Asia C‑4/15

Staatssecretaris van Financiën

vastaan

Argos Supply Trading BV

(Hoge Raad der Nederlandenen esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Tulliliitto — Yhteinen tullitariffi — Taloudellisesti vaikuttavat tullimenettelyt — Ulkoinen jalostus — Asetus (ETY) N:o 2913/92 — 148 artiklan c alakohta — Luvan myöntäminen — Taloudelliset edellytykset — Yhteisössä toimivien tuottajien keskeisille eduille ei aiheudu vakavaa haittaa — Käsite ”yhteisössä toimivat tuottajat””

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 21.7.2016

  1. Ennakkoratkaisukysymykset – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Rajat – Tosiseikkojen esittäminen unionin tuomioistuimessa ennakkoratkaisupyynnöstä poikkeavalla tavalla – Unionin tuomioistuimen velvollisuus ottaa huomioon tosiseikat sellaisina kuin ne ilmenevät ennakkoratkaisupyynnöstä

    (SEUT 267 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artikla)

  2. Tavaroiden vapaa liikkuvuus – Kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa – Ulkoinen jalostusmenettely – Soveltamisala – Aavalla merellä suoritettavat jalostamistoiminnot kuuluvat soveltamisalaan

    (Neuvoston asetuksen N:o 2913/92 145 artikla)

  3. Tavaroiden vapaa liikkuvuus – Kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa – Ulkoinen jalostusmenettely – Luvan edellytykset – Edellytys siitä, ettei yhteisössä toimivien tuottajien keskeisiä etuja haitata – Käsite – Ne yhteisössä toimivat tuottajat, jotka valmistavat tuotteita, jotka vastaavat sellaisia raaka-aineita tai puolivalmisteita, jotka eivät ole yhteisötavaroita ja jotka on tarkoitettu sekoitettaviksi väliaikaisesti vietyihin yhteisötavaroihin jalostamisen aikana, kuuluvat siihen

    (Neuvoston asetuksen N:o 2913/92 148 artiklan c alakohta)

  1.  Ks. tuomion teksti.

    (ks. 29 kohta)

  2.  Kun otetaan huomioon yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92 145 artiklan sanamuoto, ulkoista jalostusmenettelyä voidaan soveltaa, kun kyseiset toiminnot tapahtuvat unionin tullialueen ulkopuolella. Siten se seikka, että toiminnot tapahtuvat avomerellä, ei ole esteenä niiden edellä mainitun asetuksen säännösten soveltamiselle, jotka koskevat kyseistä taloudellisesti vaikuttavaa menettelyä.

    (ks. 31 kohta)

  3.  Yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92 148 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että kun käsitellään hakemusta luvan saamiseksi ulkoisen jalostusmenettelyn soveltamiseen, sen arvioinnissa, täyttyvätkö tämän menettelyn soveltamisen edellytyksenä olevat taloudelliset edellytykset, huomioon on otettava paitsi niiden yhteisössä toimivien tuottajien keskeiset edut, jotka valmistavat suunniteltujen jalostamistoimintojen seurauksena saatua lopputuotetta vastaavia tuotteita, myös niiden yhteisössä toimivien tuottajien keskeiset edut, jotka valmistavat tuotteita, jotka vastaavat sellaisia raaka-aineita tai puolivalmisteita, jotka eivät ole yhteisötavaroita ja jotka on tarkoitettu sekoitettaviksi väliaikaisesti vietyihin yhteisötavaroihin näiden toimintojen aikana.

    Ulkoisen jalostusmenettelyn käyttämisen edellytykseksi yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92 148 artiklan c alakohdassa asetettujen taloudellisten edellytysten tehtävänä on mahdollistaa se, että tulliviranomaiset arvioivat sitä, onko ulkoisen jalostuksen soveltaminen pääasiallisesti edullista unionin tuotannonalalle, huolehtimalla siitä, etteivät menettelyn soveltamisesta toimijalle koituvat edut johda muille unionissa toimiville tuottajille aiheutuviin merkittäviin haittoihin. Kyseisiä taloudellisia edellytyksiä on sen takia tulkittava siten, että tulliviranomaiset voivat ottaa kokonaan huomioon tällaiset eturistiriidat unionin tuotannonalalla.

    Eturistiriidoista on todettava, että. olosuhteissa, joissa suunnitellut jalostustoiminnot pitävät sisällään, että väliaikaisesti vietyihin yhteisötavaroihin sekoitetaan merkittävä määrä sellaista raaka-ainetta, joka ei ole yhteisötavaraa, ja joissa tästä raaka-aineesta kannettava tulli on tuntuvasti korkeampi kuin tulli, joka kannettaisiin tämän toiminnon päätteeksi saadusta jalostetusta tuotteesta, on kuitenkin todettava, että ulkoisen jalostusmenettelyn soveltaminen tällaiseen toimintoon voisi myös haitata vakavasti sellaisten toimijoiden keskeisiä etuja, jotka tuottavat unionissa kyseistä raaka-ainetta.

    Suorittamalla saman jalostustoiminnon unionin ulkopuolella toimija nimittäin voisi tuoda unioniin vastaavan osan tätä samaa raaka-ainetta ja välttyä maksamasta raaka-aineesta kannettavaa tullia, jolla pyritään juuri suojaamaan kyseisiä yhteisössä toimivia tuottajia tällaiselta tuonnilta. Tässä tilanteessa ulkoisen jalostusmenettelyn käyttäminen antaisi kyseistä menettelyä hakeneelle toimijalle lisäedun, joka on se, että toimija saisi osittain vapautuksen jalostetusta tuotteesta kannettavista tulleista, mikä tekisi siten vieläkin edullisemmiksi tällaiset toiminnot, jotka ovat kuitenkin unionissa toimivien tuottajien etujen kannalta epäedullisia.

    (ks. 41, 43, 44 ja 49 sekä tuomiolauselma)