Asia C‑231/14 P
InnoLux Corp.
vastaan
Euroopan komissio
”Muutoksenhaku — Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — SEUT 101 artikla — ETA-sopimuksen 53 artikla — Nestekidenäyttöjen (LCD) maailmanlaajuiset markkinat — Hintojen vahvistaminen — Sakot — Sakkojen määrän laskennasta annetut suuntaviivat (2006) — 13 kohta — Kilpailusääntöjen rikkomiseen liittyvän myynnin arvon määrittäminen — Asianomaisen tuotteen sisäinen myynti Euroopan talousalueen ulkopuolella — Sellaisten Euroopan talousalueella kolmansille myytyjen lopputuotteiden huomioon ottaminen, joiden osaksi asianomainen tuote on liitetty”
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 9.7.2015
Tuomioistuinmenettely – Suullinen käsittely – Aloittaminen uudelleen – Velvollisuutta aloittaa suullinen käsittely uudelleen, jotta asianosaiset voivat esittää huomautuksia julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksessa esiin tuoduista oikeudellisista seikoista, ei ole
(SEUT 252 artiklan toinen kohta; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artikla; unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 83 artikla)
Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Sakon perusmäärän laskeminen – Myynnin arvon määrittäminen – Perusteet – Rikkomiseen syyllistyneeseen yritykseen vertikaalisesti integroituneiden yritysten myynnin huomioon ottamisen hyväksyttävyys – Sellaisten kartellin kohteena olevien tuotteiden arvon huomioon ottamisen hyväksyttävyys, jotka on liitetty tytäryhtiöiden kolmansille myymiin lopputuotteisiin
(SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 13 kohta)
Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Tosiseikkojen virheellinen arviointi – Tutkimatta jättäminen – Unionin tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu tosiseikkojen ja selvitysaineiston arviointi, paitsi jos ne on otettu huomioon vääristyneellä tavalla
(SEUT 256 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäinen kohta)
Kilpailu – Sakot – Unionin toimielinten määräämillä seuraamuksilla ja kolmansissa maissa kansallisen kilpailuoikeuden rikkomisista määrätyillä seuraamuksilla ei loukata ne bis in idem -periaatetta
(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artikla)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 26–29 kohta)
Kilpailusääntöjen rikkomisesta määrättävän sakon määrän määrittämiseksi asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen 13 kohdassa tarkoitettu myynnin arvon käsite kattaa kilpailusääntöjen rikkomisessa kyseessä olevilla markkinoilla toteutuneen myynnin Euroopan talousalueella, ilman, että olisi määritettävä, onko kyseinen rikkominen tosiasiassa vaikuttanut tähän myyntiin, koska rikkomisen kohteena olevien tuotteiden myynnistä saatava liikevaihdon osa on parhaiten omiaan heijastamaan tämän rikkomisen taloudellista merkitystä. Vaikka mainittu käsite ei voi ulottua kattamaan kyseessä olevan yrityksen myyntiä, joka ei kuulu moititun kartellin soveltamisalaan, olisi asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdalla tavoitellun päämäärän vastaista, että vertikaalisesti integroituneiden kartellin osallistujien osalta sakkoa koskevan laskelman ulkopuolelle voitaisiin jättää pelkästään siitä syystä, että kyseiset osallistujat liittävät rikkomisen kohteena olevat tuotteet lopputuotteisiin Euroopan talousalueen ulkopuolella, se osa näiden lopputuotteiden, jotka ne ovat myyneet Euroopan talousalueella, myynnin arvosta, joka saattaa vastata rikkomisen kohteena olevien tuotteiden arvoa.
Vertikaalisesti integroituneet yritykset voivat näet saada etua SEUT 101 artiklan vastaisesti tehdystä hintojen horisontaalista vahvistamista koskevasta sopimuksesta paitsi myytäessä riippumattomille kolmansille kyseisen rikkomisen kohteena olevilla tuotemarkkinoilla, myös seuraavan myyntiportaan eli sellaisten jalostettujen tuotteiden markkinoilla, joiden tuotannontekijänä kyseiset tuotteet ovat, ja tämä voi tapahtua kahdella eri tavalla. Joko nämä yritykset vyöryttävät tuotannontekijöiden hinnankorotukset, jotka johtuvat rikkomisen tavoitteesta, jalostettujen tuotteiden hintaan tai ne eivät vyörytä niitä, minkä ansiosta ne saavat hintaedun kilpailijoihinsa nähden, jotka hankkivat nämä samat tuotannontekijät rikkomisen kohteena olevien tuotteiden markkinoilta. Kyseisen myynnin poissulkemisen seurauksena olisi tietyn yrityksen toteuttaman kilpailusääntöjen rikkomisen taloudellisen merkityksen keinotekoinen pienentäminen, koska pelkästään sen vuoksi, että tällaista myyntiä, johon kartelli on tosiasiallisesti vaikuttanut Euroopan talousalueella, ei otettaisi huomioon, määrättäisiin loppujen lopuksi sakko, joka ei ole todellisessa suhteessa kyseisen kartellin soveltamisalaan tuolla alueella.
Kyseisen, vertikaalisesti integroituneen yrityksen Euroopan talousalueen ulkopuolella toteuttaman sisäisen myynnin huomioon ottaminen sakon laskemiseksi ei ylitä komission alueellista toimivaltaa. Komissiolla on näet toimivalta soveltaa SEUT 101 artiklaa maailmanlaajuiseen kartelliin, koska kyseisen kartellin osallistujat ovat toteuttaneet sen Euroopan talousalueella myymällä kyseisellä alueella rikkomisessa kyseessä olevaa tuotetta suoraan kolmansille yrityksille. Kun näin on, sakon laskemiseksi huomioon otetun myynnin arvon on sitä vastoin kuvastettava rikkomisen taloudellista merkitystä ja asianomaisen yrityksen suhteellista osuutta siinä.
(ks. 51, 55, 56, 62 ja 70–74 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 59–61 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 75 kohta)
Asia C‑231/14 P
InnoLux Corp.
vastaan
Euroopan komissio
”Muutoksenhaku — Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — SEUT 101 artikla — ETA-sopimuksen 53 artikla — Nestekidenäyttöjen (LCD) maailmanlaajuiset markkinat — Hintojen vahvistaminen — Sakot — Sakkojen määrän laskennasta annetut suuntaviivat (2006) — 13 kohta — Kilpailusääntöjen rikkomiseen liittyvän myynnin arvon määrittäminen — Asianomaisen tuotteen sisäinen myynti Euroopan talousalueen ulkopuolella — Sellaisten Euroopan talousalueella kolmansille myytyjen lopputuotteiden huomioon ottaminen, joiden osaksi asianomainen tuote on liitetty”
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 9.7.2015
Tuomioistuinmenettely – Suullinen käsittely – Aloittaminen uudelleen – Velvollisuutta aloittaa suullinen käsittely uudelleen, jotta asianosaiset voivat esittää huomautuksia julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksessa esiin tuoduista oikeudellisista seikoista, ei ole
(SEUT 252 artiklan toinen kohta; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artikla; unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 83 artikla)
Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Sakon perusmäärän laskeminen – Myynnin arvon määrittäminen – Perusteet – Rikkomiseen syyllistyneeseen yritykseen vertikaalisesti integroituneiden yritysten myynnin huomioon ottamisen hyväksyttävyys – Sellaisten kartellin kohteena olevien tuotteiden arvon huomioon ottamisen hyväksyttävyys, jotka on liitetty tytäryhtiöiden kolmansille myymiin lopputuotteisiin
(SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 13 kohta)
Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Tosiseikkojen virheellinen arviointi – Tutkimatta jättäminen – Unionin tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu tosiseikkojen ja selvitysaineiston arviointi, paitsi jos ne on otettu huomioon vääristyneellä tavalla
(SEUT 256 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäinen kohta)
Kilpailu – Sakot – Unionin toimielinten määräämillä seuraamuksilla ja kolmansissa maissa kansallisen kilpailuoikeuden rikkomisista määrätyillä seuraamuksilla ei loukata ne bis in idem -periaatetta
(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artikla)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 26–29 kohta)
Kilpailusääntöjen rikkomisesta määrättävän sakon määrän määrittämiseksi asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen 13 kohdassa tarkoitettu myynnin arvon käsite kattaa kilpailusääntöjen rikkomisessa kyseessä olevilla markkinoilla toteutuneen myynnin Euroopan talousalueella, ilman, että olisi määritettävä, onko kyseinen rikkominen tosiasiassa vaikuttanut tähän myyntiin, koska rikkomisen kohteena olevien tuotteiden myynnistä saatava liikevaihdon osa on parhaiten omiaan heijastamaan tämän rikkomisen taloudellista merkitystä. Vaikka mainittu käsite ei voi ulottua kattamaan kyseessä olevan yrityksen myyntiä, joka ei kuulu moititun kartellin soveltamisalaan, olisi asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdalla tavoitellun päämäärän vastaista, että vertikaalisesti integroituneiden kartellin osallistujien osalta sakkoa koskevan laskelman ulkopuolelle voitaisiin jättää pelkästään siitä syystä, että kyseiset osallistujat liittävät rikkomisen kohteena olevat tuotteet lopputuotteisiin Euroopan talousalueen ulkopuolella, se osa näiden lopputuotteiden, jotka ne ovat myyneet Euroopan talousalueella, myynnin arvosta, joka saattaa vastata rikkomisen kohteena olevien tuotteiden arvoa.
Vertikaalisesti integroituneet yritykset voivat näet saada etua SEUT 101 artiklan vastaisesti tehdystä hintojen horisontaalista vahvistamista koskevasta sopimuksesta paitsi myytäessä riippumattomille kolmansille kyseisen rikkomisen kohteena olevilla tuotemarkkinoilla, myös seuraavan myyntiportaan eli sellaisten jalostettujen tuotteiden markkinoilla, joiden tuotannontekijänä kyseiset tuotteet ovat, ja tämä voi tapahtua kahdella eri tavalla. Joko nämä yritykset vyöryttävät tuotannontekijöiden hinnankorotukset, jotka johtuvat rikkomisen tavoitteesta, jalostettujen tuotteiden hintaan tai ne eivät vyörytä niitä, minkä ansiosta ne saavat hintaedun kilpailijoihinsa nähden, jotka hankkivat nämä samat tuotannontekijät rikkomisen kohteena olevien tuotteiden markkinoilta. Kyseisen myynnin poissulkemisen seurauksena olisi tietyn yrityksen toteuttaman kilpailusääntöjen rikkomisen taloudellisen merkityksen keinotekoinen pienentäminen, koska pelkästään sen vuoksi, että tällaista myyntiä, johon kartelli on tosiasiallisesti vaikuttanut Euroopan talousalueella, ei otettaisi huomioon, määrättäisiin loppujen lopuksi sakko, joka ei ole todellisessa suhteessa kyseisen kartellin soveltamisalaan tuolla alueella.
Kyseisen, vertikaalisesti integroituneen yrityksen Euroopan talousalueen ulkopuolella toteuttaman sisäisen myynnin huomioon ottaminen sakon laskemiseksi ei ylitä komission alueellista toimivaltaa. Komissiolla on näet toimivalta soveltaa SEUT 101 artiklaa maailmanlaajuiseen kartelliin, koska kyseisen kartellin osallistujat ovat toteuttaneet sen Euroopan talousalueella myymällä kyseisellä alueella rikkomisessa kyseessä olevaa tuotetta suoraan kolmansille yrityksille. Kun näin on, sakon laskemiseksi huomioon otetun myynnin arvon on sitä vastoin kuvastettava rikkomisen taloudellista merkitystä ja asianomaisen yrityksen suhteellista osuutta siinä.
(ks. 51, 55, 56, 62 ja 70–74 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 59–61 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 75 kohta)