27.10.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 380/22


Kanne 12.9.2014 – Espanja v. komissio

(Asia T-657/14)

2014/C 380/29

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: Abogado del Estado A. Gavela Llopis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 27.6.2014 tehdyn päätöksen, jolla keskeytetään maksun määräajan kuluminen Espanjan 26.12.2013 lähettämän menoilmoituksen ja maksupyynnön nro 21 osalta, joka liittyy Euroopan aluekehitysrahaston teknologiarahaston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ohjelmaan, sekä aloitetaan maksujen keskeyttämismenettely

velvoittamaan vastaajana olevan toimielimen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että määräajan kulumisen keskeyttämistä ja maksujen keskeyttämismenettelyyn ryhtymistä koskeva päätös on Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11.7.2006 annetun neuvoston asetuksen N:o 1083/2006 (EUVL L 210, s. 25) 87 artiklan 2 kohdan, verrattuna saman asetuksen 91 ja 92 artiklaan, vastainen.

Tältä osin kantaja katsoo, että edellä mainitun 87 artiklan 2 kohdassa säädetty määräaika on vanhentumisaika, joka estää komissiota päättämästä keskeyttää määräajan kulumista enää sen jälkeen, kun kahden kuukauden aika on kulunut loppuun, ja jonka vuoksi myöskään maksujen keskeyttämistä koskevan menettelyn aloittaminen ei ole sallittua.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että keskeyttämistä ja menettelyn aloittamista koskeva päätös on tehty unionin oikeudessa vahvistetun määräajan jälkeen ja se loukkaa oikeusvarmuuden, luottamuksensuojan ja hyvän hallinnon periaatteita. Se vaikuttaa vahingollisesti Espanjan kuningaskunnan, joka on perustellusti luottanut maksun saamiseen laillisessa määräajassa, varainhoitoon ja taloudelliseen tilanteeseen.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1083/2006 91 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkomiseen, koska siinä säädettyjä edellytyksiä kyseisen päätöksen tekemiselle pätevästi ei ole noudatettu.

Tältä osin kantaja katsoo, ettei keskeyttämispäätös perustu kyseisessä säännöksessä edellytetyllä tavalla tilintarkastuskertomukseen vaan pelkästään luonnokseen, jota ei voida pitää lopullisena asiakirjana, joka voisi olla keskeyttämispäätöksen perusteena. Toisaalta kyseisestä luonnoksesta ei ilmene viitteitä eikä varsinkaan näyttöä siitä, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä olisi vakavia puutteita.