1

Euroopan parlamentti vaatii kanteellaan asiassa C‑132/14 ja Euroopan komissio kanteellaan asiassa C‑135/14 unionin tuomioistuinta kumoamaan neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98 ja (EY) N:o 1224/2009 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1069/2009, (EU) N:o 1379/2013 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sen johdosta, että Mayotten asema Euroopan unioniin nähden muuttuu, 17.12.2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1385/2013 (EUVL L 354, s. 86).

2

Komissio vaatii kanteellaan asiassa C-133/14 ja parlamentti kanteellaan asiassa C-136/14 unionin tuomioistuinta kumoamaan neuvoston direktiivien 91/271/ETY ja 1999/74/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2006/7/EY, 2006/25/EY ja 2011/24/EU muuttamisesta sen johdosta, että Mayotten asema Euroopan unioniin nähden muuttuu, 17.12.2013 annetun neuvoston direktiivin 2013/64/EU (EUVL L 353, s. 8).

3

Komissio vaatii kanteellaan asiassa C-134/14 unionin tuomioistuinta kumoamaan BUSINESSEUROPEN, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta annetun direktiivin 2010/18/EU muuttamisesta sen johdosta, että Mayotten asema Euroopan unioniin nähden muuttuu, 17.12.2013 annetun neuvoston direktiivin 2013/62/EU (EUVL L 353, s. 7).

4

Asetuksen N:o 1385/2013 johdanto-osan ensimmäisessä, kolmannessa, neljännessä, seitsemännessä ja kahdeksannessa perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

– –

– –

5

Kyseisen asetuksen 1–4 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 850/98 seuraavasti:

2 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1379/2013 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) N:o 1379/2013 35 artiklaan kohta seuraavasti:

’6.   Edellä olevaa 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta 31 päivään joulukuuta 2021 asti tuotteisiin, joita tarjotaan vähittäismyyntiin loppukuluttajille Mayottella [SEUT] 349 artiklassa tarkoitettuna syrjäisimpiin alueisiin kuuluvana alueena.’

3 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 muuttaminen

Muutetaan [yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetus (EU) N:o 1380/2013 [(EUVL L 354, s. 22)] seuraavasti:

4 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 56 artikla seuraavasti:

’56 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 4 päivästä maaliskuuta 2011.

Kuitenkin 4 artiklaa sovelletaan Mayotteen [SEUT] 349 artiklassa tarkoitettuna syrjäisimpiin alueisiin kuuluvana alueena, jäljempänä ’Mayotte’, 1 päivästä tammikuuta 2021. Mayottella ennen 1 päivää tammikuuta 2021 tuotetut eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet on hävitettävä tämän asetuksen 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.’”

6

Direktiivin 2013/62 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Lisätään [BUSINESSEUROPEN, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta 8.3.2010 annetun neuvoston] direktiivin 2010/18/EU [(EUVL L 68, s. 13)] 3 artiklan 2 alakohtaan alakohta seuraavasti:

’Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, siinä tarkoitettua lisäaikaa pidennetään [SEUT] 349 artiklassa tarkoitettuihin unionin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan Mayotten osalta 31 päivään joulukuuta 2018.’”

7

Direktiivin 2013/64 johdanto-osan ensimmäisestä yhdeksänteen perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

8

Kyseisen direktiivin 1–6 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1 artikla

Direktiivin 91/271/ETY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 91/271/ETY seuraavasti:

2 artikla

Direktiivin 1999/74/EY muuttaminen

Lisätään direktiivin 1999/74/EY 5 artiklaan kohta seuraavasti:

’3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, [SEUT] 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvalla Mayottella, jäljempänä ’Mayotte’, munivia kanoja voidaan edelleen kasvattaa tässä luvussa tarkoitetuissa häkeissä 31 päivään joulukuuta 2017 saakka.

Tässä luvussa tarkoitettuja häkkejä ei saa enää 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen rakentaa tai ottaa ensimmäistä kertaa käyttöön Mayottella.

Munia, jotka on saatu munivia kanoja tässä luvussa tarkoitetuissa häkeissä kasvattavista laitoksista, saa pitää kaupan ainoastaan Mayotten paikallismarkkinoilla. Nämä munat ja niiden pakkaukset on yksilöitävä selvästi erityismerkillä, jotta mahdollistetaan tarvittavat tarkastukset. Tämän erityismerkin selkeä kuvaus on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014.’

3 artikla

Direktiivin 2000/60/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2000/60/EY seuraavasti:

4 artikla

Direktiivin 2006/7/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2006/7/EY seuraavasti:

5 artikla

Direktiivin 2006/25/EY muuttaminen

Lisätään direktiiviin 2006/25/EY artikla seuraavasti:

’14 a artikla

1.   Rajoittamatta työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden alalla sovellettavia suojelemisen ja suojaamisen yleisperiaatteita Ranska voi 31 päivään joulukuuta 2017 asti poiketa tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavien säännösten soveltamisesta [SEUT] 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvalla Mayottella, jäljempänä ’Mayotte’, edellyttäen että niiden soveltaminen edellyttää erityisiä teknisiä tiloja ja välineitä, joita ei ole saatavilla Mayottella.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta tämän direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin eikä tämän direktiivin niihin säännöksiin, jotka heijastelevat [toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12.6.1989 annetussa neuvoston] direktiivissä 89/391/ETY [(EYVL L 183, s. 1)] säädettyjä yleisiä periaatteita.

2.   Kaikkia poikkeuksia tästä direktiivistä, jotka aiheutuvat 1 päivänä tammikuuta 2014 voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisesta tai uusien toimenpiteiden käyttöönotosta, on edellettävä työmarkkinaosapuolten kuuleminen kansallisen lain ja käytännön mukaisesti. Tällaisten poikkeuksien soveltamisedellytyksissä on otettava huomioon Mayottella vallitsevat erityisolosuhteet ja taattava se, että työntekijöille aiheutuvat riskit rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi ja että asianomaisten työntekijöiden terveydentilan seurantaa tehostetaan.

3.   Kansallisia poikkeustoimenpiteitä on tarkasteltava uudelleen joka vuosi työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, ja ne on peruutettava heti kun niiden perusteena olleet olosuhteet ovat muuttuneet.’

6 artikla

Direktiivin 2011/24/EU muuttaminen

Lisätään direktiivin 2011/24/EU 21 artiklaan kohta seuraavasti:

’3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, Ranskan on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan [SEUT] 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan Mayotten osalta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016.’”

