1

Euroopan komissio on kanteessaan vaatinut unionin tuomioistuinta toteamaan, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut SEUT 288 artiklan neljännen kohdan eikä valtiontuesta SA.22843 (2012/C) (ex 2012/NN), jota Ranska on myöntänyt Société Nationale Corse Méditerranée ‑yhtiölle ja Compagnie Méridionale de Navigation ‑yhtiölle, 2.5.2013 tehdyn komission päätöksen 2013/435/EU (EUVL L 220, s. 20; jäljempänä riidanalainen päätös) 3–5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut asetetuissa määräajoissa kaikkia tarvittavia toimenpiteitä periäkseen tuensaajilta takaisin kyseisen päätöksen 2 artiklan 1 kohdassa sääntöjenvastaisiksi ja sisämarkkinoille soveltumattomiksi todetut valtiontuet, koska se ei ole peruuttanut asetetuissa määräajoissa kaikkia kyseisen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tukimaksuja ja koska se ei ole ilmoittanut asetetussa määräajassa komissiolle toimenpiteistä, joihin kyseisen päätöksen noudattamiseksi on ryhdytty.

2

[SEUT 108] artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1) 14 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta, jäljempänä ’takaisinperimistä koskeva päätös’. Komissio ei saa vaatia tuen takaisinperimistä, jos tämä olisi [unionin] lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista.

2.   Takaisinperimistä koskevan päätöksen nojalla takaisin perittävään tukeen lisätään korko, jonka suuruuden komissio vahvistaa. Korkoa maksetaan siitä päivästä alkaen, jolloin sääntöjenvastainen tuki on ollut tuensaajan käytössä, sen takaisinperimispäivään asti.

3.   Takaisinperiminen on toteutettava viipymättä ja asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön menettelyjen mukaisesti, jos ne mahdollistavat komission päätöksen välittömän ja tehokkaan täytäntöönpanon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta [unionin] tuomioistuimen [SEUT 278] artiklan nojalla antamien määräysten soveltamista. Tämän toteuttamiseksi, ja jos asia on jonkin kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä, asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki oikeudellisissa järjestelmissään käytettävissä olevat tarpeelliset toimenpiteet, mukaan lukien tilapäiset toimet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta [unionin] lainsäädännön soveltamista.”

3

Assemblée de Corse (Korsikan parlamentti) antoi 7.6.2007 tekemällään päätöksellä Société nationale maritime Corse-Méditerranée (SNCM) SA ‑nimisen yhtiön (jäljempänä SNCM) ja Compagnie méridionale de navigation SA ‑nimisen yhtiön (jäljempänä CMN) muodostamalle ryhmittymälle tehtäväksi Marseillen sataman ja Korsikan satamien välistä meriliikennettä koskevan julkisen palvelun hoitamisen. Samana päivänä annetulla päätöksellä Conseil exécutif de la collectivité territoriale de Corsen (Korsikan alueellisen julkisyhteisön toimeenpaneva neuvosto) puheenjohtaja valtuutettiin allekirjoittamaan sopimus julkisen palvelun hoitamisesta.

4

Sopimus julkisen palvelun hoitamisesta tehtiin ajanjaksolle 1.7.2007–31.12.2013.

5

Sopimuksen 1 artiklassa sen tavoitteeksi on vahvistettu säännöllisten meriliikennepalvelujen tarjoaminen kaikilla julkisen palvelun hoitamisesta tehdyn sopimuksen kattamilla reiteillä Marseillen sataman ja Bastian, Ajaccion, Porto Vecchion, Proprianon ja Balagnen satamien välillä.

6

Julkisen palvelun hoitamisesta tehdyn sopimuksen liitteessä 1 olevissa hankintaeritelmissä määritellään näiden palvelujen luonne. Siinä määrätään muun muassa seuraavaa:

7

Julkisen palvelun hoitamisesta tehdyn sopimuksen nojalla kumpikin toimeksisaaja saa Korsikan liikennevirastolta (office des transports de Corse) vuotuisen korvauksen tarjoamistaan perus- ja lisäpalveluista. Kummankin toimeksisaajan vuosittain saama lopullinen taloudellinen korvaus rajoittuu hankintaeritelmään perustuvien velvoitteiden hoitamisesta aiheutuneeseen liiketappioon siten, että aluspääomalle saadaan kohtuullinen tuotto suhteessa kyseisen pääoman todellisiin käyttöpäiviin näitä velvoitteita vastaavilla merimatkoilla. Sopimuksessa määrätään julkisen korvauksen mukauttamisesta siinä tapauksessa, että toimeksisaajien tulot ovat niiden esittämien tarjousten mukaisia ennakoituja tuloja pienemmät.

