UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (seitsemäs jaosto)

26 päivänä toukokuuta 2016 ( *1 )

”Ennakkoratkaisupyyntö — Yhteinen tullitariffi — Tariffiluokittelu — Yhdistetty nimikkeistö — Nimike 2711 — Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt — Olennaisen luonteen antava aine — Nesteytetty maaöljykaasu”

Asiassa C‑286/15,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Augstākā tiesa, Administratīvo lietu departaments (ylimmän tuomioistuimen hallintoasioita käsittelevä osasto, Latvia) on esittänyt 5.6.2015 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 12.6.2015, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Valsts ieņēmumu dienests

vastaan

SIA ”Latvijas propāna gāze”,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. Toader sekä tuomarit A. Rosas (esittelevä tuomari) ja A. Prechal,

julkisasiamies: P. Mengozzi,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

Latvian hallitus, asiamiehinään I. Kalniņš ja A. Bogdanova,

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros ja I. Rubene,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna peräkkäin 19.9.2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1031/2008 (EYVL 2008, L 291, s. 1) ja 30.9.2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 948/2009 (EYVL 2009, L 287, s. 1), esitetyn yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) ja erityisesti tässä liitteessä olevan nimikkeen 2711 sekä tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL 1993, L 253, s. 1) 218 artiklan 1 kohdan d alakohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Valsts ieņēmumu dienests (Latvian verohallinto) ja SIA ”Latvijas propāna gāze” ja jossa on kyse Venäjältä Latviaan maahantuodusta nesteytetystä maaöljykaasusta (jäljempänä nestekaasu) kannettavasta tullista.

Unionin oikeus

3

Unionin tuomioistuimelle toimitetuista asiakirjoista käy ilmi, että pääasian tosiseikkoihin sovellettavat, vuosia 2008 ja 2009 koskevat yhdistetyn nimikkeistön versiot sisältyvät asetuksiin N:o 1031/2008 ja N:o 948/2009. Pääasian tosiseikkoihin sovellettavat yhdistetyn nimikkeistön säännökset ovat kuitenkin pysyneet samoina kummassakin versiossa.

4

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisessä osassa, joka sisältää ”Johdantomääräykset”, on I osasto, joka koskee ”Yleissääntöjä” ja jonka A kohdassa, jonka otsikkona on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään muun muassa seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1.

Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

2.

– –

b)

Nimikkeessä oleva ainetta koskeva viittaus tarkoittaa tätä ainetta sellaisenaan tai sekoitettuna taikka yhdistettynä muihin aineisiin. Viittaus tiettyä ainetta oleviin tavaroihin tarkoittaa tavaroita, jotka ovat kokonaan tai osaksi kyseistä ainetta. Useammasta kuin yhdestä aineesta koostuvat tavarat on luokiteltava 3 säännön periaatteiden mukaisesti.

3.

Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti.

– –

b)

Jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ja vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämiä tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa.

c)

Jos tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a tai b alakohdan mukaan, ne luokitellaan kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen.

– –

6.

Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

5

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikkona on ”Tullitaulukko”, sisältää V jakson, jonka otsikkona on ”Kivennäistuotteet” ja joka sisältää muun muassa yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän, jonka otsikkona on ”Kivennäispolttoaineet, kivennäisöljyt ja niiden tislaustuotteet; bitumiset aineet; kivennäisvahat”.

6

Yhdistetyn nimikkeistön nimike 2711 on sanamuodoltaan ja rakenteeltaan seuraavanlainen:

2711

Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt:

 

– nesteytetyt:

– –

– –

2711 12

– – propaani:

– –

– –

 

– – – muu:

– –

– –

 

– – – – muihin tarkoituksiin:

2711 12 97

– – – – – muut

2711 13

– – butaanit:

– –

– –

 

– – – muihin tarkoituksiin:

– –

– –

2711 13 97

– – – – muut

– –

– –

2711 19 00

– – muut

7

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL 1992, L 302, s. 1) 62 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”[Tulli-]ilmoitukseen on liitettävä kaikki asiakirjat, jotka tarvitaan tavaroille ilmoitettavaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamiseksi.”

