—

Customs Support Holland BV, edustajinaan advocaat A. Jansen ja advocaat J. Biermasz,

—

Alankomaiden hallitus, asiamiehinään M. Bulterman ja B. Koopman,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros ja H. Kranenborg,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteessä I esitetyn yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna 30.9.2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 948/2009 (EUVL L 287, s. 1; jäljempänä yhdistetty nimikkeistö), nimikkeiden 2304, 2308 ja 2309 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Staatssecretaris van Financiën (valtiovarainministeriön valtiosihteeri) ja Customs Support Holland BV ja joka koskee soijavalkuaistiivisteen, jonka kauppanimi on Imcosoy 62 ja jota käytetään erittäin nuorille vasikoille tarkoitettujen rehuseosten ainesosana, luokittelua yhdistettyyn nimikkeistöön.

3

Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tariffiluokittelua säännellään yhdistetyssä nimikkeistössä.

4

Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL L 28, s. 16), 12 artiklan mukaan Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä siihen liittyvien tullien määrät. Tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 31. lokakuuta ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden alusta alkaen. Unionin tuomioistuimelle esitetystä asiakirja-aineistosta ilmenee, että pääasian tosiseikkoihin sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön vuotta 2010 koskevaa versiota, joka annettiin asetuksella N:o 248/2009.

5

Yhdistetyn nimikkeistön johdantomääräykset sisältävässä ensimmäisessä osassa on I osasto, joka koskee ”Yleissääntöjä” ja jonka A jaksossa, jonka otsikkona on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään muun muassa seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

– –”

6

Yhdistetyn nimikkeistön toisessa osassa on 23 ryhmä, jonka otsikkona on ”Elintarviketeollisuuden jätetuotteet ja jätteet; valmistettu rehu” ja joka sisältää nimikkeet 2304, 2308 ja 2309.

7

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2304 sanamuoto on seuraava:

8

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2308 sanamuoto on seuraava:

– –

2308 00 90

– –

– muut”

9

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2309 sanamuoto on seuraava:

10

Kyseisen 23 ryhmän 1 huomautuksen mukaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309 kuuluvat ”muualle kuulumattomat tuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan ja jotka on saatu käsittelemällä kasvi- tai eläinaineita siinä määrin, että ne ovat menettäneet alkuperäisen aineen olennaiset ominaisuudet; nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu kasvijätteet, kasviperäiset jätetuotteet eivätkä tällaisessa käsittelyssä syntyneet sivutuotteet”.

11

Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö (WCO), perustettiin mainitun neuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoidun (ts. harmonisoidun) tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö, ja se on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja -koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1). Yhdistetyssä nimikkeistössä toistetaan harmonoidun järjestelmän nimikkeet ja kuusinumeroiset alanimikkeet. Vain seitsemäs ja kahdeksas numero muodostavat yhdistetyn nimikkeistön omat alajaot.

12

Maailman tullijärjestö on laatinut harmonoidun järjestelmän selitykset edellä mainitun yleissopimuksen mukaisesti.

13

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 2304 koskevassa selityksessä todetaan seuraavaa:

”Tähän nimikkeeseen kuuluvat öljykakut ja muut kiinteät jätetuotteet, joita saadaan erotettaessa soijaöljyä liuottimien tai puristimien (esim. ekspellerpuristimien) avulla. Nämä jätetuotteet ovat arvokkaita rehuaineita.

– –

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

– –

14

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 2308 koskeva selitys kuuluu seuraavasti:

”Edellyttäen etteivät ne kuulu mihinkään nimikkeistössä yksityiskohtaisemmin mainittuun nimikkeeseen ja että ne ovat sen laatuisia, joita käytetään eläinten ruokinnassa, tähän nimikkeeseen kuuluvat kasvituotteet, kasviperäiset jätteet sekä kasviperäiset jäte- ja sivutuotteet, joita syntyy kun kasviaineista teollisuudessa erotetaan joitakin niiden aineosista.