8

Julkisen palvelun hoitamisesta tehtyä sopimusta on sen allekirjoittamisen jälkeen muutettu siten, että Korsikan ja Marseillen välillä vuosittain liikennöitäviä merimatkoja on vähennetty yli 100 matkalla, vuosittaista taloudellista viitekorvausta on vähennetty 6,5 miljoonalla eurolla kummankin toimeksisaajan osalta ja toimeksisaajakohtaiselle tulojen vuositarkistusmekanismille on asetettu yläraja.

9

Corsica Ferries France SAS:n (jäljempänä Corsica Ferries) tehtyä kantelun sääntöjenvastaisista ja sisämarkkinoille soveltumattomista valtiontuista, joita SNCM ja CMN olivat sen mukaan saaneet Korsikan ja Marseillen välistä meriliikenteen reittejä koskevan julkisen palvelun hoitamisesta tehdyn sopimuksen ansiosta, komissio ilmoitti 27.6.2012 päivätyllä kirjeellä Ranskan tasavallalle päätöksestään (EUVL 2012, C 301, s. 1) aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen tutkintamenettely julkisen palvelun hoitamisesta tehtyyn sopimukseen mahdollisesti sisältyvistä tuista SNCM:n ja CMN:n hyväksi.

10

Suorittamassaan tutkinnassa komissio arvioi asiassa kyseessä olevat kaksi palvelua, peruspalvelun ja lisäpalvelun.

11

Komissio katsoi, että SNCM:n ja CMN:n peruspalvelusta saamat korvaukset olivat sääntöjenvastaisia tukia, koska korvaukset oli myönnetty SEUT 108 artiklan 3 kohdassa määrättyä menettelyä noudattamatta. Se totesi kuitenkin, että nämä korvaukset soveltuivat sisämarkkinoille.

12

Tehdäkseen päätöksen siitä, että julkisen palvelun hoitamisesta tehdyssä sopimuksissa vahvistetuista lisäpalveluista, joista SNCM vastasi yksin, maksettavat korvaukset olivat sääntöjenvastaisia ja sisämarkkinoille soveltumattomia valtiontukia, komissio katsoi, että tuomiossa Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg (C‑280/00, EU:C:2003:415) vahvistetuista neljästä kriteeristä jäi täyttymättä kaksi.

13

Komissio totesi näet ensin, ettei lisäpalvelu ollut tarpeellinen eikä oikeasuhteinen todellisen julkista palvelua koskevan tarpeen tyydyttämisen kannalta arvioituna. Lisäksi se katsoi, ettei tarjouspyyntöä ollut järjestetty olosuhteissa, joilla olisi voitu taata toimiva kilpailu, ja ettei taloudellisia korvauksia ollut määritelty etukäteen laaditun kustannuspohjan perusteella tai vertaamalla kustannuksia muiden vastaavien meriliikenneyritysten kustannusrakenteeseen.

14

Edellä mainittujen seikkojen vuoksi komissio totesi riidanalaisessa päätöksessä, joka annettiin tiedoksi Ranskan tasavallalle 3.5.2013, seuraavaa:

”1 artikla

SNCM:lle ja CMN:lle 7 päivänä kesäkuuta 2007 julkisen palvelun hoitamisesta tehdyn sopimuksen puitteissa maksetut korvaukset ovat SEUT – – 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valtiontukia. Nämä valtiontuet on myönnetty SEUT – – 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden vastaisesti.

2 artikla

1.   SNCM:lle edellä mainitun julkisen palvelun hoitamisesta tehdyn sopimuksen eritelmien I kohdan a alakohdan 2 alakohdassa, I kohdan b alakohdan 2 alakohdassa ja I kohdan d alakohdan 1.4 alakohdassa tarkoitetun lisäkapasiteetin käyttöönottamisesta maksetut korvaukset eivät sovellu sisämarkkinoille.

2.   SNCM:lle ja CMN:lle edellä mainitussa julkisen palvelun hoitamisesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitettujen muiden palvelujen suorittamisesta maksetut korvaukset soveltuvat sisämarkkinoille.

3 artikla

1.   Ranskan on perittävä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuet takaisin tuensaajalta.

2.   Perittävät määrät tuottavat korkoa, joka lasketaan päivämäärästä, jolloin ne on annettu edunsaajan käyttöön, tosiasialliseen takaisinperintään asti.

3.   Korko lasketaan [asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21.4.2004 annetun komission] asetuksen (EY) N:o 794/2004 [(EUVL L 140, s. 1)] V luvun ja [asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta 30.1.2008 annetun komission] asetuksen (EY) N:o 271/2008 [(EUVL L 82, s. 1)] mukaisesti laaditun perustan mukaisesti.

