20.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 53/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 21.12.2016 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Kammarrätten i Stockhom – Ruotsi ja Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Tele2 Sverige AB v. Post- och telestyrelsen (C-203/15) sekä Secretary of State for the Home Department v. Tom Watson, Peter Brice ja Geoffrey Lewis (C-698/15)

(Yhdistetyt asiat C-203/15 ja C-698/15) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Sähköinen viestintä - Henkilötietojen käsittely - Sähköisen viestinnän luottamuksellisuus - Suoja - Direktiivi 2002/58/EY - 5, 6 ja 9 artikla ja 15 artiklan 1 kohta - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 7, 8 ja 11 artikla ja 52 artiklan 1 kohta - Kansallinen lainsäädäntö - Sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat - Liikenne- ja paikkatietojen yleistä ja erotuksetta tapahtuvaa säilyttämistä koskeva velvollisuus - Kansalliset viranomaiset - Oikeus saada tietoja - Ei tuomioistuimen tai riippumattoman hallintoelimen ennakkovalvontaa - Yhteensoveltuvuus unionin oikeuden kanssa))

(2017/C 053/13)

Oikeudenkäyntikielet: ruotsi ja englanti

Ennakkoratkaisuja pyytäneet tuomioistuimet

Kammarrätten i Stockhom ja Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division)

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Tele2 Sverige AB (C-203/15) ja Secretary of State for the Home Department (C-698/15)

Vastapuolet: Post- och telestyrelsen (C-203/15), sekä Tom Watson, Peter Brice ja Geoffrey Lewis (C-698/15)

Muut osapuolet: Open Rights Group, Privacy International ja Law Society of England and Wales

Tuomiolauselma

1)

Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12.7.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY, 15 artiklan 1 kohtaa, kun se luetaan Euroopan perusoikeuskirjan 7, 8 ja 11 artiklan ja 52 artiklan 1 kohdan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa rikollisuuden torjumiseksi säädetään kaikkien tilaajien ja rekisteröityjen käyttäjien kaikkien liikenne- ja paikkatietojen yleisestä ja erotuksetta tapahtuvasta säilyttämisestä kaikkien sähköisten viestintävälineiden osalta.

2)

Direktiivin 2002/58, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/136, 15 artiklan 1 kohtaa, kun se luetaan perusoikeuskirjan 7, 8 ja 11 artiklan ja 52 artiklan 1 kohdan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säännellään liikenne- ja paikkatietojen suojaa ja turvaa, erityisesti toimivaltaisten kansallisten viranomaisten oikeutta saada säilytettäviä tietoja, ja jossa ei rikollisuuden torjumisen puitteissa rajoiteta tätä tietojen saantia vain vakavan rikollisuuden torjumisen tarkoitukseen, eikä tietojen saannin edellytykseksi aseteta tuomioistuimen tai riippumattoman hallintoviranomaisten suorittamaa ennakkovalvontaa, eikä vaadita, että kyseessä olevat tiedot säilytetään unionin alueella.

3)

Court of Appealin (England & Wales) (Civil Division) (muutoksenhakutuomioistuin (Englanti ja Wales) (siviiliasiain jaosto)) (Yhdistynyt kuningaskunta)) esittämä toinen kysymys jätetään tutkimatta.

(1)  EUVL C 221, 6.7.2015. EUVL C 98, 14.3.2016.