Asia C‑324/14

Partner Apelski Dariusz

vastaan

Zarząd Oczyszczania Miasta

(Krajowa Izba Odwoławczan esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Julkiset hankinnat — Direktiivi 2004/18/EY — Taloudellisten toimijoiden tekninen ja/tai ammatillinen pätevyys — 48 artiklan 3 kohta — Mahdollisuus käyttää muiden yksiköiden voimavaroja — Ehdot ja menettelysäännöt — Tarjoajan ja muiden yksiköiden välisten yhteyksien luonne — Tarjouksen muuttaminen — Sähköisen huutokaupan peruuttaminen ja uudelleen järjestäminen — Direktiivi 2014/24/EU”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 7.4.2016

1. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 2004/18 – Hankintasopimusten sopimuspuolten valinta – Laadulliset valintaperusteet – Tekninen ja ammatillinen pätevyys – Mahdollisuus käyttää muiden yksiköiden voimavaroja – Rajat – Se, että hankintaviranomainen edellyttää tarjoajalta soveltuvuutta koskevien vähimmäisehtojen täyttymistä – Edellytykset

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18 44 artiklan 2 kohta, 47 artiklan 2 kohta ja 48 artiklan 3 kohta)

2. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 2004/18 – Hankintasopimusten sopimuspuolten valinta – Laadulliset valintaperusteet – Tekninen ja ammatillinen pätevyys – Mahdollisuus käyttää muiden yksiköiden voimavaroja – Tämän mahdollisuuden käyttämistä koskevien täsmällisten sääntöjen asettaminen hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa – Hyväksyttävyys – Edellytykset

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18 48 artiklan 2 ja 3 kohta)

3. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 2004/18 – Hankintasopimusten sopimuspuolten valinta – Tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusperiaate – Ulottuvuus – Sitä, että hankintaviranomainen tarjousten avaamisen jälkeen hyväksyy tarjoajan pyynnön tämän tarjouksen muuttamisesta merkittävällä tavalla, ei voida hyväksyä

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18 2 artikla)

4. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 2004/18 – Hankintasopimusten sopimuspuolten valinta – Tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusperiaate – Ulottuvuus – Sitä, ettei tarjoajaa sähköisellä huutokaupalla tehdyn julkisen hankinnan yhteydessä ole hyväksyttävän tarjouksen tekemisestä huolimatta kutsuttu osallistumaan kyseiseen huutokauppaan, ei voida hyväksyä – Hankintaviranomaisen velvollisuus peruuttaa ja järjestää uudelleen huutokauppa

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18 2 artikla ja 54 artiklan 4 kohta)

5. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 2004/18 – Ajallinen soveltamisala – Hankintaviranomaisen päätös, jolla valitaan kyseisen hankinnan osalta noudatettava menettelytyyppi ja joka on tehty ennen direktiivin täytäntöönpanolle varatun määräajan päättymistä – Direktiiviä ei sovelleta – Direktiivin 2004/18 säännösten tulkinta direktiivin 2014/24 säännösten valossa – Edellytykset

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18 48 artiklan 3 kohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24 johdanto-osan toinen perustelukappale ja 63 artiklan 1 kohta)

1.  Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18 47 artiklan 2 kohtaa ja 48 artiklan 3 kohtaa luettuina yhdessä tämän direktiivin 44 artiklan 2 kohdan kanssa on tulkittava siten, että niissä tunnustetaan jokaisen taloudellisen toimijan oikeus käyttää tiettyä hankintasopimusta varten muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisten yhteyksien luonteesta, kunhan hankintaviranomaiselle osoitetaan, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on tosiasiallisesti käytettävissään näiden yksiköiden voimavarat, jotka ovat tarpeen kyseisen hankintasopimuksen täyttämiseksi.

   Direktiivin 2004/18 säännökset eivät kuitenkaan ole esteenä sille, että niissä vahvistetun oikeuden käyttäminen rajataan poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Ei nimittäin voida sulkea pois sitä, että urakoihin liittyy erityispiirteitä, jotka edellyttävät tiettyä pätevyyttä, jota ei ole mahdollista saavuttaa kokoamalla yhteen useamman toimijan vajaat voimavarat. Tällaisessa tapauksessa hankintaviranomainen voisi näin ollen perustellusti vaatia direktiivin 2004/18 44 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla, että yksi ainoa taloudellinen toimija täyttää asianomaista soveltuvuutta koskevat vähimmäisehdot tai ne täytetään tarvittaessa turvautumalla rajattuun määrään taloudellisia toimijoita, kun kyseinen vaatimus liittyy suoraan hankintasopimuksen kohteeseen ja on oikeassa suhteessa siihen nähden. Ei myöskään voida sulkea pois sitä, että kun erityisissä olosuhteissa otetaan huomioon tietyn hankintasopimuksen luonne ja kohde, kolmannen yksikön voimavaroja, jotka ovat välttämättömiä kyseisen hankintasopimuksen täyttämiseksi, ei voida siirtää tarjoajalle. Näin ollen tällaisissa olosuhteissa tarjoaja voi vedota mainittuihin voimavaroihin vain, mikäli kolmas yksikkö osallistuu suoraan ja henkilökohtaisesti kyseessä olevan hankintasopimuksen täyttämiseen.

   (ks. 39–41 ja 49 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.  Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18 48 artiklan 2 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että kun otetaan huomioon tietyn hankintasopimuksen kohde ja tavoitteet, hankintaviranomainen voi erityisissä olosuhteissa tämän hankintasopimuksen asianmukaiseksi täyttämiseksi ilmoittaa nimenomaisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa täsmällisiä sääntöjä, joiden mukaisesti taloudellinen toimija voi käyttää muiden yksiköiden voimavaroja, kunhan nämä säännöt liittyvät suoraan kyseisen hankintasopimuksen kohteeseen ja tavoitteisiin ja ovat oikeassa suhteessa niihin.

   Vaikka tarjoaja voi vapaasti valita yhtäältä niiden yhteyksien oikeudellisen luonteen, jotka se aikoo solmia sellaisten muiden yksiköiden kanssa, joiden voimavaroja se käyttää tietyn hankintasopimuksen täyttämiseksi, ja toisaalta sen keinon, jolla se todistaa näiden yhteyksien olemassaolon, näiden muiden yksikköjen voimavarojen käyttöä koskevan oikeuden käyttöä voidaan kyseisen hankintasopimuksen kohde ja tavoitteet huomioon ottaen rajoittaa erityisissä tilanteissa. Silloin kun hankintaviranomainen päättää käyttää tällaista mahdollisuutta, sen on varmistettava, että sen asettamat säännöt liittyvät suoraan hankintasopimuksen kohteeseen ja tavoitteisiin ja ovat oikeassa suhteessa niihin.

   (ks. 52, 54, 56 ja 58 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

3.  Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18 2 artiklassa vahvistettuja taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja syrjintäkiellon periaatetta on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että hankintaviranomainen hyväksyy julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyssä tehtyjen tarjousten avaamisen jälkeen sellaisen taloudellisen toimijan, joka on tehnyt koko kyseistä hankintasopimusta koskevan tarjouksen, esittämän pyynnön ottaa huomioon sen tekemä tarjous ainoastaan tiettyjen tämän hankintasopimuksen osien sopimuspuolen valitsemiseksi.

   Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja syrjintäkiellon periaate ja avoimuusvelvollisuus ovat nimittäin julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyssä esteenä kaikenlaiselle hankintaviranomaisen ja jonkin tarjoajan väliselle neuvottelulle, mikä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että kun tarjous on jätetty, sitä ei voida muuttaa hankintaviranomaisen eikä tarjoajan aloitteesta. Vaikka direktiivin 2004/18 2 artikla ei ole esteenä sille, että tarjouksen yksittäisiä kohtia voitaisiin korjata tai täydentää etenkin sen vuoksi, että niitä on selvästi vain täsmennettävä tai ilmeisten kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaamiseksi, hankintaviranomaisen on kuitenkin varmistettava erityisesti, että tarjousta koskeva täsmennyspyyntö ei johda siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen. Uudesta tarjouksesta on kyse, kun taloudellinen toimija ilmoittaa hankintaviranomaiselle tarjousten avaamisen jälkeen kyseessä olevan hankintasopimuksen osien etusijajärjestyksen, jonka mukaan toimijan tarjous pitää arvioida.