4.   Ranskan on peruttava kaikki 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tukien maksut, jotka suoritettaisiin tämän päätöksen tiedoksiantamisen jälkeen.

4 artikla

1.   Edellä olevassa 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuen takaisinperintä tulee välittömästi voimaan.

2.   Ranskan on vastattava siitä, että tämä päätös pannaan täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta.

5 artikla

1.   Ranskan on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta seuraavat tiedot:

2.   Ranskan on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä säännöllisesti siihen saakka, kun 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Sen on annettava välittömästi komission pyynnöstä tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Sen on annettava myös tarkat tiedot tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.”

15

Komission mukaan takaisinperittävän tuen määräksi oli arvioitu riidanalaisen päätöksen tekohetkellä noin 220224000 euroa.

16

Ranskan tasavalta nosti 12.7.2013 ja SNCM 26.8.2013 unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon toimittamillaan kannekirjelmillä kanteet, joissa ne kumpikin vaativat riidanalaisen päätöksen kumoamista (unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevat asiat Ranska v. komissio, T-366/13, ja SNCM v. komissio, T-454/13).

17

Ranskan tasavalta haki samana päivänä unionin yleiseen tuomioistuimeen toimittamallaan asiakirjalla välitoimia riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä siihen saakka, kunnes unionin yleinen tuomioistuin ratkaisisi aineellisesti edellä mainitun kumoamisvaatimuksen. Unionin yleisen tuomioistuimen presidentti hylkäsi hakemuksen määräyksellään (Ranska v. komissio, T-366/13 R, EU:T:2013:396). Unionin tuomioistuimen varapresidentti hylkäsi määräyksellään (Ranska v. komissio, C‑574/13 P(R), EU:C:2014:36) Ranskan tasavallan tästä määräyksestä tekemän valituksen.

18

Korsikan alueellisen julkisyhteisön toimeenpanevan neuvoston puheenjohtaja kääntyi 20.6.2013 päivätyllä kirjeellä komission varapuheenjohtajan puoleen saadakseen tiedot riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon yksityiskohdista.

19

Préfet de Corse (Korsikan prefekti) lähetti 10.7.2013 Korsikan alueellisen julkisyhteisön toimeenpanevan neuvoston puheenjohtajalle kirjeen, jossa riidanalainen päätös oli liitteenä. Kirjeessä Korsikan prefekti pyysi Korsikan alueellisen julkisyhteisön toimeenpanevan elimen puheenjohtajaa tekemään selkoa toimista, joihin tämä aikoi päätöksen perusteella ryhtyä. Korsikan prefekti ilmoitti lisäksi, että Ranskan tasavalta valmistautui riitauttamaan komission päätöksen nostamalla siitä kumoamiskanteen, johon liitettäisiin välitoimihakemus.

20

Korsikan prefekti lähetti samana päivänä SNCM:n toimitusjohtajalle kopion sekä Korsikan alueellisen julkisyhteisön toimeenpanevan neuvoston puheenjohtajalle lähetetystä kirjeestä että riidanalaisesta päätöksestä.

21

Komission varapuheenjohtaja ilmoitti 17.7.2013 päivätyssä kirjeessä Korsikan alueellisen julkisyhteisön toimeenpanevan neuvoston puheenjohtajalle, että SNCM:lle lisäpalvelusta myönnettyjen korvausten maksaminen oli riidanalaisen päätöksen mukaan keskeytettävä välittömästi, että riidanalaisessa päätöksessä asetettu määräaika, jossa päätöksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava, oli jo ylittynyt ja että lisäksi päätöksen täytäntöönpanolle sen 4 artiklan 2 kohdassa asetettua määräaikaa oli noudatettava. Komission varapuheenjohtaja muistutti kirjeessään, että pääsääntöisesti ”tukien takaisinperimisestä vastaa niiden myöntäjä antamalla täysin täytäntöönpanokelpoisen perintäpäätöksen (edellyttäen, että tuen myöntäjällä on laillinen toimivalta tähän) tai muussa tapauksessa jokin muu tähän valtuutettu viranomainen. Tässä tapauksessa takaisinperintävelvollisuus lankeaa ilmeisesti siis Korsikan [alueellisen julkisyhteisön] toimeenpanevalle neuvostolle, koska juuri se myönsi sisämarkkinoille soveltumattomat tuet, kuten [riidanalaisen] päätöksen 28 perustelukappaleesta käy ilmi”.