9

Mayotten aseman muuttamisesta Euroopan unioniin nähden 11.7.2012 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen 2012/419/EU (EUVL L 204, s. 131) nojalla Mayotte lakkasi 1.1.2014 kuulumasta SEUT 355 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuihin merentakaisiin maihin ja alueisiin, ja se sai tuolloin SEUT 349 artiklassa tarkoitetun unionin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan alueen aseman. Kyseisellä päätöksellä Mayottea koskevat viittaukset lisättiin SEUT 349 artiklan ensimmäiseen kohtaan ja SEUT 355 artiklan 1 alakohtaan, kun taas EUT-sopimuksen liitteessä II, jossa vahvistetaan luettelo ”merentakais[ista] ma[ista] ja alue[ista], joihin sovelletaan [kyseisen sopimuksen] neljännen osan määräyksiä”, oleva kuudes luetelmakohta, jonka otsikko on ”Mayotte”, poistettiin.

10

Komissio katsoi useiden Ranskan viranomaisten esittämien pyyntöjen johdosta, että Ranskan tasavallalle, jonka on päätöksen 2012/419 nojalla sovellettava Mayotteen unionin oikeuden säännöstöä kokonaisuudessaan 1.1.2014 lukien, on myönnettävä kuitenkin lisäaikaa kyseisen velvollisuuden noudattamiseksi.

11

Komissio antoi tässä tarkoituksessa 13.6.2013 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen kalastuksen ja eläinten terveyden alalla annettujen asetusten muuttamisesta Mayotten unioniin nähden muuttuneen aseman vuoksi (COM(2013) 417 final), ehdotuksen neuvoston päätökseksi neuvoston direktiivin 2010/18/EU muuttamisesta Mayotten aseman muuttumisen vuoksi (COM(2013) 413 final) ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen liittyvien direktiivien muuttamisesta Mayotten aseman unioniin nähden muututtua (COM(2013) 418 final), ja kyseiset ehdotukset perustuivat

12

Neuvosto, jonka mielestä kaikki toteutettavat toimet oli annettava SEUT 349 artiklan nojalla erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, toimitti komission ehdotukset parlamentille lausuntoa varten. Kyseiset ehdotukset annettiin myös tiedoksi kansallisille parlamenteille.

13

Parlamentti esitti 12.12.2013”ensimmäisen käsittelyn kantansa” asetusta koskevasta ehdotuksesta COM(2013) 417 final ja direktiiviä koskevasta ehdotuksesta COM(2013) 418 final. Parlamentti totesi näissä kannanotoissa, että toteutettavat toimet on annettava ”tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen”, mutta erityisesti annettavan asetuksen osalta se totesi, että sen oikeusperustana on oltava SEUT 43 artiklan 2 kohdan ja SEUT 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan lisäksi SEUT 349 artikla. Parlamentti korosti päätöstä koskevan ehdotuksen COM(2013) 413 final pohjalta toteutettavan toimen osalta, että sitä oli ”kuultu” neuvoston esityksestä SEUT 349 artiklan mukaisesti, ja hyväksyi tuona samana päivänä eli 12.12.2013 antamallaan lainsäädäntöpäätöslauselmalla ”neuvoston esityksen sellaisena kuin se on muutettuna”.

14

Neuvosto antoi 17.12.2013”noudatta[en] erityistä lainsäätämisjärjestystä” ja ottaen huomioon ”[EUT-]sopimuksen ja erityisesti sen 349 artiklan” ja ”parlamentin [12.12.2013 antaman] lausunnon” asetuksen N:o 1385/2013, direktiivin 2013/62 ja direktiivin 2013/64 (jäljempänä riidanalaiset toimet).

15

Unionin tuomioistuimen presidentin 29.4.2014 tekemällä päätöksellä nyt käsiteltävät asiat yhdistettiin niiden käsittelyn kirjallista ja suullista vaihetta sekä tuomiota varten.

16

Parlamentti vaatii, että unionin tuomioistuin

17

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin

18

Neuvosto vaatii, että unionin tuomioistuin

19

Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta ja Portugalin tasavalta hyväksyttiin väliintulijoiksi tukemaan neuvoston vaatimuksia unionin tuomioistuimen presidentin 29.7.2014 tekemällä päätöksellä.

20

Parlamentti ja komissio vetoavat kanteidensa tueksi yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka perustuu siihen, että neuvosto valitsi virheellisen oikeusperustan, kun se hyväksyi riidanalaiset toimet SEUT 349 artiklan nojalla.

21

Komission mielestä SEUT 349 artiklaa sovelletaan ainoastaan silloin, kun poiketaan primäärioikeuden soveltamisesta syrjäisimpiin alueisiin. Jos kyse ei ole tällaisesta poikkeamisesta, sellaisen toimen oikeusperusta, jolla sovellettavaa politiikkaa vain mukautetaan kyseisiin alueisiin, mistä on ollut kyse riidanalaisten toimien osalta, olisi haettava kyseiseen politiikkaan liittyvistä määräyksistä.

22

Komissio korostaa, että SEUT 355 artiklan 1 alakohdassa täsmennetään, että ”perussopimusten määräyksiä sovelletaan” syrjäisimpiin alueisiin ”[SEUT] 349 artiklan mukaisesti”. Tästä seuraa, että viimeksi mainitun määräyksen nojalla voidaan yksinomaan poiketa ”perussopimusten määräy[sten]” soveltamisesta kyseisiin alueisiin.

23

SEU 52 artiklasta ilmenee tässä yhteydessä, että vaikka ”perussopimuksia” sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin, perussopimusten alueellinen soveltamisala on täsmennetty SEUT 355 artiklassa. Komissio on siis sitä mieltä, että näiden kummankin määräyksen väliset yhteydet edellyttävät, että niissä käytetyssä ”perussopimusten” käsitteessä suljetaan pois johdettu oikeus. Johdetun oikeuden normin maantieteellistä ulottuvuutta koskevat täsmennykset sisältyvät tavallisesti kyseiseen normiin itseensä, eikä niihin ole vaikutusta SEUT 355 artiklalla eikä SEU 52 artiklalla.

24

Komissio täsmentää erityisesti SEUT 349 artiklasta, ettei sitä voida tulkita siten, että sen mukaan neuvostolla on lupa hyväksyä mitä tahansa kyseisessä artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden kannalta edullisia ”erityistoimenpiteitä”. Kyseisessä artiklassa näet sallitaan toimenpiteiden toteuttaminen yksinomaan ottaen huomioon kyseisten alueiden ”rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne” sekä tätä tilannetta vaikeuttavat SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tyhjentävästi luetellut tekijät.