   (ks. 62–64, 68 ja 70 kohta sekä tuomiolauselman 3 kohta)

4.  Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18 2 artiklassa vahvistettuja taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja syrjintäkiellon periaatetta on tulkittava siten, että ne edellyttävät sellaisen sähköisen huutokaupan peruuttamista ja uudelleen järjestämistä, johon hyväksyttävän tarjouksen tehnyttä taloudellista toimijaa ei ole kutsuttu osallistumaan, siinäkin tapauksessa, että ei voida todeta, että menettelystä poissuljetun toimijan osallistuminen olisi muuttanut huutokaupan lopputulosta.

   Kun tarjoaja esittää hyväksyttävän tarjouksen ja täyttää näin hankintailmoituksessa mainitut vaatimukset, hankintaviranomaisen on direktiivin 2004/18 54 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimittäin varmistettava, että tarjoaja voi käyttää oikeuttaan osallistua tarvittaessa sähköiseen huutokauppaan. Kun tällaista tarjoajaa ei ole kutsuttu osallistumaan mainittuun huutokauppaan, yhdenvertaisen kohtelun periaate ja syrjintäkiellon periaate velvoittavat hankintaviranomaisen näin ollen peruuttamaan tällaisen huutokaupan ja järjestämään sen uudelleen. Tällainen johtopäätös on tehtävä riippumatta siitä, olisiko menettelystä pois suljetun tarjoajan osallistuminen muuttanut kyseessä olevan huutokaupan lopputulosta, sillä se, että tarjoaja käyttää oikeuttaan osallistua sähköiseen huutokauppaan, ei voi mitenkään olla riippuvainen huutokaupan odotetusta lopputuloksesta eikä sitä voida siis suoralta kädeltä sulkea pois hankintaviranomaisen hypoteettisten pohdiskelujen perusteella.

   (ks. 76–79 ja 81 kohta sekä tuomiolauselman 4 kohta)

5.  Julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemiseen sovellettava direktiivi on lähtökohtaisesti direktiivi, joka on voimassa sillä hetkellä, jolloin hankintaviranomainen valitsee noudatettavan menettelytyypin ja päättää lopullisesti siitä, onko velvollisuutta järjestää kilpailu ennen julkista hankintaa koskevan sopimuksen sopimuspuolen valintaa. Sen sijaan direktiivin, jonka täytäntöönpanon määräaika on päättynyt kyseisen hetken jälkeen, säännöksiä ei ole sovellettava.

   Ennen direktiivin 2014/24 antamista julkaistun julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyn yhteydessä julkisista hankinnoista ja julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18 48 artiklan 3 kohdan säännöksiä ei voida tulkita direktiivin 2014/24 63 artiklan 1 kohdan säännösten valossa. Vaikka on totta, että direktiivillä 2014/24 – kuten muun muassa sen johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa todetaan – on tarkoituksena selventää tiettyjä peruslähtökohtia ja ‑käsitteitä, jotta voidaan taata oikeusvarmuus ja ottaa huomioon tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, tämän direktiivin 63 artiklalla tehdään kuitenkin merkittäviä muutoksia taloudellisen toimijan oikeuteen käyttää hyväkseen muiden yksiköiden voimavaroja julkisen hankintasopimuksen yhteydessä. Direktiivin 2014/24 63 artiklan 1 kohta ei siis suinkaan ole direktiivin 2004/18 3 artiklan jatkumo eikä selvennä tämän soveltamisalaa, vaan siinä otetaan käyttöön uusia vaatimuksia, joista ei ollut säädetty aiemmassa oikeudellisessa järjestelmässä. Näissä olosuhteissa direktiivin 2014/24 mainittua säännöstä ei voida käyttää direktiivin 2004/18 48 artiklan 3 kohdan tulkintaperusteena, koska kysymys ei ole tätä viimeksi mainittua säännöstä koskevan tulkinnallisen epävarmuuden poistamisesta.

   (ks. 83, 90–92 ja 94 kohta sekä tuomiolauselman 5 kohta)