Asia C‑102/15

Gazdasági Versenyhivatal

vastaan

Siemens Aktiengesellschaft Österreich

(Fővárosi Ítélőtáblan esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Asetus (EY) N:o 44/2001 — Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla — Aineellinen soveltamisala — Perusteettoman edun palauttamisvaatimus — Perusteeton etu — Saatava, joka perustuu kilpailusääntöjen rikkomisesta määrätyn seuraamusmaksun perusteettomaan takaisinmaksuun”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.7.2016

1. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus (EY) N:o 44/2001 – Asetuksen säännökset, joiden katsotaan vastaavan Brysselin yleissopimuksen määräyksiä – Näiden säännösten tulkinta yleissopimusta koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti

   (27.9.1968 tehty yleissopimus; neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001)

2. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus (EY) N:o 44/2001 – Soveltamisala – Siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat – Käsite – Perusteettoman edun palauttamisvaatimus, joka perustuu kilpailuoikeudellisessa menettelyssä määrätyn seuraamusmaksun takaisinmaksuun, ei kuulu käsitteen alaan

   (Neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 1 artiklan 1 kohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 28 kohta)

2.  Perusteettoman edun palauttamisvaatimus, joka perustuu kilpailuoikeudellisessa menettelyssä määrätyn seuraamusmaksun takaisinmaksuun, ei ole tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 1 artiklassa tarkoitettu siviili- ja kauppaoikeudellinen asia.

   Vaikka tietyt viranomaisen ja yksityisen väliset oikeusriidat saattavatkin kuulua asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalaan, näin ei ole viranomaisen käyttäessä julkista valtaa. Sen selvittämiseksi, onko tästä kysymys, on yksilöitävä asianosaisten välinen oikeussuhde ja tutkittava nostetun kanteen perusta ja sen nostamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

   Riidan osapuolten välisen oikeussuhteen osalta on huomattava, että vaikka kanteet, joita yksityiset ovat nostaneet kilpailuoikeuden noudattamiseksi, kuuluvat asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalaan, on sitä vastoin selvää, että seuraamusmaksu, jonka hallintoviranomainen on sille kansallisessa lainsäädännössä osoitettua sääntelyvaltaa käyttäessään määrännyt, on hallinto-oikeudellinen asia, joka on suljettu asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalan ulkopuolelle sen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Näin on erityisesti sellaisen seuraamusmaksun osalta, joka on määrätty kilpailunrajoitusten kieltämistä koskevien kansallisten oikeussääntöjen rikkomisesta. Tästä seuraa, että oikeusriita, jossa kilpailuviranomainen yrittää saada yrityksen maksamaan saatavan, joka perustuu kyseisen viranomaisen tälle yritykselle määräämään seuraamusmaksuun, on hallinto-oikeudellinen asia.

   Kanteen nostamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta se, että kilpailuviranomainen on nostanut kanteen siviilituomioistuimissa, ei vaikuta tähän millään tavoin. Sen menettelyn luonteesta riippumatta, jonka kansallinen oikeus tarjoaa kantajalle, pelkästään sillä perusteella, että tämä perii korvausta kuluista, jotka liittyvät saatavaan, joka perustuu julkisen vallan käyttämiseen, voidaan katsoa, että kanne jää asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalan ulkopuolelle.

   (ks. 32–34, 38–40 ja 43 kohta sekä tuomiolauselma)