22

Korsikan alueellisen julkisyhteisön toimeenpanevan neuvoston puheenjohtaja ilmoitti komission varapuheenjohtajalle 29.7.2013 päivätyllä kirjeellä ryhtyneensä tarvittaviin toimiin lisäpalvelua koskevan korvauksen maksuunpanon perumiseksi. Hän lisäsi kohdanneensa ongelmia Ranskan viranomaisten ja erityisesti Korsikan prefektin ja chambre régionale des comptesin (alueellinen tilintarkastusvirasto) kanssa, sillä nämä olivat kiistäneet riidanalaisen päätöksen pätevyyden ja kieltäneet sen täytäntöönpanokelpoisuuden.

23

Komissio pyysi 2.9.2013 päivätyllä kirjeellä Ranskan tasavaltaa ilmoittamaan sille kymmenen vuorokauden kuluessa kirjeen päiväyksestä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Komissio muistutti kirjeessään kyseistä jäsenvaltiota siitä, että valtiontukien takaisin perimistä koskeva päätös on lain nojalla täysimääräisesti ja suoraan täytäntöönpanokelpoinen niin kauan kuin sen täytäntöönpanoa ei ole pätevästi lykätty. Se pyysi lisäksi Ranskaa ilmoittamaan sille tarkasti, millaisia seurauksia riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuisi SNCM:n taloudelliselle tilanteelle, kun Ranskan mukaan päätöksen täytäntöönpano johtaisi väistämättä SNCM:n maksukyvyttömyyteen ja konkurssiin. Samassa yhteydessä komissio esitti kysymyksiä saamistaan tiedoista, joiden mukaan Korsikan toimeenpaneva neuvosto aikoi Korsikan liikenneviraston laatiman selvityksen perusteella esittää Korsikan parlamentille, että SNCM:n ja CMN:n muodostamalle ryhmittymälle annettaisiin vuosiksi 2014–2023 Marseillen ja Korsikan satamien välistä matkustaja- ja tavaraliikennettä koskeva sopimus julkisen palvelun hoitamisesta.

24

Komissio lähetti 20.9.2013 päivätyn kirjeen, jossa se ”[kehotti] uudelleen Ranskan [tasavaltaa] perimään viipymättä takaisin tuen sille kertyneine korkoineen, peruuttamaan (ja tarvittaessa perimään takaisin) kaikki lisäpalvelusta [riidanalaisen päätöksen] tiedoksiantopäivästä lukien maksettavat tuet ja lähettämään katsauksen takaisinperinnän tilanteesta sekä selvityksen korkojen laskentamenetelmästä”. Komissio ilmoitti tälle jäsenvaltiolle, että sen on toimitettava mainitut tiedot 20 arkipäivän kuluessa. Komissio totesi lopuksi, että tämä lisäaika ei vaikuta millään tavoin Ranskan tasavallan velvollisuuteen panna päätös viipymättä täytäntöön ja että jos päätöstä ei panna viipymättä täytäntöön, komission yksiköt joutuvat ehdottamaan komissiolle kanteen nostamista Ranskan tasavaltaa vastaan SEUT 108 artiklan 2 kohdan nojalla.

25

Ranskan tasavalta ilmoitti 29.11.2013 komissiolle muun muassa, että Korsikan alueellinen julkisyhteisö oli keskeyttänyt ns. lisäpalvelua koskevien korvausten maksamisen jo heinäkuun 2013 lopussa riidanalaisessa päätöksessä mainittuihin summiin perustuvan alustavan arvion perusteella. Kyseinen jäsenvaltio totesi, että tuensaajalta takaisin perittävien korvausten kokonaismäärää (pääoma ja korot) oli vaikea arvioida, koska komission tekemä ero perus- ja lisäpalvelujen välillä oli sen näkemyksen mukaan keinotekoinen. Ranskan tasavallan mukaan näitä kahta palvelua ei näet voitu erottaa toisistaan ja ne edistivät kumpikin alueellisen yhtenäisyyden tavoitteen toteutumista.

26

Tässä tilanteessa komissio katsoi, ettei Ranskan tasavalta ollut toteuttanut riidanalaisen päätöksen noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä, minkä vuoksi se päätti nostaa käsiteltävänä olevan kanteen.

27

Kanteen nostamisen ja asiassa 5.2.2015 pidetyn sen istunnon välillä, jossa komissio ja Ranskan tasavalta ovat esittäneet huomautuksensa, on sattunut joukko tapahtumia.

28

Ranskan tasavalta totesi kyseisessä istunnossa, että Veolia-Transdev‑niminen yhtiö oli 29.10.2014 vaatinut SNCM:lle myöntämänsä lainan takaisinmaksua ennen sen erääntymistä, minkä vuoksi tribunal de commerce de Marseille (kauppaoikeudellisia riita-asioita käsittelevä Marseillen alioikeus) oli joutunut 28.11.2014 toteamaan SNCM:n maksukyvyttömäksi ja asettamaan sen pakkosaneerausmenettelyyn kuuden kuukauden ajaksi.

