisältyviä menettelyllisiä oikeuksia on loukattu, osoittaa täten, että unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koskee suoraan ja tosiasiallisesti sen etua Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla.

16	Unionin yleinen tuomioistuin on siten tehnyt oikeudellisen virheen todetessaan valituksenalaisen määräyksen 19 kohdassa, että comité d’entreprisen hakemus saada osallistua oikeudenkäyntiin väliintulijana SNCM:n vaatimusten tueksi oli hylättävä.

17	Näin ollen ei ole tarpeen tutkia muita valitusperusteita, vaan edellä käsitelty valitusperuste on hyväksyttävä ja valituksenalainen määräys kumottava.

18	Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan unionin tuomioistuin voi ratkaista asian lopullisesti silloin, kun unionin yleisen tuomioistuimen päätös kumotaan, jos asia on ratkaisukelpoinen.

19	Unionin tuomioistuimella on nyt käsiteltävässä asiassa tarvittavat tiedot comité d’entreprisen väliintulohakemuksen ratkaisemiseksi lopullisesti.

20	Kuten tämän määräyksen 12–15 kohdasta ilmenee, comité d’entreprise osoittaa, että unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koskee sen etua suoraan ja tosiasiallisesti Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla.

21	Näin ollen sen hakemus saada osallistua väliintulijana asian T-1/15 käsittelyyn SNCM:n vaatimuksia tukeakseen on hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdan mukaan unionin tuomioistuin tekee ratkaisun oikeudenkäyntikuluista, jos valitus hyväksytään ja unionin tuomioistuin itse ratkaisee riidan lopullisesti. Saman työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan, jota sovelletaan valituksen käsittelyyn työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla, asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska comité d’entreprise ei ole vaatinut vastapuolta korvaamaan oikeudenkäyntikuluja, kukin asianosainen on velvoitettava vastaamaan omista kuluistaan.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuimen varapresidentti on määrännyt seuraavaa:

1)	Unionin yleisen tuomioistuimen 7.7.2015 antama määräys SNCM vastaan komissio (T‑1/15, EU:T:2015:488) kumotaan.

2)	Comité d’entreprise de la Société nationale maritime Corse Méditerranéen (SNCM) väliintulo asiassa T‑1/15 kantajan vaatimusten tueksi hyväksytään.

3)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Allekirjoitukset

( * ) Oikeudenkäyntikieli: ranska.