23.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/43

Kanne 20.12.2014 – Delta Group agroalimentare Srl v. komissio

(Asia T-820/14)

(2015/C 065/59)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Delta Group agroalimentare Srl (Porto Viro, Italia) (edustaja: asianajaja V. Migliorini)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan pätemättömäksi ja joka tapauksessa kumoamaan Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääjohtajan Jerry Plewan 28.7.2014 päivätyn kirjeen viitenro SM/FUN S/2622874, joka on osoitettu Italian maa- ja metsätalousministeriön kansainvälisestä politiikasta ja Euroopan unionista vastaavalle pääjohtajalle Felice Assenzalle ja josta kantaja on saanut tiedon voituaan tutustua asiakirjoihin 19.11.2014, siltä osin kuin kyseisessä kirjeessä hylätään Italian pyyntö asetuksen (EU) N:o 1308/2013 220 artiklaan perustuvista tukitoimenpiteistä 6–9 ja erityisesti tukitoimenpiteistä, jotka koskevat yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet eläinten teurastukseen pantaessa täytäntöön terveydensuojelutoimenpiteitä lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi, ja tästä aiheutuvia liiketoiminnallisia vahinkoja, sekä muna- ja siipikarja-alojen poikkeuksellisista tukitoimenpiteistä Italiassa 10.10.2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1071/2014, joka on julkaistu EUVL:ssä 11.10.2015, siltä osin kuin siinä jätetään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 220 artiklaan perustuvin tukitoimenpiteiden ulkopuolelle yritykset, jotka ovat erikoistuneet eläinten teurastukseen pantaessa täytäntöön terveydensuojelutoimenpiteitä lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi, ja tästä aiheutuvat liiketoiminnalliset vahingot

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 40 artiklan 2 kohdan rikkomiseen ja erityisesti syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, mihin liittyy ilmeinen arviointivirhe ja harkintavallan väärinkäyttö.

—

Kantaja väittää tältä osin, että koska samoilla bioturvallisuustoimenpiteillä, joilla on aiheutettu vahinkoa Imolan, Lugon, Mordanon ja Occhiobellon munijakanojen kasvattajille, joihin on sovellettu asetuksessa (EU) N:o 1071/2014 tarkoitettuja tukitoimenpiteitä, on aiheutettu vahinkoa myös kantajalle, jonka oli tarkoitus vastaanottaa kyseiset lopetetut eläimet voidakseen teurastaa ne ja myydä ne omille asiakkailleen, se, että tukitoimenpiteiden piiristä suljetaan pois yritys, jonka oli tarkoitus vastaanottaa kyseiset lopetetut eläimet voidakseen myydä ne, ja että niiden piiriin kuuluu vain yritys, joka on kasvattanut kyseiset eläimet, merkitsee SEUT 40 artiklan 2 kohdan vastaista lainvastaista syrjintää alan toimijoiden välillä. SEUT 40 artiklan 2 kohdassa määrätään toisaalta nimenomaisesti ”tuesta tuotteiden tuotantoa ja myyntiä varten”.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) N:o 1308/2013 220 artiklan rikkomiseen.

—

Kantaja väittää tältä osin, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 220 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään markkinatukitoimenpiteistä, jotta voidaan ottaa huomioon kaupan rajoitukset, joita voi aiheutua eläintautien leviämisen estämistoimenpiteistä. Kauppaan kohdistuva vahinko merkitsee siis vahinkoa, joka on korvattava asetuksen (EU) N:o 1308/2013 220 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä, eikä sitä voida pitää välillisenä vahinkona suhteessa vahinkoon, joka kohdistuu kauppavaihtoa aikaisempaan vaiheeseen (kasvatukselle aiheutuneet vahingot).

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu olennaisten menettelymääräysten ja erityisesti asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan rikkomiseen.

—

Kantaja väittää tältä osin, että komission päätös, jolla hylätään Italian pyyntö sisällyttää tukitoimenpiteisiin riidanalaisessa kirjeessä tarkoitetut liikeyritykset ja liiketoiminnalliset vahingot, on tehty hankkimatta ensin maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea lausuntoa ja rikkomalla siten asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa säädettyjä olennaisia menettelymääräyksiä, joita sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 229 artiklassa, joka mainitaan puolestaan saman asetuksen 220 artiklassa, olevan viittauksen perusteella.