Asia C–552/15
Euroopan komissio
vastaan
Irlanti
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Autot – Se, että jossakin jäsenvaltiossa asuva henkilö vuokraa tai leasingvuokraa auton palveluntarjoajalta, jonka kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa – Rekisteröintivero – Koko veron maksaminen rekisteröintihetkellä – Veron palauttamista koskevat periaatteet – Oikeasuhteisuus
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 19.9.2017
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne–Oikeudenkäyntiä edeltävä menettely–Kohde–Oikeusriidan kohteen rajaaminen
(SEUT 258 artikla)
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne–Komission kanneoikeus–Kanneoikeuden käyttämiselle ei ole määräaikaa–Mahdollisuus valita kanteen nostamisen ajankohta
(SEUT 258 artikla)
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne–Unionin tuomioistuimen arviointi siitä, onko kanne perusteltu–Huomioon otettava tilanne–Tilanne perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä
(SEUT 258 artikla)
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne–Kannekirjelmä–Perusteluiden ja kanneperusteiden mainitseminen–Muotovaatimukset–Vaatimusten muotoileminen yksiselitteisesti
(SEUT 258 artikla; unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan 1 kohta; unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 120 artiklan c kohta)
Palvelujen tarjoamisen vapaus–Rajoitukset–Kansallinen lainsäädäntö, jossa vaaditaan, että maassa asuvien henkilöiden on maksettava etukäteen kokonaisuudessaan pysyvästä rekisteröinnistä maksettava rekisteröintivero riippumatta kyseiseen jäsenvaltioon tuodun ajoneuvon suunnitellusta todellisesta käyttöajasta tässä jäsenvaltiossa, jota ei voida hyväksyä–Perustelut–Ympäristönsuojelu–Ei ole–Suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen
(SEUT 56 artikla)
Palvelujen tarjoamisen vapaus–Rajoitukset–Kansallinen lainsäädäntö, jossa vaaditaan, että maassa asuvien henkilöiden on maksettava etukäteen kokonaisuudessaan pysyvästä rekisteröinnistä maksettava rekisteröintivero riippumatta kyseiseen jäsenvaltioon tuodun ajoneuvon suunnitellusta todellisesta käyttöajasta tässä jäsenvaltiossa–Kyseisen rekisteröintiveron palauttaminen myöhemmin ilman koronmaksua ja siten, että määrästä vähennetään 500 euroa, jota ei voida hyväksyä
(SEUT 56 artikla)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 28 ja 29 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 34 ja 36 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 35 ja 63 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 38 kohta)
Jäsenvaltio ei noudata SEUT 56 artiklaan perustuvia jäsenyysvelvoitteitaan, kun se vaatii, että pysyvästä rekisteröinnistä maksettava rekisteröintivero on maksettava etukäteen kokonaisuudessaan riippumatta kyseiseen jäsenvaltioon tuodun ajoneuvon suunnitellusta todellisesta käyttöajasta siellä, tilanteissa, joissa leasingvuokrauksen tai vuokrauksen kesto on määritetty ja tiedossa etukäteen.
Tällainen velvollisuus on omiaan tekemään ajoneuvon vuokraamisen tai leasingvuokraamisen toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta yhtiöltä kalliimmaksi kuin silloin, kun vuokra- tai leasingvuokrasopimus tehdään kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen yhtiön kanssa, kun otetaan huomioon erityisesti se, että tällainen velvollisuus syrjii toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita vuokraus- tai leasingvuokrausyrityksiä veron kuoletuksen osalta.
Tämä velvollisuus maksaa etukäteen koko rekisteröintivero on siis omiaan aiheuttamaan sekä sen, että maassa asuvien henkilöiden on vähemmän houkuttelevaa käyttää muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden palveluntarjoajien tarjoamia ajoneuvojen vuokraus- tai leasingvuokrauspalveluja, että sen, että näiden palveluntarjoajien on vähemmän houkuttelevaa tarjota ajoneuvojen vuokraus- tai leasingvuokrauspalveluja maassa asuville henkilöille. Tällainen velvollisuus merkitsee siis palveluiden tarjoamisen vapauden rajoitusta, joka on lähtökohtaisesti kielletty SEUT 56 artiklassa.