29

Ranskan tasavalta lisäsi myös, että Korsikan liikennevirasto oli 7.11.2014 ja 19.11.2014 antanut kaksi maksumääräystä sisämarkkinoille soveltumattomaksi todetun tuen takaisin perimiseksi, tosin noin 198000000 euron suuruisen summan osalta, mikä jäi alle komission esityksen mukaisen, riidanalaisessa päätöksessä vahvistetun 220224000 euron suuruisen summan.

30

Pakkosaneerausmenettelyn aloittamisesta annettu päätös julkaistiin 14.12.2014, minkä jälkeen velkojilla oli kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa saatavansa.

31

Ranskan viranomaiset kirjasivat 9.1.2015 SNCM:n taseen vastattaviin sisämarkkinoille soveltumattomaksi todetun tuen noin 198000000 euron suuruisena.

32

Istunnossa Ranskan tasavalta on lisäksi ilmoittanut unionin tuomioistuimelle, että tribunal de commerce de Marseillelle oli pakkosaneerausmenettelyssä toimitettu 2.2.2015 useita ostotarjouksia SNCM:stä.

33

Komissio on kanteessaan vedonnut kolmeen kanneperusteeseen, jotka liittyvät riidanalaisen päätöksen 3–5 artiklan rikkomiseen.

34

Komissio on ensinnäkin esittänyt, että Ranskan tasavalta ei ole toteuttanut sääntöjenvastaisten tukien takaisin perimisen edellyttämiä toimenpiteitä asetetussa määräajassa, toiseksi, että vaikka tukien maksaminen oli todellisuudessa lopetettu heinäkuusta 2013 alkaen, tämä oli kuitenkin tapahtunut vasta riidanalaisessa päätöksessä vahvistetun päivämäärän eli 3.5.2013 jälkeen, ja kolmanneksi, että riidanalaisessa päätöksessä edellytettyjä tietoja oli toimitettu vasta 29.11.2013 alkaen, vaikka ne olisi pitänyt toimittaa kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta, mikä tapahtui 3.5.2013.

35

Komissio esittää, että Ranskan tasavalta ei ole toteuttanut sääntöjenvastaisten tukien takaisinperinnän edellyttämiä toimenpiteitä asetetussa määräajassa.

36

Se torjuu vastaajan väitteen siitä, että riidanalaisen päätöksen täytäntöönpano on sille täysin mahdotonta.

37

Komissio esittää muun muassa, ettei täydellisestä mahdottomuudesta ole kyse silloin, kuten käsiteltävässä tapauksessa, kun se, jolle päätös on osoitettu, ei ole todellisuudessa yrittänytkään panna riidanalaista päätöstä täytäntöön.

38

Komissio toteaa lisäksi, että niihin yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, joihin vastaaja on vedonnut perustellakseen tällaisen mahdottomuuden, on suhtauduttava tietyllä varauksella.

39

Komissio toteaa tähän ensin, että kun kyse on todellisesta tarpeesta toimia kiireellisesti sellaisen toimenpiteen osalta, jonka lainmukaisuus on vakavasti otettavalla tavalla riitautettu, on aina olemassa oikeudellinen keino, joka antaa jäsenvaltioille tai niille talouden toimijoille, joita toimenpide koskee, mahdollisuuden hakea sen täytäntöönpanon lykkäämistä. Toiseksi se esittää, että Ranskan tasavallan tehtävänä on huolehtia siitä, että oikeussääntöjä noudatetaan, ja ylläpitää yleistä järjestystä alueellaan eikä perääntyä vain siksi, että sitä on uhattu yleiseen järjestykseen kohdistuvilla levottomuuksilla. Kolmanneksi se tuo esiin vielä sen, että alueellisen yhtenäisyyden katkeamista Korsikan osalta siksi, ettei SNCM enää huolehtisi Korsikan meriliikenteen reiteistä, on tarkasteltava tietyllä varauksella, koska palvelusta voisivat hyvin huolehtia esimerkiksi muut kilpailevat yritykset ja se voitaisiin joka tapauksessa taata lentoteitse.

40

Vastauksessaan Ranskan tasavalta on esittänyt, että sen on täysin mahdotonta periä takaisin riidanalaisessa päätöksessä tarkoitettuja 220224000 euroa.