25

Siltä osin kuin SEUT 349 artiklassa määrättyjen ”erityistoimenpitei[den]””tarkoituksena on erityisesti määritellä ne edellytykset, joilla perussopimuksia sovelletaan” kyseessä oleviin alueisiin, ilmaisu ”erityisesti” merkitsee komission mukaan sitä, että kyseinen artikla kattaa kaikki perussopimuksista poikkeavat toimenpiteet, siitä riippumatta, vahvistetaanko niissä tällaiset soveltamisedellytykset. Neuvosto ei mainitun artiklan nojalla voi sitä vastoin määritellä johdetun oikeuden soveltamisedellytyksiä.

26

Tällaiseen tulkintaan ei voi olla vaikutusta SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa käytetyllä ilmaisulla ”mukaan lukien yhteiset politiikat” eikä SEUT 349 artiklan toisessa kohdassa olevalla kyseisiä politiikkoja koskevalla luettelolla, joka ei ole tyhjentävä. Kyseisen ilmaisun käyttämisellä ja tuon luettelon olemassaololla korostetaan näet ainoastaan sitä, että SEUT 349 artiklan soveltamisalaa ei ole rajattu tiettyihin erityisiin politiikan aloihin, mutta se ei merkitse sitä, että kyseisen artiklan soveltamisalaa on laajennettava siinä määrin, että neuvostolla olisi sen nojalla oikeus hyväksyä johdetusta oikeudesta poikkeavia toimenpiteitä.

27

Komissio on sitä mieltä, että EUT-sopimuksen oikeusperustoja koskeva järjestelmä tukee sen väitteitä. Kukin näistä oikeusperustoista koskee näet SEUT 349 artiklaa lukuun ottamatta jotakin tiettyä politiikkaa kokonaisuutena tarkasteltuna, ja niissä myönnetään unionin lainsäätäjälle laaja harkintavalta kaikkien merkityksellisten tekijöiden huomioon ottamiseksi. Tästä seuraa, että maantieteelliset eriyttämiset ovat sallittuja, kunhan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta noudatetaan. Erilainen kohtelu jonkin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan alueen hyväksi voidaan siis perustella sillä, että kyseisen alueen osalta on olemassa yksi tai useampi SEUT 349 artiklassa luetelluista tekijöistä, ilman, että tällä olisi vaikutusta kyseiseen kohteluun sovellettavaan oikeusperustaan.

28

Komissio pyytää lopuksi unionin tuomioistuinta pitämään voimassa riidanalaisten toimien vaikutukset, koska sen kanteet eivät koske niiden sisältöä sinällään.

29

Parlamentti katsoo, että asetuksella N:o 1385/2013 ja direktiivillä 2013/64 pyritään samanaikaisesti useisiin tavoitteisiin ja niissä on useita tekijöitä, jotka liittyvät erottamattomasti toisiinsa ilman, että jotkut niistä olisivat muihin nähden toissijaisia ja välillisiä. Kyseisten toimien olisi siis pitänyt perustua vastaaviin eri oikeusperustoihin.

30

Kyseisen toimielimen mukaan SEUT 349 artiklalle ei voida antaa minkäänlaista valta-asemaa suhteessa alakohtaisiin oikeusperustoihin siltä osin kuin on kyse toimenpiteistä, joilla on tarkoitus toteuttaa jokin tietty politiikka joko yhdellä tai useammalla syrjäisimmällä alueella, sillä jos näin ei tehtäisi, EUT-sopimuksen rakenne ja toimielinten välinen tasapaino kyseisessä sopimuksessa määrättyjä toimenpiteitä toteutettaessa järkkyisivät. Unionin politiikkoja säänteleviä määräyksiä sovelletaan näet myös syrjäisimpiin alueisiin.

31

Tästä seuraa parlamentin mielestä, että toimenpiteet, joilla kyseiset politiikat toteutetaan, on hyväksyttävä EUT-sopimuksen kolmannessa osassa vahvistettujen oikeusperustojen nojalla. Tässä yhteydessä ei ole merkitystä sillä, että toimenpide koskee kokonaan tai osittain yhtä tai useampaa syrjäisimpiin alueisiin kuuluvaa aluetta. Ratkaisevana arviointiperusteena on selvittää, pyritäänkö kyseisellä toimenpiteellä asianomaiselle politiikalle ominaisiin tavoitteisiin ilman, että se olisi kuitenkaan SEUT 349 artiklassa tarkoitettu syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettu toimenpide.

32

Parlamentti katsoo tässä yhteydessä, että SEUT 349 artiklan sanamuodosta seuraa, että kyseisessä määräyksessä sallitaan ainoastaan sellaisten ”erityistoimenpiteiden” toteuttaminen, joilla pyritään hyvittämään niistä ”erityispiirteistä ja rajoituksista” aiheutuvat haitat, jotka erottavat asianomaisen alueen tai asianomaiset alueet unionin muusta alueesta.

33

Muun muassa siitä SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainitusta kyseisten toimenpiteiden tarkoituksesta, jona on ”erityisesti määritellä ne edellytykset, joilla perussopimuksia sovelletaan kyseisiin alueisiin, mukaan lukien yhteiset politiikat”, ja siitä suojasta, josta määrätään SEUT 349 artiklan kolmannessa kohdassa, jonka mukaan mainitut toimenpiteet hyväksytään ”heikentämättä unionin oikeusjärjestyksen, – – yhteiset politiikat mukaan luettuina, yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta”, ilmenee, että SEUT 349 artikla koskee ainoastaan poikkeuksia unionin oikeuden täysimääräiseen soveltamiseen.

34

Kyseisen artiklan soveltamisalaan eivät siis kuulu parlamentin mukaan toimenpiteet, joilla ei oteta käyttöön poikkeusta muuten sovellettaviin sääntöihin vaan joilla vain lykätään ajallisesti unionin oikeuden tiettyjen säännösten soveltamista johonkin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvaan alueeseen.

35

Parlamentti huomauttaa direktiivistä 2013/64, että sen johdanto-osan perustelukappaleista ilmenee, että sen tavoitteena on siirtymäaikoja myöntämällä helpottaa eri direktiivien täysimääräistä soveltamista Mayotten osalta ympäristön, maatalouden, sosiaalipolitiikan ja kansanterveyden alalla.

36

Näiden direktiivien täysimääräisessä soveltamisessa kyseiseen alueeseen ilmenneet ongelmat eivät johdu kuitenkaan Mayottella vallitsevasta ”rakenteelli[sesta], sosiaali[sesta] ja taloudelli[sesta] tilanteesta” eivätkä yhdestä tai useammasta SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tyhjentävästi luetellun kaltaisesta vaikeuttavasta tekijästä. Tällaiset vaikeudet voivat parlamentin mukaan näet koskea mitä tahansa aluetta, johon sovelletaan tietystä ajankohdasta alkaen velvollisuutta noudattaa vaatimuksia, joita siihen ei ole aikaisemmin sovellettu.