– –”

15

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 2309 koskevassa selityksessä todetaan seuraavaa:

”Tähän nimikkeeseen kuuluvat makeutettu rehu sekä useiden ravintoaineiden seoksesta koostuvat rehuvalmisteet, jotka on tarkoitettu:

– –

– –

B. Valmisteet maatilarehujen täydentämiseksi (tasapainottamiseksi) (lisärehut)

Maatilarehussa on tavallisesti jokseenkin vähän valkuaisaineita, kivennäisaineita tai vitamiineja. Valmisteet, jotka on tarkoitettu korvaamaan näitä puutteita ja tällä tavoin takaamaan eläimille tasapainoisen ravinnon, koostuvat valkuaisaineista, kivennäisaineista tai vitamiineista sekä lisäenergiarehuista (hiilihydraateista), jotka toimivat muiden aineosien kantajana.

Vaikkakin näillä valmisteilla laadullisesti on miltei sama koostumus kuin A kohdassa kuvailluilla valmisteilla, niille on tunnusomaista jonkun tietyn ravintoaineen suhteellisen suuri osuus.

– –

C. Valmisteet, joita käytetään edellä A- ja B-kohdassa mainittujen valmiiden rehujen tai lisärehujen valmistukseen

Nämä valmisteet, jotka kaupassa tunnetaan nimellä ’esiseokset’ (’premixes’), ovat yleisesti ottaen yhdistettyjä seoksia, jotka koostuvat useista eri aineista (toisinaan nimellä lisäaineet), joiden luonne ja keskinäiset määrät vaihtelevat vaaditun eläintuotannon alasta riippuen. – –

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

– –

– –”

16

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Imcosoy 62 on kahden teollisen prosessin päätteeksi saatava soijavalkuaistiiviste.

17

Ennakkoratkaisupyynnön mukaan soijapavut kuoritaan, jauhetaan ja höyrytetään, minkä jälkeen niistä ensimmäisessä vaiheessa erotetaan öljy, ja tästä jää jäljelle niin sanottu soijarouhe. Mainittua rouhetta käsitellään tämän jälkeen etanolilla ja vedellä jäljellä olevan rasvan poistamiseksi, muiden ainesosien kuin valkuaisten – pääasiassa hiilihydraattien tai ravintokuitujen – pitoisuuden vähentämiseksi ja eräiden haitallisten aineiden poistamiseksi. Näin saadussa soijavalkuaistiivisteessä ei ole jäämiä käytetystä etanolista. Tiiviste koostuu lähinnä proteiineista, joita on 62 painoprosenttia, ja tärkkelyksestä, jota on vähintään 10 painoprosenttia.

18

Ennakkoratkaisupyynnön mukaan soijarouhe ei korkean hiilihydraattipitoisuutensa vuoksi sovellu käytettäväksi erittäin nuorille vasikoille tarkoitettujen rehuseosten ainesosana, vaikka sitä käytetään eläinten ruokintaan. Soijarouheesta saatu soijavalkuaistiiviste sen sijaan voi olla nuorille vasikoille tarkoitettujen rehuseosten ainesosana sen alhaisen hiilihydraatti- ja ravintokuitupitoisuuden johdosta.

19

Alankomaiden tulliviranomainen antoi Customs Support Holland BV:n pyynnöstä 7.9.2010 sitovan tariffitiedon, joissa Imcosoy 62 luokiteltiin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 2309 90 31.

20

Customs Support Holland BV nosti kanteen Rechtbank Haarlemissa (Haarlemin alioikeus), joka hyväksyi kanteen ja katsoi, että Imcosoy 62 oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 2304 00 00. Alankomaiden tulliviranomainen valitti tästä tuomiosta Gerechtshof Amsterdamiin (Amsterdamin muutoksenhakutuomioistuin), joka hylkäsi valituksen. Staatssecretaris van Financiën teki tämän jälkeen ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen kassaatiovalituksen Gerechtshof Amsterdamin tuomiosta.

21

Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaiden korkein oikeus) katsoo ennakkoratkaisupyynnössään yhtäältä, että yhdistetyn nimikkeistön nimike 2304 kattaa ainoastaan tuotteet, jotka syntyvät suoraan öljyn erottamistoimenpiteestä, ja toisaalta, että vaikka soijarouhe syntyy suoraan öljyn erottamistoimenpiteestä ja sen on täten katsottava kuuluvan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304, soijarouheen käsittelyä soijavalkuaistiivisteen saamiseksi ei ole katsottava tehdyksi soijaöljyn erottamiseksi, vaan tämän erottamisen jäännöstuotteiden saattamiseksi soveltuviksi erityiskäyttöön eläinten ruokinnassa. Kyseinen tuomioistuin päättelee tästä, että soijavalkuaistiiviste on muokattu luonteeltaan erilaiseksi tuotteeksi.

