25.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 282/41


Kanne 12.6.2014 – The Goldman Sachs Group v. komissio

(Asia T-419/14)

2014/C 282/54

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: The Goldman Sachs Group, Inc (New York, Amerikan yhdysvallat) (edustajat: asianajajat W. Deselaers, J. Koponen ja A. Mangiaracina)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan kokonaan tai osittain 2.4.2014 annetun komission päätöksen C(2014) 2139 final (asia AT.39610 – Sähkökaapelit) 1, 2, 3 ja 4 artiklan kantajaa koskevilta osin ja/tai

alentamaan kantajalle päätöksen 2 artiklassa määrättyä sakkoa

velvoittamaan komission korvaamaan tämän oikeudenkäynnin oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäisessä kanneperusteessa väitetään, että riidanalaisella päätöksellä rikotaan SEUT 101 artiklaa ja perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 23 artiklan 2 kohtaa, kun siinä todettiin GS Groupin olevan yhteisvastuullisesti vastuussa Prysmianin väitetysti toteuttamasta kilpailusääntöjen rikkomisesta.

2.

Toisessa kanneperusteessa väitetään, että riidanalaisella päätöksellä rikotaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 2 artiklaa ja SEUT 296 artiklaa siltä osin kuin siinä ei osoiteta oikeudellisesti riittävällä tavalla, että GS Group todella käytti ratkaisevaa vaikutusvaltaa Prysmianiin kyseessä olevalla ajanjaksolla.

3.

Kolmannessa kanneperusteessa väitetään, että riidanalaisella päätöksellä rikotaan SEUT 101 artiklaa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohtaa, koska sillä loukataan yksilöllisen vastuun periaatetta sekä syyttömyysolettamaa.

4.

Neljännessä kanneperusteessa väitetään, että riidanalaisella päätöksellä rikotaan SEUT 101 artiklaa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohtaa, koska sillä loukataan oikeusvarmuuden periaatetta ja rangaistusten yksilökohtaisen määräämisen periaatetta siltä osin kuin komissio ei kohdentanut sakkoa.

5.

Viidennessä kanneperusteessa väitetään, että komissio loukkasi kantajan puolustautumisoikeuksia (olennaisen menettelymääräyksen rikkominen) siltä osin kuin komissio ei antanut oikeutta tutustua olennaisiin asiakirjoihin kohtuullisessa ajassa.

6.

Kuudennessa kanneperusteessa vaaditaan, että unionin yleinen tuomioistuin myöntää GS Groupille riidanalaisessa päätöksessä määrättyä sakkoa koskevat kaikki sellaiset alennukset, jotka voidaan myöntää Prysmianille.


(1)  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.