UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

13 päivänä lokakuuta 2015

Euroopan komissio

vastaan

Marco Verile

ja

Anduela Gjergji

”Valitus — Vastavalitus — Henkilöstö — Virkamiehet — Eläkkeet — Kansallisten eläkeoikeuksien siirtäminen — Palvelusvuosien hyvittämisestä tehdyt ehdotukset — Toimi, joka ei ole henkilölle vastainen — Ensimmäisessä oikeusasteessa nostetun kanteen tutkimatta jättäminen — Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta — Oikeusvarmuus — Luottamuksensuoja — Yhdenvertainen kohtelu”

Aihe:

Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (täysistunto) 11.12.2013 antaman tuomion Verile ja Gjergji v. komissio (F‑130/11, Kok. H., EU:F:2013:195) kumoamista.

Ratkaisu:

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (täysistunto) 11.12.2013 antama tuomio Verile ja Gjergji v. komissio (F-130/11) kumotaan. Marco Verilen ja Anduela Gjergjin virkamiestuomioistuimessa asiassa F-130/11 nostama kanne hylätään. Verile ja Gjergji sekä Euroopan komissio vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

  1. Henkilöstökanne — Virkamiehelle vastainen toimi — Käsite — Ehdotus palvelusvuosien hyvittämisestä ennen unionin palvelukseen tuloa saavutettujen eläkeoikeuksien siirtämiseksi unionin järjestelmään ei kuulu käsitteeseen — Saavutettuja eläkeoikeuksia vastaavan pääoman siirron jälkeen tehty päätös palvelusvuosien hyväksymisestä kuuluu käsitteeseen

    (Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohta ja liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

  2. Virkamiehet — Eläkkeet — Ennen unionin palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet — Siirto unionin järjestelmään — Henkilön oikeus saada tietää lopullisesti ennen siirtoa hyväksyttyjen palvelusvuosien lukumäärä — Oikeutta pyytää unionin tuomioistuimia ottamaan ennalta kantaa ei ole

    (Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

  3. Henkilöstökanne — Unionin tuomioistuinten toimivalta — Neuvoa-antava lausunto — Toimivallan ulkopuolelle jääminen

    (SEUT 270 artikla; henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohta)

  4. Virkamiehet — Virkamiehen ja toimielimen henkilöstösääntöihin perustuva suhde — Eläkejärjestelmä — Henkilöstösääntöihin perustuva eikä sopimusoikeudellinen luonne

    (Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

  5. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet — Ajallinen soveltamisala — Uuden säännön välitön soveltaminen aiemman säännön voimassa ollessa syntyneen tilanteen tulevaisuudessa ilmeneviin vaikutuksiin — Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevien 11 ja 12 artiklan uusien yleisten täytäntöönpanosäännösten antaminen — Soveltaminen saavutettujen eläkeoikeuksien siirtoon, jota on pyydetty ennen uuden säännön antamista mutta joka on toteutettu sen voimaantulon jälkeen — Saavutettuja oikeuksia ja luottamuksensuojan periaatetta ei ole loukattu

    (Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

  6. Virkamiehet — Eläkkeet — Ennen unionin palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet — Siirto unionin järjestelmään — Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevien 11 ja 12 artiklan uusien yleisten täytäntöönpanosäännösten antaminen — Virkamiesten, joiden eläkeoikeuksia vastaava pääoma on siirretty unionin järjestelmään ennen kyseisten säännösten voimaantuloa, ja virkamiesten, joiden pääoma on siirretty sen jälkeen, erilainen kohtelu — Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole loukattu

    (Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

  1.  Palvelusvuosien hyvittämistä koskevalla ehdotuksella, joka on annettu tiedoksi virkamiehelle toisessa järjestelmässä saavutettujen eläkeoikeuksien siirtämiseksi Euroopan unionin eläkejärjestelmään, ei ole sitovia oikeusvaikutuksia, jotka vaikuttaisivat suoraan ja välittömästi virkamiehen oikeusasemaan muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Näin ollen se ei ole henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu virkamiehelle vastainen toimi.

    Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan perusteella aikaisemmin toisessa järjestelmässä saavuttamiensa eläkeoikeuksien siirtoa unionin eläkejärjestelmään pyytäneelle virkamiehelle hyväksyttyjen palvelusvuosien lukumäärä määritetään tosiasiallisesti välttämättä siirron konkreettisen toteuttamisen jälkeen, ottaen huomioon "siirretyn pääoman arvo". Näin ollen ei voida katsoa, että palvelusvuosien vahvistamista koskeva ehdotus, joka luonteensa vuoksi annetaan tiedoksi ennen tätä siirtoa, voisi johtaa tällaiseen määrittämiseen.

    Hyväksyttävien palvelusvuosien lukumäärä perustuu kyseisen toimielimen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamissa yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistaman, aikaisempia oikeuksia vastaavan pääoman palvelusvuosiksi muuntamista koskevan menetelmän soveltamiseen.

    Päätös, joka on tehty sen jälkeen, kun asianomaisen henkilön ennen palvelukseentuloa saavuttamia eläkeoikeuksia vastaava pääoma on siirretty, on asianomaiselle vastainen toimi, josta voidaan nostaa henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdan mukaisesti kumoamiskanne.

    (ks. 56, 58, 62 ja 74 kohta)

  2.  Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa ei edellytetä, että ennen kuin henkilö päättää, käyttääkö hän oikeuttaan siirtää toisessa järjestelmässä saavuttamansa eläkeoikeudet unionin eläkejärjestelmään, hänelle varmistetaan mahdollisuus saada tietää lopullisesti tällaisen siirron seurauksena hänelle hyväksyttävien palvelusvuosien lukumäärä.

    Tässä säännöksessä ei liioin edellytetä, että henkilön ja hänen toimielimensä välinen mahdollinen riita asiaa koskevien säännösten tulkinnasta ja soveltamisesta käsiteltäisiin unionin tuomioistuimissa jo ennen kuin henkilö päättää, haluaako hän siirtää toisessa järjestelmässä saavuttamansa eläkeoikeudet unionin eläkejärjestelmään.

    (ks. 79 kohta)

  3.  SEUT 270 artiklassa ei anneta unionin tuomioistuimille toimivaltaa antaa neuvoa-antavia lausuntoja, vaan ainoastaan ratkaista unionin ja sen virkamiesten väliset riidat henkilöstösäännöissä asetetuissa rajoissa ja niissä vahvistetuin edellytyksin.

    Juuri henkilöstösäännöissä, 91 artiklan 1 kohdassa, säädetään, että kumoamiskanne voidaan nostaa vain asianomaiselle vastaisesta toimesta. Jos toimi, josta kanne on nostettu, ei ole kantajalle vastainen, kanne on jätettävä tutkimatta. Kantajan mahdollisella intressillä saada kanteessa esitetty kysymys ratkaistuksi ei ole tältä osin merkitystä.

    (ks. 81 ja 82 kohta)

  4.  Virkamiesten ja hallinnon välinen oikeussuhde perustuu henkilöstösääntöihin eikä se ole sopimusoikeudellinen. Tästä seuraa, että henkilöstösääntöjen säännöksissä suoraan säännellyt oikeussuhteet, kuten unionin eläkejärjestelmää koskevat oikeussuhteet, eivät ole sopimusoikeudellisia. Näin ollen käsitteet, jotka kuuluvat sopimuksiin sovellettavaan jäsenvaltioiden yksityisoikeuteen, kuten "tarjouksen" kaltaisen ehdotuksen käsitteet, eivät ole merkityksellisiä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa.