22

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että tuote voidaan luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309 vain, jos se on seurausta tuotteen lopullisesta käsittelystä, lukuun ottamatta pellettejä tai yhden tuotteen ja muiden tuotteiden sekoitusta. Sitä olisi lisäksi voitava käyttää ainoastaan eläinten ruokintaan.

23

Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaiden korkein oikeus) toteaa tästä, että hiilihydraattien, ravintokuitujen ja haitallisten aineiden poistaminen soijarouheesta muodostaa lopullisen käsittelyn, jolla näin käsitellystä tuotteesta tehdään soveltuva käytettäväksi erittäin nuorille vasikoille tarkoitettujen rehuseosten ainesosana. Se kuitenkin korostaa, että harmonoidun järjestelmän 2309 nimikettä koskevan selityksen mukaan tähän nimikkeeseen ei voi kuulua yhdestä aineesta koostuva tuote eikä eri aineiden, jotka sellaisinaan kuuluvat yhteen ja samaan nimikkeeseen, seoksesta koostuva tuote, eivätkä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 2308 tarkoitetut sivutuotteet. Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaiden korkein oikeus) ei täten sulje pois mahdollisuutta siitä, että soijavalkuaistiiviste, joka koostuu soijarouheesta, josta on poistettu tiettyjä ainesosia, ei kuulu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309.

24

Tässä tilanteessa Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaiden korkein oikeus) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

25

Näillä kahdella kysymyksellään, joita on syytä tarkastella yhdessä, kansallinen tuomioistuin pyrkii selvittämään, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen soijavalkuaistiiviste kuuluu mainitun nimikkeistön nimikkeeseen 2304, vai kuuluuko se saman nimikkeistön nimikkeeseen 2308 tai 2309.

26

Esitettyihin kysymyksiin vastattaessa on yhtäältä korostettava sitä, että yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä säädetään, että tavaroiden luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia (ks. tuomio Lukoyl Neftohim Burgas, C-330/13, EU:C:2014:1757, 33 kohta ja tuomio Baby Dan, C-272/14, EU:C:2015:388, 25 kohta).

27

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on toisaalta katsottu, että oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (ks. mm. tuomio Proxxon, C-500/04, EU:C:2006:111, 21 kohta ja tuomio Vario Tek, C-178/14, EU:C:2015:152, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

28

Harmonoidun järjestelmän selitykset ovat – siitä huolimatta, etteivät ne ole oikeudellisesti sitovia – tärkeitä tekijöitä tullitariffin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamisessa ja näin ollen päteviä seikkoja sen tulkitsemiseksi (ks. vastaavasti tuomio Kloosterboer Services, C-173/08, EU:C:2009:382, 25 kohta ja tuomio Agroferm, C-568/11, EU:C:2013:407, 28 kohta). Niillä ei kuitenkaan voida muuttaa yhdistetyn nimikkeistön huomautusten sisältöä (ks. vastaavasti tuomio Duval, C-44/15, EU:C:2015:783, 24 kohta).

29

Lisäksi on täsmennettävä, että tuotteen käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se kiinteästi liittyy kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (ks. tuomio Swiss Caps, C-410/08–C-412/08, EU:C:2009:794, 29 kohta ja tuomio Agroferm, C-568/11, EU:C:2013:407, 41 kohta).

30

Käsiteltävässä asiassa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 2308 on todettava, että kuten sen sanamuodosta ilmenee, se on kaatonimike. Näin ollen arvioitaessa yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön a alakohtaa, aluksi on tutkittava, voiko pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tuote kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304 tai 2309.

31

Kuten kansallinen tuomioistuin korostaa, yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 2304 on todettava, että Imcosoy 62 ei ole yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 2304 tarkoitettu jätetuote, joka on syntynyt erotettaessa soijaöljy soijapavuista, vaan tällaisen jätetuotteen sivutuote, joka on saatu myöhemmässä erillisessä prosessissa, joka on toteutettu nimenomaisesti tämän valkuaistiivisteen valmistamiseksi ja jonka kuluessa soijarouheesta poistetaan osa sen ainesosista.

