26.1.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

C 26/14

Valitus, jonka Éditions Odile Jacob SAS on tehnyt 14.11.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-471/11, Éditions Odile Jacob SAS v. komissio, 5.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-514/14 P)

(2015/C 026/19)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Éditions Odile Jacob SAS (edustajat: avocat J.-F. Bellis, avocat O. Fréget ja avocate L. Eskenazi)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Lagardère SCA ja Wendel.

Vaatimukset

—	valitus on otettava tutkittavaksi ja se on todettava perustelluksi

—	yleisen tuomioistuimen asiassa T-471/11, Éditions Odile Jacob SAS vastaan Euroopan komissio, 5.9.2014 annettu tuomio on kumottava ja on lausuttava sen kohteena olevasta oikeusriidasta

—

valittajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät vaatimukset on hyväksyttävä ja siten on kumottava asiassa COMP/M.2978 – Lagardère/Natexis/VUP 13.5.2011 tehty komission päätös nro SG-Greffe(2011) D/C(2011)3505, joka tehtiin yleisen tuomioistuimen asiassa T-452/04, Editions Odile Jacob vastaan Euroopan komissio, 13.9.2010 antaman tuomion perusteella ja jolla komissio hyväksyi Wendel Investissementin uudelleen yrityskeskittymän Lagardère/Natexis/VUP hyväksymisestä 7.1.2004 tehtyyn komission päätökseen liitettyjen sitoumusten nojalla luovutettavien omaisuuserien ostajaksi

—	Euroopan komissio ja väliintulijat on velvoitettava maksamaan molemmissa oikeusasteissa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien välitoimimenettelyyn ja oikaisumenettelyyn liittyvät kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen.

Valittaja väittää ensinnäkin, että yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on jättänyt toteamatta, että komissio on rikkonut SEUT 266 artiklaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa. Virhe, joka vaikutti ensimmäisen hyväksymispäätöksen laillisuuteen, rasitti valittajan mukaan myös riidanalaista päätöstä, koska siinä ei ollut korjattu vaikutuksia, joita aiheutui siitä, ettei valtuutettu toimeksiantonsa keston ajan ollut riippumaton. Näin ollen se, että komissio teki riidanalaisen päätöksen, merkitsee valittajan mukaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien sääntöjen rikkomista ja poistaa kokonaan komission toimiin kohdistuvan tuomioistuinvalvonnan tehokkuuden.

Toiseksi valittaja katsoo, että yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että ehdollinen hyväksymispäätös saattoi toimia oikeudellisena perustana uudelle hyväksymispäätökselle.

Lopuksi valittaja arvostelee yleistä tuomioistuinta siitä, että se on soveltanut virheellisesti oikeudellisia arviointiperusteita, jotka koskevat luovutettujen omaisuuserien saajan riippumattomuutta luovuttajaan nähden, ja että se on tehnyt tämän arvioinnin perusteella oikeudellisia virheitä ja ottanut tosiseikkoja huomioon vääristyneellä tavalla.