    (ks. 94 kohta)

    Viittaukset:

    Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio 19.3.1975, Gillet v. komissio (28/74, Kok., EU:C:1975:46, 4 kohta) ja 22.12.2008, Centeno Mediavilla ym. v. komissio (C‑443/07 P, Kok., EU:C:2008:767, 60 kohta)

  5.  Lakeja, joilla muutetaan toista lakia, sovelletaan vanhan lain voimassa ollessa syntyneiden tilanteiden tulevaisuudessa ilmeneviin vaikutuksiin, jos toisin ei ole säädetty. Asia on toisin vain tilanteissa, jotka ovat syntyneet ja lopullisesti toteutuneet aiemman säännön voimassa ollessa ja joissa syntyy saavutettuja oikeuksia. Oikeutta pidetään saavutettuna, kun sen perusteena oleva seikka on tapahtunut ennen lain muuttamista. Tämä ei kuitenkaan koske oikeutta, jonka perusteena oleva seikka ei ole toteutunut sen lainsäädännön alaisuudessa, jota on muutettu.

    Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevien 11 ja 12 artiklan uusien yleisten täytäntöönpanosäännösten soveltaminen toisessa järjestelmässä saavutettujen eläkeoikeuksien siirtoon, jota on pyydetty ennen kyseisten säännösten antamista mutta joka on toteutettu niiden voimaantulon jälkeen, ei ole henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevien 11 ja 12 artiklan vastaista.

    Henkilö saa oikeuden palvelusvuosien hyvitykseen vasta kun hänen toisessa järjestelmässä saavuttamiaan eläkeoikeuksia vastaava pääoma on siirretty unionin eläkejärjestelmään. Koska palvelusvuosien hyvittämistä koskevalla ehdotuksella, jonka toimielin on toimittanut virkamiehelle tai toimihenkilölle toisessa järjestelmässä saavutettujen eläkeoikeuksien siirtoa unionin järjestelmään koskevan pyynnön jälkeen, tai sitä suuremmalla syyllä pelkällä tällaisen pyynnön esittämisellä ei ole sitovia oikeusvaikutuksia niin kauan kuin pyydettyä siirtoa ei ole toteutettu, tällaisessa tilanteessa on kysymys "syntyvästä tilanteesta” tai korkeintaan "syntyneestä tilanteesta, joka ei ole kuitenkaan täysin toteutunut”. Kyse ei kuitenkaan ole tilanteesta, joka olisi syntynyt ja lopullisesti toteutunut aiemman säännön voimassa ollessa.

    Vaikka täsmälliset vakuuttelut olisivat synnyttäneet perustellun luottamuksen, yksityiset oikeussubjektit eivät voi vedota luottamuksensuojan periaatteeseen vastustaakseen uuden oikeussäännön soveltamista, varsinkaan alalla, jolla lainsäätäjällä on laaja harkintavalta.

    (ks. 152–154 ja 170 kohta)

    Viittaukset:

    Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio 22.12.2008Centeno Mediavilla ym. v. komissio (EU:C:2008:767, 6163 ja 91 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

  6.  Kun toimielin antaa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevien 11 ja 12 artiklan uudet yleiset täytäntöönpanosäännökset, joista seuraa virkamiesten, joiden toisessa järjestelmässä saavuttamia eläkeoikeuksia vastaava pääoma on siirretty unionin järjestelmään ennen kyseisten säännösten voimaantuloa, ja virkamiesten, joiden pääoma on siirretty sen jälkeen, erilainen kohtelu, se ei loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jos erilainen kohtelu vaikuttaa virkamiehiin, jotka eivät kuulu samaan ura-alueeseen.

    Virkamiehet, joiden toisessa järjestelmässä saavuttamia eläkeoikeuksia vastaavaa pääomaa ei ole siirretty unionin eläkejärjestelmään uusien säännösten tullessa voimaan, eivät ole samassa oikeudellisessa tilanteessa kuin virkamiehet, joiden ennen palvelukseentuloaan saavuttamat eläkeoikeudet on jo ennen kyseistä päivämäärää siirretty pääoman muodossa unionin eläkejärjestelmään ja joiden osalta oli tehty päätös palvelusvuosien hyvittämisestä tässä viimeksi mainitussa järjestelmässä. Ensin mainituilla on vielä eläkeoikeuksia toisessa järjestelmässä, kun taas jälkimmäisten osalta pääoman siirto, joka merkitsee näiden oikeuksien lakkaamista ja vastaavaa palvelusvuosien hyvittämistä unionin eläkejärjestelmässä, on jo toteutettu.

