20.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 236/31

Valitus, jonka Pollmeier Massivholz GmbH & Co. KG on tehnyt 28.5.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-89/09, Pollmeier Massivholz GmbH & Co. KG v. Euroopan komissio, 17.3.2015 antamasta tuomiosta

(Asia C-246/15 P)

(2015/C 236/42)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Pollmeier Massivholz GmbH & Co. KG (edustajat: Rechtsanwalt J. Heithecker ja Rechtsanwalt J. Ylinen)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Land Hessen

Vaatimukset

—

Valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 2 kohta on kumottava siltä osin kuin siinä hylätään kolmas kanneperuste, joka koskee investointitukea ja valtion omistaman kiinteistön myyntiä

—

valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 3–5 kohta on kumottava

—

komissio ja Land Hessen on velvoitettava korvaamaan muutoksenhakumenettelyn oikeudenkäyntikulut.

Tämän lisäksi valittajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät vaatimukset on pysytettävä siltä osin kuin niissä vaaditaan, että

—

valtiontuesta N 512/2007 – Saksa, Abalon Hardwood Hessen GmbH, 21.10.2008 tehty komission päätös K(2008) 6017 lopullinen on kumottava siltä osin kuin siinä todetaan, että ilmoitettu aluetuki on asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua voimassa olevaa tukea

—

valtiontuesta N 512/2007 – Saksa, Abalon Hardwood Hessen GmbH, 21.10.2008 tehty komission päätös K(2008) 6017 lopullinen on kumottava siltä osin kuin siinä todetaan, että valtion kiinteistön myynti ei sisällä EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea

—

komissio on velvoitettava korvaamaan kaikki ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Nyt käsiteltävä valitus koskee niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä komissio saa SEUT 108 artiklan 2 kohdan mukaista muodollista tutkintamenettelyä aloittamatta hylätä moitteet, jotka tukiasiaa koskevassa kantelussa esittää tuensaajan välitön kilpailija.

Valittaja on sitä mieltä, että unionin tuomioistuimen olisi pitänyt valituksenalaisessa tuomiossa hyväksyä kolmas kanneperuste, jossa moitittiin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamatta jättämistä, paitsi – kuten se teki – moitittuun takaustukitoimenpiteeseen nähden, myös muihin moitittuihin, investointitukea ja valtion kiinteistön myyntiä koskeviin tukitoimenpiteisiin nähden.

Valittaja esittää viisi valitusperustetta:

1.

Unionin yleinen tuomioistuin on investointituen osalta todennut virheellisesti, että 6.12.2007 tehty päätös on kolmannen kanneperusteen tutkimisen kannalta merkityksetön, koska komissio ei ole hallinnollisessa menettelyssä suoritetusta huolellisesta tutkinnasta huolimatta voinut tietää tämän päätöksen olemassaolosta, eikä tällä päätöksellä myöskään olisi voinut olla vaikutuksia komission tutkinnan tulokseen.

2.

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt ilmeisen arviointivirheen ja useita muita oikeudellisia virheitä todetessaan, että asiantuntijalausunto tuensaajalle myydyn valtion kiinteistön arvosta on yhtäpitävä sitä koskevan lausunnon kanssa, että kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ovat arvottomia.

3.

Unionin yleinen tuomioistuin on oikeudellisesti virheellisesti todennut, että komissio olisi hallinnollisessa menettelyssä perustellusti olettanut, että 1 4 00  000 euron määrä, joka vähennettiin asiantuntijalausunnon mukaisesta ostohinnasta, vastasi kaikkien tuensaajalle myytyjen, kiinteistöllä olevien rakennusten purkamisen markkinahintaa.

4.

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt useita oikeudellisia virheitä arvioidessaan kiinteistön ostosopimuksen 4 §:n 6 kohtaa, jossa määrätään, että tuensaajan on purettava kaikki kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja suoritettava kiinteistön myyjälle maksuja jälkikäteen, jos kymmenen vuoden jälkeen kiinteistön luovutuksesta rakennusten purkaminen on kokonaan tai osittain suorittamatta taikka osoittautuu, että tavanomaiset purkukustannukset jäävät edellä mainittua 1 4 00  000 euron määrää pienemmiksi.

5.

Unionin yleinen tuomioistuin on perusteettomasti velvoittanut valittajan vastaamaan osasta oikeudenkäyntikuluja, koska viiden moititun tukitoimenpiteen suhteen kanne oli kolmen osalta perusteltu ja valittaja oli nostanut kanteen kummastakin muusta moititusta tukitoimenpiteestä vai siksi, etteivät sille hallinnollisessa menettelyssä luovutetut asiakirjat eikä komission päätös sisältäneet tältä osin yksityiskohtaisia tietoja.