8

Asetuksen N:o 2454/93 218 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan tulli-ilmoitukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

– –

d)

muut asiakirjat, jotka tarvitaan ilmoitettujen tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien säännösten soveltamiseksi.”

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

9

Unionin tuomioistuimelle toimitetuista asiakirjoista käy ilmi, että Latvijas propāna gāze on luokitellut Venäjältä Latviaan 20.3.2009 ja 15.1.2010 välisenä aikana tuomansa nestekaasun tariffinimikkeen alanimikkeeseen 2711 19 00 ja tämän seurauksena soveltanut siihen tuontitullia, joka on nolla prosenttia sen tullausarvosta. Verohallinto arvioi kuitenkin kyseisen yhtiön asiakirjoihin perustuvien tietojen perusteella, että kyseisen nestekaasun hallitsevat aineet ovat propaani ja butaani, propaanin muodostaessa pääosan, ja luokitteli mainitun nestekaasun tariffinimikkeen alanimikkeeseen 2711 12 97.

10

Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt, pääasiassa kyseessä oleva nestekaasu sisältää metaania, etaania, eteeniä, propaania, propeenia, butaania ja buteenia. Kyseisen nestekaasun tuottajan eli AAS ”Gazpromin”, jonka toimipaikka sijaitsee Orenburgissa (Venäjä), antamasta laatutodistuksesta (jäljempänä laatutodistus) ei kuitenkaan ilmene erikseen jokaisen aineen prosenttiosuutta nestekaasun massasta, ja siinä rajoitutaan mainitsemaan pelkästään metaanin, etaanin ja eteenin yhteismäärä (0,32 prosenttia kyseisen nestekaasun massasta), propaanin ja propeenin yhteismäärä (58,32 prosenttia) sekä butaanin ja buteenin yhteismäärä (korkeintaan 39,99 prosenttia).

11

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että Riian teknillinen yliopisto (Latvia) on antanut pääasian yhteydessä lausunnon, jonka mukaan laatutodistuksen perusteella on mahdotonta määritellä, että pelkästään yksi pääasiassa kyseessä olevan nestekaasun sisältämistä aineista antaisi sille sen olennaisen luonteen energialähteenä, toisin sanoen sen kyvyn tuottaa lämpöä ja ylipaineen. Tämän lausunnon mukaan propaanista ja propeenista syntyy kyseiselle nestekaasulle ylipainetta, mutta sen kyky tuottaa lämpöä aiheutuu sen kaikista ainesosista yhdessä.

12

Verohallinto katsoi, että pääasiassa kyseessä oleva nestekaasu oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 2 säännön b alakohdan, 3 säännön b alakohdan sekä 6 säännön mukaisesti sen aineen mukaan, joka antaa sille sen olennaisen luonteen.

13

Verohallinto totesi, että kyseessä olevan asian olosuhteissa tuotteelle olennaisen luonteen antavana aineena on pidettävä sitä ainetta, jonka prosenttiosuus sen massasta on suurin. Näin ollen se totesi, että laatutodistuksen mukaan pääasiassa kyseessä oleva nestekaasu vastasi CΠБT (SPBT) ‑tyyppistä nestekaasua ja että Venäjän kansallisen standardin ΓOCT 20448-90 (GOST 20448-90) mukaan CΠБT‑tyyppisiksi nestekaasuiksi voidaan luokitella ne nestekaasut, joiden pääasialliset ainesosat ovat propaani ja butaani, minkä perusteella kyseinen verohallinto katsoi, että nämä kaksi ainetta antavat kyseiselle nestekaasulle sen olennaisen luonteen ilman, että sen muut ainesosat eli metaani, etaani, eteeni, propeeni ja buteeni muuttaisivat tätä olennaista luonnetta.

14

Latvijas propāna gāze nosti kanteen verohallinnon päätöksestä Administratīvā apgabaltiesassa (alueellinen hallintoriita-asioita käsittelevä tuomioistuin, Latvia).

15

Kyseinen tuomioistuin viittasi 10.4.2014 antamassaan tuomiossa aluksi unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan tuotteen tariffiluokittelun tekemiseksi on välttämätöntä ratkaista, mikä niistä aineista, joista se koostuu, antaa sille sen olennaisen luonteen, mikä voidaan tehdä kysymällä, säilyttääkö tuote luonteenomaiset ominaisuutensa, jos jokin sen ainesosista otetaan pois. Olennaisen luonteen määräävän tekijän voi tuotelajin mukaan määrätä esimerkiksi aineen tai osan laatu, tilavuus, paljous, paino tai arvo tai tuotteeseen sisältyvän aineen merkitys tavaran käytölle (tuomio 18.6.2009, Kloosterboer Services, C-173/08, EU:C:2009:382, 31 ja 32 kohta).

16

Administratīvā apgabaltiesa (alueellinen hallintoriita-asioita käsittelevä tuomioistuin) sovelsi näitä päätelmiä pääasiaan ja totesi, ettei verohallinto ollut todentanut, mikä oli pääasiassa kyseessä olevan nestekaasun olennainen luonne, eikä osoittanut, että propaania tai butaania olisi pidettävä sille sen olennaisen luonteen antavana aineena. Korostettuaan tältä osin, ettei laatutodistuksessa ilmoitettu erikseen kyseisen nestekaasun sisältämän propaanin tai butaanin prosenttiosuuksia, kyseinen tuomioistuin viittasi Riian teknillisen yliopiston lausuntoon, jonka mukaan ei ollut mahdollista määritellä, että pelkästään yksi aineista, joista kyseinen nestekaasu koostuu, voisi antaa sille sen olennaisen luonteen. Lopuksi mainittu tuomioistuin huomauttaa, tutkittuaan Latvijas propāna gāzen esittämiä laatutodistuksia sellaisesta nestekaasusta, joka oli toisen tapauksen yhteydessä hankittu Liettuasta, että tietyissä tapauksissa nestekaasu voi sisältää enemmän propeenia kuin propaania.

17

Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, johon verohallinto on tehnyt kassaatiovalituksen, toteaa, pääasiassa kyseessä olevan riidan olosuhteista käy ilmi – että vaikka oletettaisiin, että pääasiassa kyseessä olevassa nestekaasussa propaanin osuus massasta olisikin hallitseva –, että kaikki aineet, joista nestekaasu koostuu, saavat yhdessä aikaan sen kyvyn tuottaa lämpöä energialähteenä. Kyseisellä tuomioistuimella on epäilyksiä Latvian verohallinnon niiden väitteiden oikeellisuudesta, joiden mukaan aine, jonka prosenttiosuus on hallitseva, antaa kyseessä olevalle nestekaasulle sen olennaisen luonteen, ja se toteaa lisäksi, että mikäli nämä väitteet hylätään, nestekaasut, joiden koostumuksessa on vallitsevana propaani tai butaani, olisi aina luokiteltava tariffinimikkeen alanimikkeeseen 2711 19 00, johon sovelletaan tuontitullia, joka on nolla prosenttia tullausarvosta.

18

Lisäksi on todettava, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan asetuksen N:o 2454/93 218 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan se, joka haluaa tuoda maahan nestekaasua ja luokitella sen tariffinimikkeeseen, jonka tuontitulli on hänelle edullinen, on maahantuonnin yhteydessä esitettävä asianomaisille tulliviranomaisille todisteet, jotka poistavat kaikki epäilykset tämän luokittelun perusteen oikeellisuudesta. Kyseinen tuomioistuin korostaa, että nyt käsiteltävässä asiassa on tärkeää selvittää, velvoittaako tämä säännös pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen, nestekaasun maahantuojan ilmoittamaan täsmällisesti tämän nestekaasun hallitsevan aineen, josta se koostuu, prosenttiosuuden.

19

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa lopuksi, ettei pääasiassa kyseessä olevasta nestekaasusta ole enää mahdollista ottaa näytteitä ja siten analysoida tätä nestekaasua Latvian verohallinnon tullilaboratoriossa koostumuksen määrittämiseksi. Sovellettavan tariffinimikkeen määrittämiseksi oikein olisi näin ollen otettava huomioon ne tosiasialliset olosuhteet, jotka ovat jo tulleet todennetuiksi pääasiassa.

20

Edellä esitetyn perusteella Augstākās tiesa, Administratīvo lietu departaments (ylimmän tuomioistuimen hallintoasioita käsittelevä osasto, Latvia) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Onko yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 2 säännön b alakohtaa ja 3 säännön b alakohtaa tulkittava siten, että jos tuontitavaran (nestekaasu) olennainen luonne määräytyy kaasuseoksen kaikista ainesosista kokonaisuutena, eikä ole mahdollista erotella siitä yhtä ainetta, joka antaa kyseiselle kaasulle sen olennaisen luonteen, kyseisten yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdassa tarkoitettuna tuontitavaran olennaisen luonteen määräävänä tekijänä on pidettävä ainetta, jonka prosenttiosuus seoksessa on suurin?

2)

Seuraako asetuksen N:o 2454/93 218 artiklan 1 kohdan d alakohdasta, että tavaran (nestekaasu) haltija on velvollinen ilmaisemaan täsmällisesti niiden aineiden, joista seos pääasiallisesti koostuu, prosenttiosuuden?

3)

Jos tavaranhaltija ei ole ilmaissut täsmällisesti niiden aineiden, joista kaasuseos pääasiallisesti koostuu, prosenttiosuuksia, onko kaasuun, joka sisältää 0,32 prosenttia metaania, etaania ja eteeniä, 58,32 prosenttia propaania ja propeenia sekä korkeintaan 39,99 prosenttia butaania ja buteenia, sovellettava Euroopan unionin yhdistetyn nimikkeistön koodia 2711 19 00, jota tavaranhaltija on soveltanut nyt käsiteltävänä olevan asian tavaroihin, vai Valsts ieņēmumu dienestsin (Latvian verohallinto) soveltamaa koodia 2711 12 97?”

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

21

Ensiksi on vastattava ensimmäiseen kysymykseen, sitten kolmanteen kysymykseen ja lopuksi toiseen kysymykseen.

Ensimmäinen kysymys, joka koskee sen aineen määrittämistä, joka antaa tuotteelle sen olennaisen luonteen

22

Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko yleisten tulkintasääntöjen 2 säännön b alakohtaa ja 3 säännön b alakohtaa tulkittava siten, että mikäli nestekaasun ainesosat yhdessä antavat sille sen olennaisen luonteen ja mikäli ei ole mahdollista erotella sitä ainesosaa, joka yksin antaa sille sen olennaisen luonteen, on oletettava, että ainesosa, joka antaa tälle nestekaasulle sen olennaisen luonteen, yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisesti on se, jonka prosenttiosuus kyseisen nestekaasun massasta on suurin.

23

On muistutettava, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaan on niin, että ”jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ei voida luokitella – – ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa”.

24

Käsiteltävänä olevassa asiassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että pääasiassa kyseessä oleva nestekaasu sisältää metaania, etaania, eteeniä, propaania, propeenia, butaania ja buteenia. Riian teknillisen yliopiston antaman lausunnon, johon ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on ennakkoratkaisupyynnössään viitannut, mukaan on mahdotonta määritellä, että pelkästään yksi näistä aineista antaisi tälle tuotteelle sen olennaisen luonteen, toisin sanoen sen kyvyn tuottaa lämpöä ja ylipaineen. Lausunnosta käy päinvastoin ilmi, että kaikki kaasuseoksen sisältämät ainesosat yhdessä määrittävät mainitun tuotteen kyvyn tuottaa lämpöä, eikä yksi ainesosa yksinään.

25

Edellyttäen, että tämä tieteellinen lausunto voidaan ottaa huomioon, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida, on näin ollen pääteltävä, ettei yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisesti ole mahdollista määrittää, mikä on se aine, joka antaa nestekaasulle sen fysikokemialliset ominaisuudet, erityisesti sen kyvyn tuottaa lämpöä.

26

Ennakkoratkaisupyynnöstä käy joka tapauksessa ilmi, ettei ole mahdollista määrittää kyseessä olevan nestekaasun sisältämien ainesosien tarkkoja määriä, koska tavaroiden laatutodistuksessa nestekaasun sisältämien kaasujen prosenttiosuudet on ilmoitettu kaasuryhmittäin, joista ensimmäinen ryhmä koostuu metaanista, etaanista ja eteenistä, toinen ryhmä propaanista ja propeenista ja kolmas ryhmä butaanista ja buteenista.

27

Kun otetaan lisäksi huomioon ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kuvailemat, muualta peräisin olevan nestekaasun hankintaan liittyvät todisteet, on ilmeistä, että propaanista tai propeenista koostuvassa ryhmässä propeenin määrä voi olla suurempi kuin propaanin määrä. Näin ollen on niin, ettei voida olettaa, että koska suurin kaasuryhmä koostuu propaanista ja propeenista, propaanin olisi katsottava olevan seoksen vallitseva elementti.

28

Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt sisältävät 3 säännön c alakohdan, jota sovelletaan silloin, kun kyseistä tavaraa ei voida luokitella mainittujen tulkintasääntöjen 3 säännön a alakohdan eikä 3 säännön b alakohdan mukaisesti, ja jonka mukaan tavarat on luokiteltava kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen.

29

Tästä seuraa, ettei ole tarpeen turvautua olettamaan, jolla pyritään määrittämään se aine, joka antaa seokselle sen olennaisen luonteen.

30

Nämä seikat huomioon ottaen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 2 säännön b alakohtaa ja 3 säännön b alakohtaa on tulkittava siten, että mikäli pääasiassa kyseessä olevan nestekaasun kaltaisen kaasuseoksen kaikki ainesosat yhdessä antavat sille sen olennaisen luonteen siten, ettei ole mahdollista määrittää sitä ainesosaa, joka antaa sille sen olennaisen luonteen, ja mikäli joka tapauksessa ei ole mahdollista määrittää nestekaasun sisältämien kaikkien ainesosien tarkkaa määrää, olettamaa, jonka mukaan tuotteelle sen olennaisen luonteen antavana aineena on yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisesti pidettävä sitä ainetta, jonka prosenttiosuus seoksessa on suurin, ei ole käytettävä.

Kolmas kysymys, joka koskee nestekaasuseoksen luokittelemista

31

Kolmannella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee pääasiallisesti, onko, jos tavaranhaltija ei ole ilmaissut täsmällisesti niiden aineiden prosenttiosuuksia, joista pääasiassa kyseessä olevan kaltainen nestekaasu pääasiallisesti koostuu, ja joka sisältää 0,32 prosenttia metaania, etaania ja eteeniä, 58,32 prosenttia propaania ja propeenia ja korkeintaan 39,99 prosenttia butaania ja buteenia, yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että tämä nestekaasu on luokiteltava alanimikkeeseen 2711 19 00 ”maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt, nesteytetyt, muut” vai alanimikkeeseen 2711 12 97 ”maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt, nesteytetyt, propaani, muut, muuhun käyttöön”.

32

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (tuomio 1.7.1982, Wünsche, 145/81, EU:C:1982:254, 12 kohta; tuomio 20.11.1997, Wiener SI, C-338/95, EU:C:1997:552, 10 kohta; tuomio 15.9.2005, Intermodal Transports, C-495/03, EU:C:2005:552, 47 kohta; tuomio 20.11.2008, Heuschen & Schrouff Oriëntal Foods Trading, C-375/07, EU:C:2008:645, 43 kohta ja tuomio 10.12.2015, TSI, C-183/15, EU:C:2015:808, 24 kohta).

33

Tuotteiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet on voitava tarkastaa tulliselvitystä tehtäessä (tuomio 12.12.1996, Foods Import, C-38/95, EU:C:1996:488, 17 kohta; tuomio 27.9.2007, Medion ja Canon Deutschland, C-208/06 ja C-209/06, EU:C:2007:553, 36 kohta ja tuomio 23.4.2015, ALKA, C-635/13, EU:C:2015:268, 37 kohta).

34

Nyt käsiteltävässä asiassa yhdistetyn nimikkeistön alanimike 2711 12 koskee propaania. Kuten ensimmäiseen kysymykseen annetusta vastauksesta kuitenkin ilmenee, että vaikka propaani olisi kaasu, jonka prosenttiosuus ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kuvaileman kaltaisessa nestekaasussa on suurin, tämän kaasun ei kuitenkaan voida olettaa antavan sille sen olennaista luonnetta.

35

Sama koskee muita kaasuja, joista kyseinen nestekaasu koostuu, joten sitä ei myöskään voida luokitella alanimikkeeseen 2711 13 ”butaani” tai alanimikkeeseen 2711 14 00 ”eteeni, propeeni, buteeni ja butadieeni”.

