Asia C-580/15

Maria Eugenia Van der Weegen ym.

vastaan

Belgische Staat

(rechtbank van eerste aanleg West-Vlaanderen, afdeling Bruggen esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – SEUT 56 artikla – Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 36 artikla – Verolainsäädäntö – Tulovero – Verovapautus, joka on varattu tietyt lakisääteiset edellytykset täyttävien pankkien maksamille koroille – Välillinen syrjintä – Belgiaan sijoittautuneet pankit ja toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet pankit

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 8.6.2017

Palvelujen tarjoamisen vapaus – Rajoitukset – Verolainsäädäntö – Toimenpide, jota sovelletaan erotuksetta kaikkiin palveluihin – Kansallista lainsäädäntöä, jossa varataan verovapautus koskemaan ainoastaan sellaisten pankkipalvelujen tarjoajien tarjoamista säästötalletustileistä saatuja tuloja, jotka täyttävät edellytykset, jotka ovat ominaisia vain kotimaan markkinoille, ei voida hyväksyä

(SEUT 56 artikla; ETA-sopimuksen 36 artikla)

SEUT 56 artiklaa ja Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen 36 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään verovapautusta koskevasta kansallisesta järjestelmästä, siltä osin kuin mainitussa järjestelmässä, jota tosin sovelletaan erotuksetta Belgiaan ja muihin Euroopan talousalueen jäsenvaltioihin sijoittautuneiden pankkipalvelujen tarjoajien tarjoamista säästötalletustileistä saatuihin tuloihin, asetetaan edellytyksiä toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden palvelujen tarjoajien pääsylle Belgian pankkimarkkinoille, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana varmistaa.

Nyt käsiteltävässä asiassa on niin, että pääasiassa kyseessä olevassa lainsäädännössä otetaan käyttöön verojärjestelmä, jota sovelletaan erotuksetta Belgiaan ja toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden pankkien säästötalletusten perusteella maksamiin tuottoihin.

Myös sellainen kansallinen lainsäädäntö, jota sovelletaan erotuksetta kaikkiin palveluihin palvelujen tarjoajan sijoittautumispaikasta riippumatta, saattaa kuitenkin rajoittaa palvelujen tarjoamisen vapautta, jos siinä varataan oikeus etuuteen ainoastaan sellaisille palvelujen käyttäjille, jotka täyttävät tietyt tosiasiassa kotimaisille markkinoille ominaiset edellytykset, ja poistetaan siten mahdollisuus tähän oikeuteen sellaisten muiden palvelujen käyttäjiltä, jotka ovat olennaisilta osiltaan samanlaisia mutta eivät täytä mainitussa lainsäädännössä säädettyjä erityisedellytyksiä. Tällainen lainsäädäntö näet vaikuttaa palvelujen käyttäjien tilanteeseen sellaisenaan ja on omiaan saamaan tietyt käyttäjät olemaan käyttämättä tiettyjen palvelujen tarjoajien palveluja, koska viimeksi mainittujen tarjoamat palvelut eivät täytä mainitussa lainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä, mikä vaikuttaa siten markkinoille pääsyyn (ks. vastaavasti tuomio 10.5.1995, Alpine Investments, C‑384/93, EU:C:1995:126, 26–28 ja 35–38 kohta sekä tuomio 10.11.2011, komissio v. Portugali, C‑212/09, EU:C:2011:717, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

(ks. 28, 29 ja 45 kohta sekä tuomiolauselma)