    Tällainen erilainen kohtelu perustuu lisäksi objektiiviseen ja kyseisen toimielimen tahdosta riippumattomaan seikkaan, eli siihen, että kyseisessä ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä henkilön pääoman siirtoa koskeva pyyntö käsitellään nopeasti.

    (ks. 177–179 kohta)

    Viittaukset:

    Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio 22.12.2008Centeno Mediavilla ym. v. komissio (EU:C:2008:767, 7981 kohta)


Asia T-104/14 P

Euroopan komissio

vastaan

Marco Verile

ja

Anduela Gjergji

”Muutoksenhaku — Liitännäisvalitus — Henkilöstö — Virkamiehet — Eläkkeet — Kansallisten eläkeoikeuksien siirto — Palvelusvuosien hyvittämisehdotukset — Toimi, joka ei ole asianomaiselle vastainen — Kanteen tutkimatta jättäminen ensimmäisessä oikeusasteessa — Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta — Oikeusvarmuus — Luottamuksensuoja — Yhdenvertainen kohtelu”

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (muutoksenhakujaosto) 13.10.2015

  1. Henkilöstökanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Käsite – Palvelusvuosien hyvittämisehdotus ennen unionin palvelukseen tuloa karttuneiden eläkeoikeuksien siirtämiseksi unionin eläkejärjestelmään ei ole virkamiehelle vastainen toimi – Päätös, joka koskee palvelusvuosien tunnustamista ja joka on tehty karttuneita eläkeoikeuksia edustavan pääoman siirron jälkeen, on virkamiehelle vastainen toimi

    (Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohta ja liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

  2. Virkamiehet – Eläkkeet – Ennen unionin palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet – Siirto unionin järjestelmään – Asianomaisen oikeus saada tietää lopullisesti ennen siirtoa tunnustettavien eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien lukumäärä ennen siirtoa – Oikeutta pyytää etukäteen unionin tuomioistuinta ottamaan asiaan kantaa ei ole

    (Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

  3. Henkilöstökanne – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Neuvoa-antava lausunto – Unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa antaa neuvoa-antavia lausuntoja

    (SEUT 270 artikla; henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohta)

  4. Virkamiehet – Virkamiehen ja hallinnon välinen luonteeltaan henkilöstösääntöihin perustuva yhteys – Eläkejärjestelmä – Henkilöstösääntöihin eikä sopimukseen perustuva

    (Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

  5. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Ajallinen soveltamisala – Uuden säännön välitön soveltaminen vanhan säännön voimassa ollessa syntyneen tilanteen tuleviin vaikutuksiin – Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 ja 12 artiklan uusien yleisten täytäntöönpanosäännösten antaminen – Soveltaminen saavutettujen eläkeoikeuksien siirtoon, jota on pyydetty ennen uuden säännön antamista mutta joka on toteutettu sen voimaantulon jälkeen – Saavutettuja oikeuksia ja luottamuksensuojan periaatetta ei ole loukattu

    (Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

  6. Virkamiehet – Eläkkeet – Ennen unionin palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet – Siirto unionin järjestelmään – Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 ja 12 artiklan uusien yleisten täytäntöönpanosäännösten antaminen – Virkamiesten erilainen kohtelu sillä perusteella, onko heidän eläkeoikeuksiaan edustava pääoma siirretty unionin eläkejärjestelmään ennen mainittujen säännösten voimaantuloa vai sen jälkeen – Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole loukattu

    (Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

  1.  Palvelusvuosien hyvittämisehdotuksella, joka annetaan tiedoksi virkamiehelle toisessa järjestelmässä karttuneiden eläkeoikeuksien siirtämiseksi Euroopan unionin eläkejärjestelmään, ei ole sitovia oikeusvaikutuksia, jotka vaikuttavat suoraan ja välittömästi sen, jolle se on osoitettu, oikeusasemaan muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Näin ollen se ei ole henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu virkamiehelle vastainen toimi.

    Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaan virkamiehelle, joka on pyytänyt toisessa järjestelmässä aikaisemmin karttuneiden eläkeoikeuksiensa siirtoa unionin eläkejärjestelmään, tunnustettavien palvelusvuosien lukumäärän tosiasiallinen määrittäminen tapahtuu välttämättä siirron konkreettisen suorittamisen jälkeen ”siirretyn pääoman” perusteella. Ei siis voida katsoa, että palvelusvuosien vahvistamisehdotus, joka jo luonteensa perusteella annetaan tiedoksi ennen tätä siirtoa, voi johtaa tällaiseen määrittämiseen.

    Tunnustettavien palvelusvuosien lukumäärä johtuu aikaisempia oikeuksia edustavan pääoman muuntamista palvelusvuosiksi koskevasta menetelmästä, josta säädetään kyseessä olevan toimielimen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamissa yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä.

    Juuri päätös, joka tehdään, kun sille, jota asia koskee, ennen palvelukseen tuloa karttuneita eläkeoikeuksia edustava pääoma on siirretty, on nimittäin asianomaiselle vastainen toimi ja siitä voidaan nostaa henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdan mukainen kumoamiskanne.

    (ks. 56, 58, 62 ja 74 kohta)

  2.  Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa ei edellytetä, että sille, jota asia koskee, varmistetaan ennen kuin tämä päättää, käyttääkö hän vai ei oikeuttaan siirtää unionin eläkejärjestelmään toisessa järjestelmässä karttuneet eläkeoikeutensa, mahdollisuus saada tietää lopullisesti niiden eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien lukumäärä, jotka tunnustetaan hänelle tällaisen siirron johdosta.

    Tämä säännös ei edellytä myöskään, että unionin tuomioistuimet ratkaisevat mahdollisen relevanttien säännösten tulkintaa ja soveltamista koskevan erimielisyyden sen, jota asia koskee, ja hänen toimielimensä välillä ennen kuin se, jota asia koskee, päättää, haluaako hän vai ei siirtää unionin eläkejärjestelmään toisessa järjestelmässä karttuneet eläkeoikeutensa.

    (ks. 79 kohta)

  3.  SEUT 270 artiklassa ei anneta unionin tuomioistuimille toimivaltaa antaa neuvoa-antavia lausuntoja, vaan sille annetaan siinä ainoastaan toimivalta ratkaista unionin ja sen virkamiesten väliset riidat henkilöstösäännöissä määritellyissä rajoissa ja niiden mukaisin edellytyksin.

    Juuri henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdassa kuitenkin säädetään, että kumoamiskanne voi koskea vain asianomaiselle vastaista tointa. Jos toimi, josta on nostettu kanne, ei ole kantajalle vastainen toimi, kanne on jätettävä tutkimatta. Kantajan mahdollinen intressi saada kanteessa esitetty kysymys aineellisesti ratkaistuksi on tältä osin merkityksetön.

    (ks. 81 ja 82 kohta)

  4.  Virkamiesten ja hallinnon välinen oikeudellinen yhteys on luonteeltaan henkilöstösääntöihin eikä sopimukseen perustuva. Tästä seuraa, että oikeudelliset suhteet, joita säännellään suoraan henkilöstösääntöjen säännöksillä, kuten unionin eläkejärjestelmää koskevat oikeudelliset suhteet, eivät ole luonteeltaan sopimukseen perustuvia. Näin ollen tarjouksen kaltaiset käsitteet, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden sopimuksiin sovellettavaan yksityisoikeuteen, eivät ole merkityksellisiä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi.

    (ks. 94 kohta)

  5.  Lain säännöstä muuttavia lakeja sovelletaan vanhan lain voimassa ollessa syntyneiden tilanteiden tuleviin vaikutuksiin, ellei poikkeuksesta säädetä. Toisin on vain sellaisten tilanteiden osalta, jotka ovat syntyneet ja lopullisesti toteutuneet aikaisemman säännön voimassa ollessa ja jotka saavat aikaan saavutettuja oikeuksia. Oikeutta pidetään saavutettuna, kun sen aikaan saanut tosiseikka on tapahtunut ennen lainsäädännön muutosta. Näin ei kuitenkaan ole sellaisen oikeuden tapauksessa, jonka perustava tosiseikka ei ole tapahtunut sen lainsäädännön voimassa ollessa, jota on muutettu.

    Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 ja 12 artiklan uusien yleisten täytäntöönpanosäännösten soveltaminen toisessa eläkejärjestelmässä karttuneiden eläkeoikeuksien siirtoon, jota on pyydetty ennen mainittujen yleisten täytäntöönpanosäännösten antamista mutta joka on toteutettu niiden voimaantulon jälkeen, ei ole ristiriidassa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan kanssa.

    Tässä yhteydessä se, jota asia koskee, saa oikeuden palvelusvuosien hyvitykseen vasta, kun unionin eläkejärjestelmään on siirretty pääoma, joka edustaa hänelle toisessa järjestelmässä karttuneita oikeuksia. Näin ollen on niin, että siltä osin kuin sitovia oikeusvaikutuksia ei ole palvelusvuosien hyvittämisehdotuksella, jonka virkamiehelle tai toimihenkilölle esittää hänen toimielimensä sen johdosta, että hän on tehnyt pyynnön hänelle toisessa järjestelmässä karttuneiden eläkeoikeuksien siirrosta unionin järjestelmään, eikä varsinkaan pelkällä tällaisen pyynnön esittämisellä niin kauan kuin pyydettyä siirtoa ei vielä ole suoritettu, kyseessä on ”syntymässä oleva tilanne” tai korkeintaan ”syntynyt tilanne, joka ei kuitenkaan vielä ole kokonaisuudessaan muodostunut”. Joka tapauksessa kyseessä ei ole aikaisemman säännön voimassa ollessa syntynyt ja lopullisesti toteutunut tilanne.

    Vaikka olisi annettu täsmällisiä vakuutuksia, jotka voivat synnyttää niille, joille ne on osoitettu, perustellun luottamuksen, yksityiset eivät voi vedota luottamuksensuojan periaatteeseen vastustaakseen uuden säännöksen soveltamista erityisesti alalla, jolla lainsäätäjällä on laaja harkintavalta.

    (ks. 152–154 ja 170 kohta)

  6.  Toimielin, joka antaa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 ja 12 artiklan uusia yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, joista johtuu virkamiesten erilainen kohtelu sillä perusteella, onko heidän toisessa järjestelmässä karttuneita eläkeoikeuksiaan edustava pääoma siirretty unionin järjestelmään vastaavasti ennen vai jälkeen kyseisten säännösten voimaantuloa, ei loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska erilainen kohtelu koskee virkamiehiä, jotka eivät kuulu yhteen ja samaan ryhmään.

    Virkamiehet, joiden osalta heille toisessa järjestelmässä karttuneita eläkeoikeuksia edustavaa pääomaa ei ole siirrettynä unionin eläkejärjestelmään uusien säännösten voimaantulohetkellä, eivät nimittäin ole samassa oikeudellisessa tilanteessa kuin virkamiehet, joiden ennen palvelukseen tuloa karttuneet eläkeoikeudet on jo ennen tätä päivää siirretty pääoman muodossa unionin eläkejärjestelmään ja joiden osalta oli tehty eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien hyvittämisen tunnustamista viimeksi mainitussa järjestelmässä koskeva päätös. Ensin mainituilla on vielä eläkeoikeuksia toisessa järjestelmässä, kun taas jälkimmäisten osalta on jo tapahtunut pääoman siirto, jonka seurauksena on tällaisten oikeuksien sammuminen ja vastaava palvelusvuosien hyvittämisen tunnustaminen unionin eläkejärjestelmässä.

    Tällainen erilainen kohtelu perustuu lisäksi objektiiviseen ja asianomaisen toimielimen tahdosta riippumattomaan tekijään eli sen, jota asia koskee, pääoman siirtopyynnön nopeaan käsittelyyn kyseessä olevassa ulkoisessa eläkejärjestelmässä.

    (ks. 177–179 kohta)