37

Parlamentin mukaan siis direktiivillä 2013/64 tehtyjen muutosten oikeusperustana olisi pitänyt olla asianomaisia alakohtaisia direktiivejä vastaavat oikeusperustat, eikä niitä olisi voitu perustaa SEUT 349 artiklaan.

38

Parlamentti täsmentää asetuksen N:o 1385/2013 osalta, että kyseisen asetuksen 1 artiklalla pyritään panemaan täytäntöön yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet. Sillä, että hauras meriympäristö, jota on suojeltava, sijaitsee syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan alueen vesillä, ei ole merkitystä, koska tällainen tilanne voi tulla esiin kaikilla muillakin unionin alueilla. Neuvoston kyseisessä asetuksessa vahvistamilla toimenpiteillä ei siis pyritä hyvittämään Mayotten ”rakenteelli[sesta], sosiaali[sesta] ja taloudelli[sesta] tilanteesta” johtuvia haittoja.

39

Parlamentti toteaa vielä, ettei se, että tietyllä yhteisen kalastuspolitiikan alalla toteutetulla toimenpiteellä voidaan pyrkiä myös saamaan aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä sekä työllisyyden alalla, voi johtaa siihen, ettei kyseinen toimenpide kuulu mainitun politiikan alaan.

40

Asetuksen N:o 1385/2013 2 artiklan osalta on niin, että kyseessä oleva muutos on ainoastaan siirtymätoimenpide, jolla pyritään siihen, että johdettua oikeutta voidaan soveltaa täysimääräisesti Mayotteen, ja sen olisi parlamentin mukaan pitänyt kuulua SEUT 43 artiklan 2 kohdan alakohtaisen perustan piiriin.

41

Parlamentti myöntää asetuksen N:o 1385/2013 3 artiklan osalta, että kyseisen artiklan 1 ja 2 alakohtaan sisältyvät toimenpiteet ovat poikkeusluonteisia ja ne on hyväksytty ottaen huomioon Mayotten erityinen ”rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne”. SEUT 349 artikla olisi tämän perusteella ollut todellakin asianmukainen oikeusperusta kyseisten toimenpiteiden toteuttamiseen.

42

Kun neuvosto mukautti asetuksen N:o 1385/2013 3 artiklan 3 alakohdalla asetuksen N:o 1380/2013 liitteessä II olevaa kalastuskapasiteetin ylärajoja koskevaa taulukkoa rajoittamatta niiden kalastusalusten määrää, jotka toimivat Mayottelta käsin, se ei parlamentin mukaan sitä vastoin hyväksynyt ”erityistoimenpidettä” Mayotten ”rakenteellisen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen” eikä SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tyhjentävästi lueteltujen vaikeuttavien tekijöiden perusteella. Tällaisen toimenpiteen oikeusperustana olisi siis pitänyt olla SEUT 43 artiklan 2 kohta.

43

Parlamentti katsoo asetuksen N:o 1385/2013 4 artiklan osalta, että koska sillä vain lykätään 1.1.2021 saakka asetuksen N:o 1069/2009 4 artiklan voimaantuloa Mayottella, kyseinen toimenpide olisi pitänyt hyväksyä SEUT 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla. Se huomauttaa erityisesti, että tilanne, joka vastaa Mayotteen vaikuttavaa tilannetta, eli tilanne, jossa ei ole olemassa eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyyn tarkoitettua teollisuutta, voisi tulla esiin kaikilla muillakin unionin alueilla.

44

Parlamentti huomauttaa asetuksen N:o 1385/2013 5 artiklan osalta, että kyseisessä säännöksessä säädetään väliaikaisesta vapauttamisesta tiettyjen sääntöjen soveltamisesta siltä osin kuin on kyse Mayotten laivaston niiden alusten osan valvonnasta, jotka ovat pituudeltaan alle 10-metrisiä, ja siinä edellytetään perustamaan yksinkertaistettu ja väliaikainen valvontajärjestelmä. Koska tällaista toimenpidettä on perusteltu tarpeella yhtäältä ”kouluttaa kalastajia ja valvojia ja perustaa tarkoituksenmukaisen hallinnollinen ja fyysinen infrastruktuuri” ja toisaalta saavuttaa ”ainakin joitakin [yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20.11.2009 annetun neuvoston] asetuksen (EU) N:o 1224/2009 [(EUVL L 343, s. 1)] tärkeimmistä tavoitteista”, se on poikkeus, joten se voisi kuulua SEUT 349 artiklan soveltamisalaan.

45

Näiden seikkojen perusteella parlamentti katsoo, että edellytykset SEUT 43 artiklan 2 kohdassa, SEUT 168 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja SEUT 349 artiklassa määrättyjen oikeusperustojen soveltamiselle samanaikaisesti olivat täyttyneet asetuksen N:o 1385/2013 osalta.

46

Neuvosto väittää, että SEUT 349 artikla on erityinen oikeusperusta, jonka maantieteellinen soveltamisala on rajattu, joka on etusijalla alakohtaisiin oikeusperustoihin nähden ja jota on käytettävä silloin, kun on kyse sellaisten erityistoimenpiteiden toteuttamisesta, joiden tarkoituksena on erityisesti määritellä ne edellytykset, joilla unionin oikeutta, mukaan lukien johdettua oikeutta, sovelletaan, ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden kyseisessä artiklassa kuvailtu epäedullinen tilanne.

47

Neuvoston mukaan kaikilla riidanalaisissa toimissa olevilla toimenpiteillä pyritään niiden kestosta riippumatta tukemaan Mayottea SEUT 349 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, eikä se, että alakohtaisen oikeusperustan nojalla on mahdollista myöntää siirtymäkausia, vaikuta millään tavalla tähän arviointiin.

48

Neuvosto katsoo lisäksi, etteivät edellytykset useiden oikeusperustojen käyttämiselle asetuksen N:o 1385/2013 ja direktiivin 2013/64 antamiseksi olleet täyttyneet. Yhtäältä niihin sisältyvät toimenpiteet, jotka koskevat useita erillisiä aloja eivätkä liity erottamattomasti toisiinsa, on koottu yhteen näihin toimiin ainoastaan ”yksinkertaisuuden ja nopeuden vuoksi”. Toisaalta kyseisellä asetuksella ja kyseisellä direktiivillä pyritään pääasialliseen ja määräävään tavoitteeseen eli erityistoimenpiteiden hyväksymiseen Mayotten tilanteen perusteella, mikä on neuvoston mukaan oikeuttanut käyttämään pelkästään SEUT 349 artiklaa.