41

Se vakuuttaa, että tällaisen summan takaisinperiminen johtaisi välttämättä SNCM:n konkurssiin, mikä sellaisenaan aiheuttaisi vakavaa häiriötä yleiselle järjestykselle, niin kuin vuoden 2005 lakon ja, vähäisemmässä määrin, vuoden 2014 aikana tapahtui. Tällaisilla lakoilla voitaisiin, kuten aiemminkin, jälleen seisauttaa Marseillen sataman toiminta pitkäksi aikaa, vaarantaa alueellinen yhtenäisyys Korsikan osalta ja horjuttaa lopulta vakavasti kokonaisen alueen talouden tasapainoa.

42

Ranskan tasavalta esittää, että SNCM:n toiminnan tilapäinen tai lopullinen keskeyttäminen vaikuttaisi olennaisella tavalla ainakin lyhyellä aikavälillä Manner-Ranskan ja Korsikan välisiin meriliikenteen reitteihin ja näin alueelliseen yhtenäisyyteen Korsikan ja Manner-Ranskan välillä etenkin Marseillen ja Korsikan eri satamien välillä liikennöidyillä meriliikenteen reiteillä, koska yksityisiä toimijoita käyttämällä ei kyettäisi korvaamaan SNCM:n puuttumista.

43

Ranskan tasavalta täsmentää väitettään toteamalla, että SNCM vastaa huomattavasta osasta Korsikan ja Manner-Ranskan välisistä meriliikenteen reiteistä, sillä sen osuus matkustajaliikenteestä on 34,2 prosenttia ja tavarakuljetuksista 39 prosenttia näillä reiteillä. Ranskan tasavalta lisää, että CMN huolehtii vain 40 prosentista näistä peruspalveluun kuuluvista reiteistä. Se esittää, että Corsica Ferries oli ainoa SNCM:n ja CMN:n kilpailija tarjouspyyntömenettelyssä, joka järjestettiin sopimuksen tekemiseksi julkisen palvelun hoitamisesta vuosiksi 2007–2013, mikä sulkee pois ajatuksen siitä, että jokin toinen yksityinen yritys huolehtisi SNCM:n suorittamista palveluista, ja että joka tapauksessa se, että Corsica Ferries huolehtisi liikenteestä Marseillen satamasta käsin, edellyttäisi, että yhtiö siirtäisi osan toiminnoistaan pois satamista, joissa se harjoittaa toimintaansa, eli Nizzasta ja Toulonista, mikä vaikuttaisi kielteisesti alueelliseen yhtenäisyyteen Korsikan ja näiden kahden sataman välillä.

44

On muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sääntöjenvastaisen tuen poistaminen perimällä se takaisin on johdonmukainen seuraus tuen sääntöjenvastaiseksi toteamisesta. SEUT 108 artiklan 2 kohdan nojalla tehtyä päätöstä, jolla jäsenvaltio velvoitetaan perimään takaisin sääntöjenvastaiset tuet, koskee laillisuusolettama, ja päätös velvoittaa kaikilta osiltaan sitä, jolle se on osoitettu, SEUT 263 artiklaan perustuvan kumoamiskanteen nostamisesta huolimatta (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Ranska, C‑261/99, EU:C:2001:179, 22 ja 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Jäsenvaltio, jolle tällainen päätös on osoitettu, on näin ollen SEUT 288 artiklan neljännen kohdan nojalla velvollinen toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

45

Asetuksen N:o 659/1999 14 artiklan 3 kohdan mukaan tuen takaisinperiminen on toteutettava viipymättä tai tarvittaessa siinä päätöksessä vahvistetussa määräajassa, jossa takaisinperimisestä on määrätty. Asetettujen määräaikojen jälkeen tapahtunut viivästynyt takaisin periminen ei täytä EUT-sopimuksessa asetettuja vaatimuksia (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Italia, C‑353/12, EU:C:2013:651, 31 ja 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

46

Käsiteltävässä tapauksessa ei ole kiistetty sitä, ettei Ranskan tasavalta ole ryhtynyt riidanalaisessa päätöksessä asetetussa määräajassa eli 3.9.2013 mennessä sääntöjenvastaisten tukien takaisin perimisen edellyttämiin toimenpiteisiin. Se on antanut vasta 7.11. ja 19.11.2014 kaksi maksumääräystä periäkseen SNCM:ltä noin 198000000 euron suuruisen summan, joka on pienempi kuin komission esittämä 220224000 euron summa, mistä huolimatta sääntöjenvastaisia tukia ei todellisuudessa ole saatu perityksi takaisin. Pelkkää näiden täytäntöönpanoperusteiden antamista ei voida pitää sääntöjenvastaisen tuen takaisin perimisenä (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Slovakia, C‑507/08, EU:C:2010:802, 48 kohta).

47

Ranskan tasavallan ja SNCM:n riidanalaisen päätöksen kumoamiseksi nostama kanne ei vaikuta nyt käsiteltävänä olevaan oikeusriitaan. Näin on siksi, että niin kuin SEUT 278 artiklasta käy ilmi, kumoamiskanteella ei ole lykkäävää vaikutusta, jollei unionin yleinen tuomioistuin toisin päätä (ks. tuomio komissio v. Ranska, C‑232/05, EU:C:2006:651, 60 kohta). Koska unionin tuomioistuin on asiaa valituksen johdosta käsitellessään hylännyt Ranskan tasavallan hakemuksen riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämiseksi, se, että tämä jäsenvaltio on nostanut kumoamiskanteen, ei vaikuta riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen.

48

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan niitä tapauksia lukuun ottamatta, joissa takaisin perimisestä tehty päätös on kumottu SEUT 263 artiklan nojalla, ainoa mahdollinen peruste, johon jäsenvaltio voi vedota puolustautuakseen komission SEUT 108 artiklan 2 kohdan nojalla nostamaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa kannetta vastaan, on täydellinen mahdottomuus panna sille osoitettu päätös täytäntöön (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Saksa, C‑527/12, EU:C:2014:2193, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

49

Täytäntöönpanon täydellistä mahdottomuutta koskeva edellytys ei täyty, jos vastaajana oleva jäsenvaltio vain ilmoittaa komissiolle, että päätöksen toimeenpanossa on oikeudellisia, poliittisia tai käytännön vaikeuksia, ja jos se ei ryhdy todellisiin toimenpiteisiin kyseisiä yrityksiä vastaan periäkseen tuen takaisin ja jos se ei ehdota komissiolle sellaisia vaihtoehtoisia päätöksen täytäntöönpanotapoja, joiden avulla nämä vaikeudet olisi voitu voittaa (ks. tuomio komissio v. Kreikka, C‑415/03, EU:C:2005:287, 43 kohta; tuomio komissio v. Puola, C‑331/09, EU:C:2011:250, 70 kohta; tuomio komissio v. Italia, C‑305/09, EU:C:2011:274, 33 kohta ja tuomio komissio v. Italia, C‑243/10, EU:C:2012:182, 41 kohta).

50

Nyt käsiteltävässä tapauksessa Ranskan tasavalta on tuonut esiin kahdentyyppisiä perusteluja saadakseen unionin tuomioistuimen toteamaan riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon täydellisen mahdottomuuden.

51

Ensimmäinen perustelu koskee yhteiskunnallisia levottomuuksia, joita voisi ilmetä SNCM:n konkurssiin asettamista koskevan ilmoituksen johdosta ja jotka saattaisivat häiritä yleistä järjestystä ja samalla johtaa alueellisen yhtenäisyyden katkeamiseen Korsikan ja Manner-Ranskan välillä. Toinen perustelu liittyy aineellisiin vaikeuksiin, joita aiheutuisi SNCM:n markkinoilta poistuessa siitä, että olisi ryhdyttävä menettelyyn uuden sopimuksen tekemiseksi julkisen palvelun hoitamisesta jonkin muun talouden toimijan kuin SNCM:n kanssa eli sellaisen toimijan kanssa, jolla ei olisi välttämättä heti käytössään niitä aineellisia resursseja ja henkilöstöresursseja, joita julkisen palvelun delegoinnin asettamat vaatimukset edellyttävät. Tarve ryhtyä tällaiseen menettelyyn saattaisi myös, ainakin joksikin aikaa, kyseenalaistaa alueellisen yhtenäisyyden, johon on viitattu edellä.

52

Yleistä järjestystä häiritsevistä mahdollisista yhteiskunnallisista levottomuuksista on oikeuskäytännössä vakiintuneesti todettu, kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 86 kohdassa tuonut esiin, että tällaisten levottomuuksien uhatessa asianomaisella jäsenvaltiolla on velvollisuus toteuttaa kaikki unionin oikeuden vaikutuksen ja tehokkuuden takaamiseen soveltuvat toimenpiteet, jotta unionin oikeuden asianmukainen soveltaminen voidaan turvata kaikkien talouden toimijoiden intressien mukaisesti, ellei asiassa ole näytetty, että kyseisen valtion toimenpiteistä aiheutuisi yleiselle järjestykselle seurauksia, joita se ei pystyisi estämään käytettävissään olevilla keinoilla (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Ranska, C‑265/95, EU:C:1997:595, 56 ja 57 kohta).