Kun kyse on siitä, onko tällainen rajoitus perusteltu, tavoitteilla, jotka koskevat ajoneuvojen käyttämisestä aiheutuvien tieliikenneverkostoon, liikennevalvontaan, hätäpalveluihin ja rekisteröintipalveluihin liittyvien kustannusten kompensoimista, ei voida kuitenkaan oikeuttaa velvollisuutta maksaa etukäteen rekisteröintivero kokonaisuudessaan ilman, että otetaan huomioon ajoneuvon kyseessä olevassa jäsenvaltiossa tapahtuvan käyttämisen kestoa.
Pelkästään taloudelliset tavoitteet eivät nimittäin voi olla yleisen edun mukaisia pakottavia syitä, joilla voitaisiin oikeuttaa palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitus.
Sen sijaan yksi unionin tuomioistuimen hyväksymistä yleisen edun mukaisista pakottavista syistä on ympäristönsuojelu. Erityisesti se, että ajoneuvojen, jotka kuluttavat paljon polttoainetta, vuokraamisesta tai leasingvuokraamisesta tehdään vähemmän houkuttelevaa, voi olla yleisen edun mukainen tavoite.
Kun kyse on siitä, onko tällainen kansallinen järjestelmä suhteellisuusperiaatteen mukainen, sen avulla, että käyttöön otetaan lisätekijä, joka vastaa ennakoitua käytön kestoa kyseisen jäsenvaltion alueella rekisteröintiveroa alun perin maksettaessa, voitaisiin saavuttaa ympäristönsuojelun tavoite vähemmän rajoittavalla keinolla ilman, että kyseenalaistetaan veroperustetta, joka muodostuu ajoneuvon markkina-arvosta ja sen hiilidioksidipäästöjen tasosta.
(ks. 78, 82, 88–90, 102 ja 108 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
Jäsenvaltio ei noudata SEUT 56 artiklaan perustuvia jäsenyysvelvoitteitaan, kun se vaatii, että pysyvästä rekisteröinnistä maksettava rekisteröintivero on maksettava etukäteen kokonaisuudessaan riippumatta kyseiseen jäsenvaltioon tuodun ajoneuvon suunnitellusta todellisesta käyttöajasta siellä, tilanteissa, joissa leasingvuokrauksen tai vuokrauksen kesto on määritetty ja tiedossa etukäteen, ja kun se palauttaa kyseisen ajoneuvojen rekisteröintiveron myöhemmin ilman koronmaksua ja siten, että rekisteröintiveron palautettavasta määrästä vähennetään hallintokuluina 500 euron määrä.
Kun rekisteröintiveron palauttamismenettelystä on säädetty, jo se, että tälle menettelylle on asetettu kohtuuttomia edellytyksiä, sellaisenaan aiheuttaa haittavaikutuksen riippumatta siitä, voidaanko leasingvuokra- tai vuokrasopimuksen määräaikainen kesto määrittää täsmällisesti ja tietää etukäteen vai ei.
Sellaisen järjestelmän avulla, joka perustuu olettamaan, jonka mukaan osa alun perin maksetusta rekisteröintiverosta on liiallista ja on siis palautettava ilman, että näistä määristä maksetaan korkoa, ei voida lievittää koko rekisteröintiveron maksamisen etukäteen aiheuttaman kassahaittaa. Korkojen maksamattomuus ei siis ole suhteellisuusperiaatteen mukaista.
Lisäksi velvollisuus maksaa 500 euroa hallinnollisina kuluina on omiaan tekemään palauttamismenettelyn aloittamisesta verovelvolliselle vähemmän houkuttelevaa ja on siis tällaisella menettelyllä tavoitellun päämäärän vastaista. Tilanteessa, jossa jäsenvaltio organisoi veronkantojärjestelmänsä niin, että veron osan palauttaminen on joissakin tilanteissa väistämätöntä, tällaisen järjestelmän organisointiin liittyviä kuluja ei voida rahoittaa toteuttamalla vähennyksiä palautukseen oikeutetuille henkilöille maksettavista määristä. Se, että palautettavan rekisteröintiveron määrästä vähennetään 500 euroa hallinnollisina kuluina, ei siis ole myöskään suhteellisuusperiaatteen mukaista.
(ks. 108, 112, 117, 120 ja 122–124 kohta sekä tuomiolauselman 1 ja 2 kohta)