Asia C‑453/14

Vorarlberger Gebietskrankenkasse

ja

Alfred Knauer

vastaan

Landeshauptmann von Vorarlberg

(Verwaltungsgerichtshofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Asetus (EY) N:o 883/2004 — 5 artikla — Vastaavien etuuksien käsite — Euroopan talousalueen kahden jäsenvaltion vanhuusetuuksien rinnastaminen — Kansallinen säännöstö, jossa otetaan sosiaaliturvamaksujen määrän laskemisessa huomioon muissa jäsenvaltioissa vastaanotetut vanhuusetuudet”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 21.1.2016

1. Sosiaaliturva — Siirtotyöläiset — Unionin säännöstö — Asiallinen soveltamisala — Vanhuusetuuksia koskevat jäsenvaltioiden ilmoitukset — Ulottuvuus

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 883/2004 9 artikla)

2. Euroopan unionin oikeus — Tulkinta — Menetelmät — Sanamuodon mukainen, systemaattinen ja teleologinen tulkinta

3. Sosiaaliturva — Siirtotyöläiset — Unionin säännöstö — Asiallinen soveltamisala — Vanhuusetuudet — Jäsenvaltion ammatillisesta eläkejärjestelmästä maksettavat etuudet ja toisen jäsenvaltion lakisääteisestä eläkejärjestelmästä maksettavat etuudet — Vastaavat etuudet

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 883/2004 5 artiklan a alakohta)

1.  Kun vanhuusetuudet on mainittu sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen N:o 883/2004 9 artiklassa tarkoitetussa jäsenvaltion ilmoituksessa, ne kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan.

   Tästä on todettava, että kun ammatillinen eläkejärjestelmä on ollut kokonaisuudessaan asetuksen N:o 883/2004 9 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen kohteena, ja tämän ilmoituksen on tehnyt Liechtensteinin ruhtinaskunta, joka on rinnastettava jäsenvaltioon tätä asetusta sovellettaessa, tästä järjestelmästä maksettavien vanhuusetuuksien on katsottava kuuluvan kyseisen asetuksen soveltamisalaan.

   (ks. 23 ja 24 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 27 kohta)

3.  Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 5 artiklan a alakohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaisissa olosuhteissa jäsenvaltion ammatillisesta eläkejärjestelmästä ja toisen jäsenvaltion lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, jotka molemmat kuuluvat saman asetuksen soveltamisalaan, maksettavat vanhuusetuudet ovat tässä säännöksessä tarkoitettuja vastaavia etuuksia, kun molempien etuusryhmien tavoitteena on taata etuuksien saajille sen elintason säilyttäminen, joka viimeksi mainituilla oli ennen eläkkeelle siirtymistä.

   Tästä on todettava, että sillä, että on olemassa eroja liittyen muun muassa siihen, miten oikeudet etuuksiin on saatu tai mitkä ovat vakuutettujen mahdollisuudet saada vapaaehtoisia ylimääräisiä etuuksia, ei voida perustella muunlaista johtopäätöstä.

   Objektiivinen peruste sille, että kyseessä olevia vanhuusetuuksia ei kohdeltaisi samalla tavalla, olisi mahdollinen, jos sairausetuuksien kattamiseksi tarkoitetut maksut perittäisiin yhdessä jäsenvaltiossa toisen jäsenvaltion ammatillisen eläkejärjestelmän tarjoamista etuuksista, vaikka tällaiset maksut olisi jo peritty tässä toisessa jäsenvaltiossa.

   (ks. 36–38 kohta ja tuomiolauselma)