49

Neuvosto kiistää muun muassa sen, että asetuksen N:o 1385/2013 1 artikla ja direktiivit 2013/62 ja 2013/64 sisältäisivät alakohtaisia politiikkoja koskevia toimenpiteitä. Tavoitteena, johon kyseisessä artiklassa säädetyllä kalastustoiminnan rajoittamisella pyritään, on näet ”suurten vaeltavien kalojen parvien suojelemi[nen] Mayotten saaren lähistöllä” Mayotten pienimuotoista kalastusta harjoittavien pitkäsiimakalastukseen tarkoitetuista aluksista muodostuvien laivastojen hyväksi ja näin paikallisen teollisuuden kehittymisen mahdollistaminen.

50

Koska kyseinen laivasto ei voi kilpailla tehokkaasti sellaisten suorituskykyisempien alusten kanssa, jotka käyttävät kierrenuottia, kyseisen toimenpiteen tarkoituksena on sallia se, että mainitulla laivastolla on käytössään sille varattu rajattu alue, jotta se voi hyötyä suurten vaeltavien kalojen parvien poikkeamisesta kyseisellä alueella.

51

Neuvosto toteaa vielä, että asetuksen N:o 1385/2013 1 artiklalla pyritään tällä tavalla hyvittämään haitat, jotka johtuvat Mayotten rakenteellisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta, ja se kuuluu näin SEUT 349 artiklan soveltamisalaan.

52

Neuvosto huomauttaa lopuksi, että direktiivi 2013/62 on osoitettu Ranskan tasavallalle, että SEUT 151 artiklassa ja SEUT 153 artiklassa ei mainita erityistä tavoitetta, jona on tukea syrjäisimpiä alueita, ja että SEUT 155 artiklan 2 kohdassa vahvistetut oikeudelliset edellytykset eivät olleet täyttyneet nyt käsiteltävässä tapauksessa.

53

Ranskan hallitus katsoo, että SEUT 349 artiklan tavoitteena on mahdollistaa erityistoimenpiteiden toteuttaminen rakenteellisten haittojen vuoksi ja että kyseistä artiklaa voidaan tämän johdosta käyttää perustana toimenpiteille, joilla pyritään ottamaan huomioon erityiset tekijät, jotka eivät suppeassa merkityksessä ole taloudellisia tai sosiaalisia tekijöitä vaan sellaisia ympäristötekijöiden kaltaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat nimenomaisesti johonkin syrjäisimpään alueeseen, kuten ilmasto tai kyseisen alueen merenalaisten alueiden herkkyys. Mainitussa artiklassa ei näet edellytetä, että siinä määrätyt erityistoimenpiteet toteutetaan asianomaisen alueen erityiseen taloudelliseen tai sosiaaliseen tilanteeseen ”puuttumiseksi”, vaan siinä edellytetään ainoastaan, että kyseisissä toimenpiteissä ”ot[etaan] huomioon” kyseinen tilanne.

54

Ranskan hallitus täsmentää, että Mayotten erityispiirteet ja rajoitukset ovat edellyttäneet asetuksessa N:o 1385/2013 säädettyjä toimenpiteitä, joiden perusteena on kyseisen alueen rakenteellinen, taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä tilanne. Ne ovat näet tarpeellisia muun muassa paikallisen ekosysteemin suojelemisen varmistamiseksi, kun otetaan huomioon sen herkkyys, ja paikallisen talouden säilyttämiseksi, kun otetaan huomioon kalastustuotteiden jalostus- ja markkinointijärjestelmien hajanaisuus ja heikko kehittyminen, Mayotten laivaston ominaisuudet sekä kalastajilta ja valvojilta kalastustoiminnan valvomiseksi puuttuva koulutus.

55

Ranskan hallitus toteaa direktiivissä 2013/64 säädetyistä toimenpiteistä, että myös niillä pyritään ottamaan huomioon Mayotten erityispiirteet siltä osin kuin on kyse muun muassa ympäristön tilasta, taloudellisesta jälkeenjääneisyydestä ja infrastruktuurien puuttumisesta, ja kyseiset erityispiirteet ovat rakenteellisia haittoja.

56

Ranskan hallituksen mukaan direktiivin 2013/62 johdanto-osan perustelukappaleista ilmenee kyseisessä direktiivissä käyttöön otetun toimenpiteen osalta, että sillä pyritään ottamaan huomioon Mayotten vaikea taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, jolle on ominaista kehittymättömät työmarkkinat, matala työllisyysaste, joka johtuu sen syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta, vaikeasta pinnanmuodostuksesta sekä ilmastosta, alhainen bruttokansantuote ja tarve välttää kaikenlainen paikallisen talouden horjuttaminen.

57

Ranskan hallitus toteaa vielä, että – toisin kuin parlamentti väittää – riidanalaisten toimien päätavoitteena ei ole taata unionin oikeuden säännöstön soveltamista Mayotteen niissä säädettyjen siirtymäjaksojen päättyessä, koska kyseinen soveltaminen seuraa suoraan SEUT 355 artiklan 1 alakohdasta.

58

Espanjan hallitus toteaa, että komission puolustama SEUT 349 artiklan tulkinta estäisi antamasta kyseiselle määräykselle tehokasta vaikutusta, koska jos tällainen tulkinta hyväksytään, erityistoimenpiteitä ei olisi mahdollista toteuttaa johdetussa oikeudessa säännellyillä ”tullittomia alueita” ja ”laaja-alaisi[a] – – ohjelmi[a]” koskevilla aloilla.

59

Kyseisen hallituksen mukaan on lisäksi niin, että jos SEUT 349 artiklan tarkoituksena on luoda puitteet erityistoimenpiteille, jotka voidaan toteuttaa perussopimusten soveltamisen yhteydessä, kyseisen määräyksen nojalla on sitäkin suuremmalla syyllä mahdollista toteuttaa sellaisia väliaikaisia toimenpiteitä tai siirtymätoimenpiteitä, joilla otetaan huomioon asianomaisten alueiden ominaispiirteet ja joilla pyritään varmistamaan tietyn ajan kuluttua unionin oikeuden säännöstön täysimääräinen soveltaminen kyseisiin alueisiin. Tässä yhteydessä SEUT 349 artiklassa ei tehdä eroa merkitykseltään keskeisten toimenpiteiden ja tilapäisten toimenpiteiden välillä.

60

Espanjan hallitus huomauttaa riidanalaisista toimista, että niiden päätavoitteena on – kuten kaikkien näiden toimien johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa korostetaan – mukauttaa johdettua oikeutta Mayotten rakenteelliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Koska mainituilla toimilla käyttöön otettujen toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa perussopimusten soveltamisedellytykset myös johdetun oikeuden alalla, SEUT 349 artikla on lisäksi määräävä oikeusperusta.