53

Ranskan tasavalta ei ole käsiteltävässä tapauksessa esittänyt näyttöä siitä, että sen toimenpiteistä niiden mahdollisten julkisten levottomuuksien lopettamiseksi, joihin asiassa on viitattu, olisi seurauksia, joita se ei käytettävissään olevilla keinoilla kykenisi estämään. Vaikka meriliikenteen reitit Korsikaan olisivat pysyvästi katkenneet lainvastaisten toimenpiteiden seurauksena, mikään Ranskan tasavallan esittämistä seikoista ei riitä perusteeksi sille, että voitaisiin katsoa, että Korsikan ja Manner-Ranskan välinen yhteys muita merireittejä tai lentoreittejä käyttämällä olisi mahdoton, mikä tarkoittaa, että välttämättömyystarvikkeiden toimittaminen saarelle on mahdollista.

54

Lisäksi on mainittava siitä, että noin 198000000 euron summaa koskevan täytäntöönpanoperusteen antaminen ja se, että Ranskan hallitus oli ilmoittanut SNCM:ään kohdistetussa maksukyvyttömyysmenettelyssä saatavansa, eivät ole johtaneet erityisiin levottomuuksiin.

55

Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että mahdollisten yhteiskunnallisten levottomuuksien tai yleiseen järjestykseen kohdistuvien häiriöiden, joihin Ranskan tasavalta on vedonnut, ei voida katsoa merkitsevän sitä, että riidanalainen päätös olisi täysin mahdotonta panna täytäntöön.

56

Väitteeseen siitä, että SNCM:n markkinoilta poistuminen ja uuden sopimuksen tekeminen julkisen palvelun hoitamisesta saattaisi vaarantaa alueellisen yhtenäisyyden, todettakoon, että Ranskan tasavallan toimittamasta aineistosta käy ilmi, että SNCM:n toiminnan mahdollinen lakkaaminen saattaa tosin lyhyellä aikavälillä johtaa Marseillen ja Korsikan satamien välisten meriliikenteen reittien liikennöinnin vähenemiseen. Ranskan tasavalta ei ole kuitenkaan näyttänyt toteen olosuhteita, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että liikennöinnin vähenemisestä olisi niin laajamittaisia seurauksia, että se merkitsisi riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon täydellistä mahdottomuutta.

57

Tästä syystä on todettava, ettei Ranskan tasavalta ole näyttänyt, että sen on ollut täysin mahdotonta periä sääntöjenvastaiset tuet takaisin, ja pääteltävä tästä, että tämä jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta velvollisuuttaan periä takaisin sääntöjenvastaisesti maksetut tuet, josta on määrätty riidanalaisen päätöksen 3 artiklan 1–3 kohdassa ja 4 artiklassa.

58

Riidanalaisen päätöksen 3 artiklan 4 kohdassa Ranskan tasavalta velvoitetaan peruuttamaan kaikki sääntöjenvastaisten tukien maksut päätöksen tiedoksiantamisesta 3.5.2013 alkaen.

59

Komission vastauskirjelmässä olevista seikoista, joita Ranskan tasavalta ei ole kiistänyt, käy ilmi, että mainittu jäsenvaltio on huolehtinut tästä velvoitteestaan vasta 23.7.2013 alkaen, minkä vuoksi sen on katsottava laiminlyöneen velvoitteitaan 3.5.2013–23.7.2013.

60

On siis todettava, että tätä velvoitetta ei ole noudatettu.

61

Riidanalaisen päätöksen 5 artiklassa velvoitetaan Ranskan tasavalta toimittamaan määrätyt tiedot kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

62

Koska Ranskan tasavalta ei ole ryhtynyt asetetuissa määräajoissa tarvittaviin toimenpiteisiin peruuttaakseen tulevat tukien maksut ja periäkseen takaisin tuista jo maksetut määrät, se ei ole myöskään noudattanut riidanalaisen päätöksen 5 artiklassa vahvistettua velvoitettaan ilmoittaa komissiolle toteutetuista toimenpiteistä riidanalaisen päätöksen tiedoksiantamista seuraavien kahden kuukauden kuluessa.

63

On siis todettava, että tätä velvoitetta ei ole noudatettu.

64

Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei Ranskan tasavalta ole noudattanut SEUT 288 artiklan neljännen kohdan eikä riidanalaisen päätöksen 3–5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut asetetuissa määräajoissa kaikkia tarvittavia toimenpiteitä periäkseen SNCM:ltä takaisin kyseisen päätöksen 2 artiklan 1 kohdassa sääntöjenvastaisiksi ja sisämarkkinoille soveltumattomiksi todetut valtiontuet, koska se ei ole peruuttanut asetetuissa määräajoissa kaikkia kyseisen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tukimaksuja ja koska se ei ole ilmoittanut asetetussa määräajassa komissiolle toimenpiteistä, joihin kyseisen päätöksen noudattamiseksi on ryhdytty.

65

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvaamista ja Ranskan tasavalta on hävinnyt asian, viimeksi mainittu on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: