Asia C-519/15 P

Trafilerie Meridionali SpA

vastaan

Euroopan komissio

”Muutoksenhaku — Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Euroopan jänneteräsmarkkinat — Sakot — Sakkojen määrän laskeminen — Sakkojen laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat — 35 kohta — Täysi tuomiovalta — Perusteluvelvollisuus — Euroopan unionin perusoikeuskirja — 47 artikla — Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin kohtuullisessa ajassa”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 14.9.2016

1. Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kielto – Rikkominen – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Yrityksen joutuminen vastuuseen koko rikkomisesta huolimatta sen rajoitetusta osallistumisesta – Hyväksyttävyys

   (SEUT 101 artikla)

2. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Perustelujen puutteellisuus – Unionin yleisen tuomioistuimen käyttämät implisiittiset perustelut – Hyväksyttävyys – Edellytykset

   (SEUT 256 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artikla ja 53 artiklan ensimmäinen kohta)

3. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Velvollisuutta ottaa huomioon kyseessä olevan yrityksen rahoitusvaje ei ole – Yrityksen todellinen maksukyky erityisissä sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa – Huomioon ottaminen – Edellytykset – Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole loukattu

   (SEUT 101 ja SEUT 263 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta)

4. Muutoksenhaku – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Unionin yleisen tuomioistuimen yrityksille, jotka ovat rikkoneet EUT-sopimuksen kilpailusääntöjä, määräämien sakkojen määrän arvioinnin kyseenalaistaminen oikeudenmukaisuuden perusteella ei kuulu toimivaltaan – Tämän arvioinnin kyseenalaistaminen suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen liittyvillä perusteilla – Hyväksyttävyys – Perusteluvelvollisuuden noudattaminen

   (SEUT 101, SEUT 102, SEUT 256 ja SEUT 261 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäinen kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 31 artikla)

5. Tuomioistuinmenettely – Oikeudenkäynnin kesto unionin yleisessä tuomioistuimessa – Kohtuullinen aika – Kilpailusääntöjen rikkomista koskeva oikeusriita – Kohtuullisen ajan noudattamatta jättäminen – Seuraukset – Vahingonkorvauskanteen nostaminen tehokkaana oikeussuojakeinona

   (SEUT 263 ja SEUT 340 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta)

6. Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vaatimus, joka perustuu unionin yleisen tuomioistuimen menettelyn liialliseen kestoon – Edellytykset – Velvollisuus lausua eri kokoonpanossa kuin se kokoonpano, joka käsitteli asian, jonka menettelyn kestoa on arvosteltu

   (SEUT 256 artikla ja SEUT 340 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta)

7. Tuomioistuinmenettely – Oikeudenkäynnin kesto unionin yleisessä tuomioistuimessa – Kohtuullinen aika – Arviointiperusteet

   (SEUT 101 ja SEUT 102 artikla, SEUT 256 artiklan 1 kohta, SEUT 268 artikla ja SEUT 340 artiklan toinen kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 31–33 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 41 kohta)

3.  Kun unionin yleinen tuomioistuin esittää ne syyt, joiden nojalla se totesi, että yritys kykenee maksamaan sille unionin kilpailusäännösten rikkomisesta määrätyn sakon määrän, unionin yleinen tuomioistuin saattaa oikeudellista virhettä tekemättä tyytyä vastaamaan sille yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamisesta esitettyyn väitteeseen toteamalla, että muiden yritysten, joiden on todettu syyllistyneen samaan rikkomiseen, taloudellinen tilanne on erilainen kuin kantajana olevan yrityksen ja että komissio on todennut näiden erojen eikä yritysten rikkomiseen osallistumisen tapojen perusteella, että kyseisen sakon määrää on perusteltua alentaa osittain laskettuna sillä tavalla, että otetaan huomioon kunkin yrityksen maksukyvyttömyys.

   (ks. 44 ja 45 kohta)

4.  Unionin yleinen tuomioistuin on täyttänyt perusteluvelvollisuutensa, kun se on erityisesti määrittänyt täyttä tuomiovaltaansa käyttäen yritykselle kilpailusääntöjen rikkomisesta määrättävän sakon ensiksi ottamalla huomioon sen osallistumisen yhtenä kokonaisuutena pidettävään rikkomiseen ja toiseksi mainitsemalla tämän yrityksen tilanteelle ominaiset merkityksellisiksi arvioimansa seikat, jotka koskivat muun muassa sen rikkomiseen osallistumisen vakavuutta ja kestoa, kolmanneksi ottamalla tämän sakon määrän määrittäessään huomioon tarpeen varmistaa sen riittävän ehkäisevä vaikutus sekä suhteellisuusperiaatteen, ja lopuksi katsoessaan, ettei se ole sidottu komission laskelmiin tai sen suuntaviivoihin vaan voi tehdä oman arviointinsa sakon määrästä ottamalla huomioon kaikki käsiteltävän asian olosuhteet, vaikka se ei ole maininnut käyttämäänsä laskentamenetelmää eikä erityisesti täsmentänyt siinä huomioon ottamaansa kullekin merkityksellisistä tosiseikoista annettua painoa. Nimittäin ainoastaan, jos unionin tuomioistuin arvioi, että seuraamuksen taso on paitsi epäasianmukainen myös liiallinen, minkä vuoksi se on suhteellisuusperiaatteen vastainen, olisi todettava, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen sen vuoksi, että sakon määrä on epäasianmukainen.

   (ks. 53–56 kohta)

5.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 65 kohta)

6.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 66 kohta)

7.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 67 kohta)