61

Portugalin hallitus katsoo, että perussopimusten eri määräysten tulkinnasta seuraa, että nimenomaisen päinvastaisen määräyksen puuttuessa ilmaisuilla ”perussopimuksia” ja ”perussopimuksia sovelletaan” on ymmärrettävä tarkoitettavan ”unionin oikeutta” ja ”unionin oikeussäännöstöä”, johon myös johdettu oikeus kuuluu.

62

Parlamentin esittämä arviointiperuste, jonka nojalla voidaan sen mukaan erottaa toisistaan pysyvät poikkeukset ja tilapäiset poikkeukset, ei Portugalin hallituksen mukaan saa myöskään mitään tukea SEUT 349 artiklan tekstistä.

63

SEUT 349 artikla on siis oma oikeusperusta, jonka merkitys ilmenee siitä, että kyseisessä artiklassa ensinnäkin määritellään käsite ”syrjäisimpiin alueisiin kuuluva alue” (alueiden yksilöiminen), toiseksi täsmennetään eriyttämistoimenpiteiden asiallinen soveltamisala (kaikki unionin oikeuden soveltamisalat), kolmanneksi vahvistetaan neuvoston päätöksentekotoimivallan rajat (toimenpiteillä ei saa ”heikentä[ä] unionin oikeusjärjestyksen – – yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta”) ja neljänneksi luodaan toimivaltanormi, joka tarjoaa oikeusperustan ja määrittää sekä noudatettavan menettelyn (neuvoston komission ehdotuksesta ja parlamenttia kuultuaan antama päätös) että toteutettavien erityistoimenpiteiden luonteen (toimenpiteiden tavoitteena on oltava asianomaisten alueiden rakenteellisen eriarvoisuuden vähentäminen).

64

Aluksi on huomautettava, että SEU 52 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että perussopimuksia sovelletaan jäsenvaltioihin, ja sen toisessa kohdassa, että perussopimusten alueellinen soveltamisala täsmennetään SEUT 355 artiklassa.

65

SEUT 355 artiklan 1 alakohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksen 2012/419 2 artiklalla, määrätään, että perussopimusten määräyksiä sovelletaan SEUT 349 artiklan mukaisesti syrjäisimpiin alueisiin, joihin myös Mayotte kuuluu.

66

SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksen 2012/419 2 artiklalla, määrätään, että neuvosto ”hyväksyy – – erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on erityisesti määritellä ne edellytykset, joilla perussopimuksia sovelletaan kyseisiin alueisiin, mukaan lukien yhteiset politiikat”.

67

SEUT 349 artiklan ensimmäisestä kohdasta ilmenee myös, että siinä tarkoitetut ”erityistoimenpiteet” hyväksytään ”ottaen huomioon” syrjäisimpien alueiden ”rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne”, jota ”vaikeuttaa” tietty määrä tekijöitä, jotka ”sen vuoksi, että ne ovat pysyviä tekijöitä ja niillä on yhteisvaikutuksia, haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä”.

68

Mainitut tekijät on siis esitetty SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tekijöinä, jotka vaikeuttavat syrjäisimpien alueiden rakenteellista, sosiaalista ja taloudellista tilannetta ja jotka neuvoston on otettava SEUT 349 artiklan kolmannen kohdan mukaan huomioon erityistoimenpiteitä toteuttaessaan.

69

Vaikka parlamentti ei näin ollen voi perustellusti väittää, että kaikki SEUT 349 artiklassa tarkoitetut erityistoimenpiteet on perusteltava paitsi asianomaisen syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan alueen rakenteellisella, sosiaalisella ja taloudellisella tilanteella myös sillä, että on olemassa ainakin yksi SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tyhjentävästi luetelluista kyseiselle alueelle ominaisista tekijöistä, neuvoston on kuitenkin voitava SEUT 349 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti esittää seikat, jotka osoittavat, että tarkasteltavana olevalla erityistoimenpiteellä on liittymäkohta kyseessä olevan syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan alueen erityispiirteisiin ja rajoituksiin.

70

SEUT 349 artiklan toisessa kohdassa on lisäksi täsmennetty, että neuvoston SEUT 349 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla hyväksymät erityistoimenpiteet koskevat ”erityisesti tulli- ja kauppapolitiikkaa, veropolitiikkaa, tullittomia alueita, maatalous- ja kalastuspolitiikkaa, raaka-aineiden ja välttämättömien kulutustavaroiden toimittamisehtoja, valtiontukia sekä edellytyksiä rakennerahastoihin ja laaja-alaisiin unionin ohjelmiin osallistumiselle”.

71

SEUT 349 artiklan sanamuodosta siis seuraa, että neuvosto voi sen mukaan hyväksyä erityisesti tämän tuomion edellä olevassa kohdassa mainituilla aloilla erityistoimenpiteitä, joilla pyritään ottamaan huomioon syrjäisimpien alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne.

72

Sen komission väitteen osalta, jonka mukaan SEUT 349 artikla mahdollistaa ainoastaan poikkeamisen primäärioikeuden määräysten soveltamisesta syrjäisimpiin alueisiin eikä – kuten nyt käsiteltävässä tapauksessa on tehty – johdetun oikeuden toimien mukauttamista kyseisten alueiden erityistilanteeseen, on aluksi huomautettava, että kyseisessä artiklassa tarkoitettujen ”edellyty[sten], joilla perussopimuksia sovelletaan”, on ymmärrettävä kattavan samalla kertaa unionin primäärioikeuden soveltamisedellytykset sekä kyseisen primäärioikeuden nojalla hyväksyttyjen johdetun oikeuden toimien soveltamisedellytykset.

73

Tätä tulkintaa tukee yhteisöjen tuomioistuimen EY:n perustamissopimuksen 227 artiklan 2 kohdasta (josta on tullut EY 299 artiklan 2 kohta, josta puolestaan on tullut SEUT 349 artikla) omaksuma tulkinta, josta ilmenee, että neuvostolle kyseisessä määräyksessä annettu lupa säätää erityistoimenpiteistä, joilla pyritään täyttämään merentakaisten alueiden tarpeet, koskee sekä perussopimuksen määräyksiä että johdetun oikeuden säännöksiä (tuomio Hansen & Balle, 148/77, EU:C:1978:173, 10 kohta).

74

Tämän jälkeen on todettava, että – kuten neuvosto on korostanut – useita SEUT 349 artiklan toisessa kohdassa mainittuja aloja säännellään olennaisilta osin johdetun oikeuden toimilla. Kyseisen määräyksen tehokas vaikutus siis vaarantuisi, jos siinä sallittaisiin kyseisillä aloilla yksinomaan sellaisten erityistoimenpiteiden toteuttaminen, joiden tarkoituksena on määritellä primäärioikeuden soveltamisedellytykset.