36

Koska kansallisen tuomioistuimen kuvaileman nestekaasun kaltaista kaasuseosta ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisesti, on sovellettava, kuten tämän tuomion 28 kohdassa on muistutettu, näiden tulkintasääntöjen 3 säännön c alakohtaa, jonka mukaan tavarat on luokiteltava kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen, toisin sanoen nyt käsiteltävänä olevassa asiassa komission ehdottamalla tavalla yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 2711 19 00 muuna nestekaasuna.

37

Kolmanteen kysymykseen on siten vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen nestekaasu, joka sisältää 0,32 prosenttia metaania, etaania ja eteeniä, 58,32 prosenttia propaania ja propeenia sekä korkeintaan 39,99 prosenttia butaania ja buteenia ja josta ei ole mahdollista määritellä, mikä sen muodostavista aineista antaa sille sen olennaisen luonteen, on luokiteltava alanimikkeeseen 2711 19 00 ”maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt, nesteytetyt, muut”.

Toinen kysymys

38

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko asetuksen N:o 2454/93 218 artiklan 1 kohdan d alakohtaa tulkittava siten, että tavaranhaltija pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen nestekaasun osalta on velvollinen ilmaisemaan täsmällisesti sen aineen, josta tämä nestekaasu pääasiallisesti koostuu, prosenttiosuuden.

39

Kuten ensimmäiseen kysymykseen annetusta vastauksesta käy ilmi, ei ole mahdollista olettaa, että mikäli pääasiassa kyseessä olevan kaltainen nestekaasu koostuu useista aineista, sen olennaisen luonteen antavana tekijänä on pidettävä sitä ainetta, jonka prosenttiosuus kyseisessä nestekaasussa on suurin.

40

Kuten kolmanteen kysymykseen annetusta vastauksesta käy ilmi ja kuten komissio on todennut, pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen nestekaasun muodostavien aineiden tarkan prosentuaalisen osuuden ilmaisematta jättäminen ei estä tariffiluokittelua koskevien sääntöjen soveltamista.

41

Toiseen kysymykseen on siten vastattava, että asetuksen N:o 2454/93 218 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, ettei tavaranhaltija pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen nestekaasun osalta ole velvollinen ilmaisemaan täsmällisesti sen aineen, josta tämä nestekaasu pääasiallisesti koostuu, prosenttiosuutta.

Oikeudenkäyntikulut

42

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (seitsemäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

 

1)

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on kulloinkin muutettuna 19.9.2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1031/2008 ja 30.9.2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 948/2009, esitetyn yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 2 säännön b alakohtaa ja 3 säännön b alakohtaa on tulkittava siten, että mikäli pääasiassa kyseessä olevan nesteytetyn maaöljykaasun kaltaisen kaasuseoksen kaikki ainesosat yhdessä antavat sille sen olennaisen luonteen siten, ettei ole mahdollista määrittää sitä ainesosaa, joka antaa sille sen olennaisen luonteen, ja mikäli joka tapauksessa ei ole mahdollista määrittää nestekaasun sisältämien kaikkien ainesosien tarkkaa määrää, olettamaa, jonka mukaan tuotteelle sen olennaisen luonteen antavana aineena on yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisesti pidettävä sitä ainetta, jonka prosenttiosuus seoksessa on suurin, ei ole käytettävä.

 

2)

Kyseistä yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen nesteytetty maaöljykaasu, joka sisältää 0,32 prosenttia metaania, etaania ja eteeniä, 58,32 prosenttia propaania ja propeenia sekä korkeintaan 39,99 prosenttia butaania ja buteenia ja josta ei ole mahdollista määritellä, mikä sen muodostavista aineista antaa sille sen olennaisen luonteen, on luokiteltava alanimikkeeseen 2711 19 00 ”maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt, nesteytetyt, muut”.

 

3)

Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 218 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, ettei tavaranhaltija pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen nesteytetyn maaöljykaasun osalta ole velvollinen ilmaisemaan täsmällisesti sen aineen, josta tämä nesteytetty maaöljykaasu pääasiallisesti koostuu, prosenttiosuutta.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: latvia.