32

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 2304 koskevassa selityksessä täsmennetään myös, että kyseiseen nimikkeeseen eivät kuulu proteiinitiivisteet, jotka on saatu poistamalla tiettyjä aineksia rasvattomaksi tehdystä soijajauhosta ja joita käytetään lisäaineina ravintovalmisteissa.

33

Ensimmäiseksi on kuitenkin todettava, että ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Imcosoy 62 on valkuaistiiviste, joka on tarkoitettu käytettäväksi ainesosana erittäin nuorten vasikoiden ravinnossa, ja että kyseinen tuote on saatu soijarouheesta sellaisen menetelmän päätteeksi, jolla on ensinnäkin poistettu tässä rouheessa jäljellä oleva rasva ja eräät haitalliset aineet ja myös alennettu muiden kuin valkuaisaineiden pitoisuutta. Tästä seuraa, että pääasiassa kyseessä oleva tuote on valkuaistiiviste, joka on saatu poistamalla tiettyjä aineksia soijarouheesta ja jota käytetään lisäaineena ravintovalmisteissa.

34

Toiseksi on huomattava, että soijarouhetta, josta Imcosoy 62 on saatu, on pidettävä rasvattomaksi tehtynä tuotteena, vaikka siinä voidaan edelleen havaita erittäin vähäisiä rasvajäänteitä (ks. vastaavasti tuomio Fancon, 129/81, EU:C:1982:91, 10 ja 14 kohta).

35

Tästä seuraa, ettei pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen valkuaistiivisteen voida katsoa kuuluvan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304.

36

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 2309, että mainitussa nimikkeessä tarkoitetulla ”valmisteella” on katsottava tarkoitettavan joko tuotteen valmistamista tai sen sekoittamista muihin tuotteisiin. Jotta kyseessä oleva tuote voisi kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309, sen olisi vielä sovelluttava ainoastaan eläinten ruokintaan ja oltava lopullisesti käsiteltyä tai seurausta eri aineiden sekoittamisesta (ks. analogisesti vuoden 1965 yhteisen tullitariffin nimikkeestä 2307, joka edelsi yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 2309, tuomio Henck, 36/71, EU:C:1972:25, 4 ja 12 kohta ja tuomio van de Poll, 38/72, EU:C:1972:127, 5 kohta).

37

Ennakkoratkaisupyynnössä olevasta tuotantoprosessin kuvauksesta ilmenee, että Imcosoy 62 on tuote, jota on käsitelty lopullisesti ja joka soveltuu ainoastaan eläinten ruokintaan.

38

Yhdistetyn nimikkeistön 23 ryhmän 1 huomautuksen mukaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309 kuuluvat muualle kuulumattomat tuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan ja jotka on saatu käsittelemällä kasvi- tai eläinaineita siinä määrin, että ne ovat menettäneet alkuperäisen aineen olennaiset ominaisuudet, lukuun ottamatta kasvijätteitä, kasviperäisiä jätetuotteita ja tällaisessa käsittelyssä syntyneitä sivutuotteita.

39

On selvää, että Imcosoy 62 on tuote, joka on peräisin kasviaineista, eli soijarouheesta. Sitä ei voida myöskään rinnastaa soijarouheen käsittelyssä syntyvään jätteeseen, jätetuotteeseen tai sivutuotteeseen, koska tämän tuotteen saaminen on mainitun käsittelyn nimenomainen tarkoitus.

40

Jotta Imcosoy 62:n kaltainen soijavalkuaistiiviste voisi kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309, sen on lisäksi oltava seurausta prosessista, jonka johdosta se on menettänyt sen alkuperäisen kasviaineen olennaiset ominaisuudet, josta se on valmistettu.

41

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee tältä osin, että soijarouheen, josta Imcosoy 62 saadaan, valmistusmenetelmä noudattaa tiettyä eläintuotetta koskevia tavoitteita, koska menetelmällä pyritään luomaan valkuaistiiviste, jota erittäin nuoret vasikat voivat syödä, erotuksena soijarouheesta. Näin ollen tällaisen tuotteen ominaispiirteet ja objektiiviset ominaisuudet ja erityisesti soijarouheen eräiden ainesosien tarkoituksellinen poistaminen tai vähentäminen, jotta kyseinen tuote soveltuu sisällytettäväksi tietyn tyyppisten eläinten ruokintaan, mahdollistavat sen, että kyseisen tuotteen voidaan katsoa täyttävän edellytykset sen luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309.