75

Lopuksi on huomautettava, että – kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 57 kohdassa korostanut – kaikissa johdetun oikeuden toimissa ei määritellä – toisin kuin komissio näyttää väittävän – niiden alueellista soveltamisalaa.

76

Tästä seuraa, että tämänsuuntaisen täsmennyksen puuttuessa johdetun oikeuden toimen soveltamisala on määritettävä, kuten erityisesti Ranskan hallitus on väittänyt, SEU 52 ja SEUT 355 artiklan nojalla.

77

Yhteisöjen tuomioistuimella on näet ollut jo tilaisuus täsmentää, että johdetulla oikeudella on lähtökohtaisesti sama soveltamisala kuin perussopimuksilla itsellään, ja sitä sovelletaan kyseisellä soveltamisalalla ilman eri toimenpiteitä (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Irlanti, 61/77, EU:C:1978:29, 46 kohta ja tuomio Hansen & Balle, 148/77, EU:C:1978:173, 10 kohta).

78

Tämän perusteella SEUT 349 artiklan sanamuodosta ja tavoitteista sekä perussopimusten rakenteesta seuraa, että koko unionin oikeuden säännöstön alueellinen soveltamisala syrjäisimpien alueiden osalta määritellään erityisesti SEU 52 artiklalla ja SEUT 355 artiklan 1 alakohdalla niitä yhdessä tulkittaessa sekä SEUT 349 artiklan nojalla hyväksytyillä toimenpiteillä.

79

Toisin kuin komissio väittää, SEUT 349 artiklalla neuvostolle annetaan siis toimivalta hyväksyä erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on määritellä ne edellytykset, joilla paitsi perussopimusten määräyksiä myös johdetun oikeuden säännöksiä sovelletaan kyseisiin alueisiin.

80

Tästä seuraa, että asioissa C-133/14–C-135/14 nostetut komission kanteet, jotka perustuvat yksinomaan vastakkaisiin väitteisiin, on hylättävä.

81

Siitä parlamentin väitteestä, jonka mukaan SEUT 349 artiklassa neuvostolle ei anneta toimivaltaa hyväksyä toimenpiteitä, joiden ainoana tavoitteena on lykätä unionin oikeuden tiettyjen säännösten soveltamista syrjäisimpiin alueisiin, on todettava, ettei kyseisessä artiklassa rajata neuvoston päätöksentekovaltaa mihinkään tiettyyn toimenpiteiden ryhmään.

82

Sen lisäksi, että ilmaisu ”toimenpide” kattaa kaikentyyppiset toimet, joihin neuvosto voi ryhtyä, on näet korostettava, että se, että SEUT 349 artiklassa käytetään ilmaisua ”erityisesti”, merkitsee sitä, ettei EUT-sopimuksen laatijoiden tarkoituksena ollut vahvistaa tyhjentävää luetteloa toimenpidetyypeistä, jotka kyseisen artiklan nojalla voidaan hyväksyä.

83

Tämän jälkeen on todettava, että neuvosto sekä Espanjan ja Portugalin hallitukset väittävät perustellusti, ettei parlamentin tekemä ero yhtäältä unionin oikeuden säännöksistä poikkeamisen ja toisaalta niiden soveltamisen pelkän ajallisen lykkäämisen välillä saa mitään tukea mainitun artiklan sanamuodosta.

84

Tällainen rajoittaminen olisi myös ristiriidassa SEUT 349 artiklalla tavoiteltujen päämäärien kanssa, koska ei ole mahdollista sulkea pois sitä, että unionin oikeuden säännöksen täysimääräisen soveltamisen ajallinen lykkääminen voi osoittautua toimenpiteeksi, jolla voidaan parhaiten ottaa huomioon jonkin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan alueen rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne.

85

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on tutkittava, täyttävätkö riidanalaiset toimet tämän tuomion 67–69 kohdassa esitetyt vaatimukset.

86

Ensimmäiseksi on korostettava asetuksen N:o 1385/2013 osalta ensinnäkin, että kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 alakohdassa ”alueeseen 8”, sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa N:o 850/98, lisätään Mayotten rannikoiden edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan tasavallan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan, ja että mainitun artiklan 2 alakohdassa samaan asetukseen N:o 850/98 lisätään 34 g artikla, jolla aluksia kielletään käyttämästä kierrenuottia tonnikalan ja sen lähilajien parviin alueella, joka sijaitsee enintään 24 meripeninkulman etäisyydellä Mayotten rannikoilta mitattuna aluevesiä rajoittavista perusviivoista.

87

Asetuksen N:o 1385/2013 johdanto-osan kolmannesta ja seitsemännestä perustelukappaleesta, sellaisina kuin neuvosto on niitä selkeyttänyt unionin tuomioistuimessa, ilmenee tässä yhteydessä, että kyseisten toimenpiteiden tavoitteena on suojella suurten vaeltavien kalojen parvia Mayotten lähistöllä paikallisen laivaston hyväksi, joka ei mekaanisten pintasiima-alusten heikosti kehittyneenä laivastona voi vetää vertoja ulkomaalaisille laivastoille. Tästä seuraa, että mainitut toimenpiteet on toteutettu ottaen huomioon Mayotten rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Neuvosto saattoi siten nojautua niiden toteuttamiseksi laillisesti SEUT 349 artiklaan.

88

Asetuksen N:o 1385/2013 2 artiklalla asetuksen N:o 1379/2013 35 artiklaan on toiseksi lisätty 6 kohta, jossa säädetään, että viimeksi mainitun artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta 31.12.2021 asti tuotteisiin, joita tarjotaan vähittäismyyntiin loppukuluttajille Mayottella.

89

Kuten asetuksen N:o 1385/2013 johdanto-osan neljännestä perustelukappaleesta ilmenee, neuvosto on perustellut kyseistä toimenpidettä tarpeella ottaa huomioon ”Mayotten hajanais[et] ja heikosti kehittyne[et] markkinointijärjestelm[ät]” ja välttää se, että kalastustuotteiden merkintöjä koskevien sääntöjen ennenaikainen soveltaminen aiheuttaa vähittäismyyjille rasitteen, joka on kohtuuton suhteessa kuluttajille välitettäviin tietoihin.

90

Tällainen toimenpide on siis hyväksytty ottaen huomioon Mayotten rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Tästä seuraa, että neuvosto saattoi nojautua kyseisen toimenpiteen toteuttamiseksi SEUT 349 artiklaan.