42

Tätä tulkintaa tukee harmonoidun järjestelmän nimikkeen 2309 selitys, jonka mukaan kyseiseen nimikkeeseen kuuluvat nimenomaisesti valmisteet, joilla on tarkoitus paikata eläinten perusravinnon valkuaisten puutetta.

43

Yhdistetyssä nimikkeistössä ei myöskään ole täsmällisempää nimikettä, johon Imcosoy 62:n kaltainen soijarouheesta saatu valmiste, joka on tarkoitettu yksinomaan eläinten ruokintaan, voitaisiin luokitella.

44

Tästä seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tuote on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309.

45

Tätä johtopäätöstä ei kyseenalaisteta harmonoidun järjestelmän 2309 nimikettä koskevalla huomautuksella, jossa – kuten kansallinen tuomioistuin toteaa – nimenomaisesti suljetaan kyseisen nimikkeen ulkopuolelle sekä pelletit, jotka on valmistettu yhdestä ainoasta aineesta tai eri aineiden sellaisenaan määrättyyn nimikkeeseen luokiteltavasta seoksesta, että nimikkeen 2308 kasviperäiset jätteet, jätetuotteet ja sivutuotteet.

46

Mainitussa selityksessä olevasta pellettien, jotka on valmistettu yhdestä ainoasta aineesta tai eri aineiden sellaisenaan määrättyyn tariffinimikkeeseen luokiteltavasta seoksesta, sulkemisesta kyseisen nimikkeen ulkopuolelle, on ensinnäkin todettava, että Imcosoy 62 koostuu muun muassa valkuaisaineista ja tärkkelyksestä, joten tätä tuotetta ei voida pitää yhdestä ainoasta aineesta valmistettuna pellettinä. Imcosoy 62:ta ei voida myöskään luokitella pelletiksi, joka on valmistettu eri aineiden sellaisenaan määrättyyn tariffinimikkeeseen luokiteltavasta seoksesta. Kyseinen tuote on kiistatta valmistettu soijarouheesta, joka itsessään kuuluu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304 (tuomio Fancon, 129/81, EU:C:1982:91, 15 kohta). Näin saatu tuote ei kuitenkaan sisällä kaikkia soijarouheen ainesosia, eikä sitä itseään voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304 tämän tuomion 31–35 kohdassa esitetyistä syistä.

47

Siitä, että samaisessa selityksessä suljetaan kyseisen nimikkeen ulkopuolelle harmonoidun järjestelmän nimikkeen 2308 kasviperäiset jätteet, jätetuotteet ja sivutuotteet, on toiseksi huomautettava, että harmonoidun järjestelmän selitykset eivät ole sitovia, toisin kuin yhdistetyn nimikkeistön 23 ryhmän 1 huomautus, jossa suljetaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2309 ulkopuolelle ainoastaan kasvijätteet, kasviperäiset jätetuotteet ja kyseiseen nimikkeeseen kuuluvien tuotteiden käsittelyssä syntyneet kasviperäiset sivutuotteet. Kuten tämän tuomion 39 kohdassa todetaan, Imcosoy 62:n kaltainen valkuaistiiviste ei voi kuulua tällaisen poissulkemisen piiriin.

48

Harmonoidun järjestelmän nimikkeen 2308 luonne kaatonimikkeenä on lisäksi esteenä sille, että tuote, joka vastaa täysin jotain harmonoidun järjestelmän ja yhdistetyn nimikkeistön täsmällisempää nimikettä – kuten Imcosoy 62 vastaa nimikettä 2309, kun otetaan huomioon erityisesti sen käyttö yksinomaan eläinten ruokintaan –, luokiteltaisiin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2308.

49

Näin ollen esitettyihin kysymyksiin on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen soijavalkuaistiiviste kuuluu mainitun nimikkeistön nimikkeeseen 2309.

50

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I esitettyä yhdistettyä nimikkeistöä, sellaisena kuin se on muutettuna 30.9.2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 948/2009, on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen soijavalkuaistiiviste kuuluu mainitun nimikkeistön nimikkeeseen 2309.