91

Koska parlamentti ei kolmanneksi riitauta sitä, että asetuksen N:o 1385/2013 3 artiklan 1 ja 2 alakohtaan sisältyvät toimenpiteet saattoivat perustua SEUT 349 artiklaan, unionin tuomioistuimen asiana ei ole tarkastaa, onko kyseiset toimenpiteet toteutettu tämän tuomion 67–69 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

92

Siltä osin kuin parlamentti riitauttaa sen, että asetuksen N:o 1385/2013 3 artiklan 3 alakohdan mukainen kyseisen asetuksen liitteessä olevien Mayottea koskevien merkintöjen lisääminen asetuksen N:o 1380/2013 liitteessä II olevaan taulukkoon voitiin perustaa SEUT 349 artiklaan, on huomautettava, että kyseinen toimenpide muodostaa asetuksen N:o 1385/2013 3 artiklan 1 ja 2 alakohdassa säädettyjen toimenpiteiden kanssa erottamattoman kokonaisuuden ja se on kyseisiin toimenpiteisiin nähden liitännäinen, kuten julkisasiamies on korostanut ratkaisuehdotuksensa 81 kohdassa.

93

Tämän perusteella parlamentti ei voi moittia neuvostoa siitä, että se on nojautunut kaikkien asetuksen N:o 1385/2013 3 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden hyväksymiseksi SEUT 349 artiklaan.

94

On korostettava neljänneksi, että neuvosto on perustellut sitä, että asetuksen N:o 1069/2009 4 artiklan voimaantuloa Mayottella lykättiin asetuksen N:o 1385/2013 4 artiklalla 1.1.2021 saakka, näistä asetuksista ensimmäiseksi mainitun johdanto-osan kahdeksannen perustelukappaleen mukaan sillä, ettei Mayottella ole teollista kapasiteettia eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä varten.

95

Tällainen toimenpide on siis hyväksytty ottaen huomioon Mayotten rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Tästä seuraa, että SEUT 349 artiklan käyttäminen kyseisen toimenpiteen oikeusperustana oli unionin oikeuden mukaista.

96

Toiseksi on huomautettava siitä, ovatko direktiivin 2013/64 säännökset tämän tuomion 67–69 kohdassa mainittujen vaatimusten mukaisia, että – kuten parlamentti on perustellusti todennut – neuvosto on kyseisen direktiivin 1–6 artiklassa muuttanut direktiivejä 91/271, 1999/74, 2000/60, 2006/7, 2006/25 ja 2011/24 lykätäkseen ajallisesti tiettyjen niissä olevien säännösten täysimääräistä soveltamista Mayotten osalta.

97

Kyseiset muutokset on perusteltu yleisesti direktiivin 2013/64 johdanto-osan toisen perustelukappaleen mukaan tarpeella ”ottaa huomioon erityinen tilanne Mayottella ympäristön tilassa, joka vaatii huomattavia parannuksia unionin lainsäädännössä vahvistettujen ympäristötavoitteiden noudattamiseksi, mitä varten tarvitaan lisäaikaa”.

98

Neuvosto on lisäksi esittänyt kunkin kyseessä olevan muutoksen perustelut mainitun direktiivin johdanto-osan kolmannesta yhdeksänteen perustelukappaleessa.

99

Saman direktiivin johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa on siis todettu direktiiviin 91/271 tehtyjen muutosten osalta, että Mayotten erityinen rakenteellinen ja taloudellinen tilanne ei yhdyskuntajätevesien käsittelyn osalta täyttänyt viimeksi mainitun direktiivin vaatimuksia.

100

Direktiivin 2013/64 johdanto-osan neljännessä perustelukappaleessa, joka koskee direktiiviin 1999/74 tehtyjä muutoksia, on huomautettu, että munivien kanojen suojelemisen alalla Mayottella vallitsevan tilanteen saattaminen viimeksi mainitun direktiivin vaatimusten mukaiseksi edellyttää huomattavia investointeja ja valmistelutöitä.

101

Direktiivin 2013/64 johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa, joka koskee direktiiviin 2000/60 tehtyjä muutoksia, neuvosto on korostanut, että Mayotten erityisen rakenteellisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi Ranskan tasavallalle on myönnettävä riittävästi aikaa sellaisten toimenpiteiden hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon, joilla varmistetaan, että vesipiirien hoitosuunnitelmat ovat viimeksi mainitun direktiivin vaatimusten mukaiset.

102

Direktiivin 2013/64 johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa, joka koskee direktiiviin 2006/7 tehtyjä muutoksia, on korostettu, että pintavesien tilaa Mayottella on parannettava huomattavasti, jotta ne täyttäisivät viimeksi mainitun direktiivin vaatimukset, koska kyseisen alueen erityinen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne vaikuttaa uimavesien laatuun.

103

Direktiivin 2013/64 johdanto-osan seitsemännessä perustelukappaleessa, joka koskee direktiiviin 2006/25 tehtyjä muutoksia, neuvosto on korostanut, että Mayotten erityisen sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi siellä ei ole teknisiä tiloja ja välineitä niiden toimenpiteiden toteuttamiseen, joita tarvitaan viimeksi mainitun direktiivin noudattamiseksi keinotekoisen optisen säteilyn alalla.

104

Direktiivin 2013/64 johdanto-osan yhdeksännessä perustelukappaleessa, joka koskee direktiiviin 2011/24 tehtyjä muutoksia, neuvosto on täsmentänyt, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä edellyttää useita mukautuksia, jotta voidaan taata hoidon ja potilaiden saamien tietojen jatkuvuus.

105

On todettava, että direktiiviin 2013/64 sisältyvät toimenpiteet, joilla neuvosto on muuttanut direktiivejä 91/271, 1999/74, 2000/60, 2006/7, 2006/25 ja 2011/24, on hyväksytty ottaen huomioon Mayotten rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Neuvosto on siis nojautunut perustellusti SEUT 349 artiklaan kyseisten toimenpiteiden toteuttamiseksi.

106

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella riidanalaisten toimien tavoitteista ja sisällöstä ilmenee, että niissä olevat toimenpiteet on hyväksytty ottaen huomioon Mayotten rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla tavalla.

107

Parlamentti ei näin ollen voi perustellusti väittää, ettei SEUT 349 artikla voinut laillisesti olla asetuksen N:o 1385/2013 1, 2 ja 4 artiklan eikä direktiivin 2013/64 oikeusperustana.

108

Tämän perusteella myös parlamentin asioissa C-132/14 ja C-136/14 nostamat kanteet on hylättävä.

109

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

110

Koska neuvosto on vaatinut, että parlamentti ja komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, ja koska nämä kaksi viimeksi mainittua toimielintä ovat hävinneet asioissa C‑132/14–C‑136/14, ne on velvoitettava korvaamaan neuvostolle kyseisissä asioissa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

111

Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta ja Portugalin tasavalta vastaavat työjärjestyksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti: