—

Utopia SARL, edustajanaan avocat M. Le Berre,

—

Ranskan hallitus, asiamiehinään D. Colas ja C. Candat,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros ja F. Dintilhac,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta 28.3.1983 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 918/83 (EYVL L 105, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asiakirjalla Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL 2003, L 236, s. 33; jäljempänä asetus N:o 918/83), 60 artiklan sekä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteenä I olevan yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna 11.9.2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1789/2003 (EUVL L 281, s. 1; jäljempänä yhdistetty nimikkeistö), yleisten tulkintasääntöjen 5 säännön b alakohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä Direction générale des douanes et droits indirects, chef de l’Agence de poursuites de la Direction nationale du renseignement et des enquêtes douanières ja direction régionale des douanes et droits indirects de Lyon ja toisaalta Utopia SARL (jäljempänä Utopia) ja joka koskee maksuunpanomääräystä, jonka kyseinen yhtiö on riitauttanut.

3

Asetus N:o 918/83 on kumottu ja korvattu yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta 16.11.2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1186/2009 (EUVL L 324, s. 23), jota sovelletaan 1.1.2010 alkaen. Pääasian oikeudenkäynnissä sovelletaan sitä koskevien tosiseikkojen ajankohdan perusteella kuitenkin edelleen asetusta N:o 918/83.

4

Asetuksen N:o 918/83 60 artiklassa, joka sisältyy ainoana artiklana kyseisen asetuksen XIII osastoon, jonka otsikko on ”Tutkimukseen tarkoitetut koe-eläimet ja biologiset tai kemialliset aineet”, säädetään seuraavaa:

”1.   Tuontitullittomuus myönnetään:

– –

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tullittomuus rajoitetaan eläimiin – –, jotka on tarkoitettu:

– –”

5

Tämän asetuksen 128 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Jos tuontitullittomuudesta säädetään sen perusteella, millä tavalla vastaanottajan on käytettävä tavaroita, tämän tullittomuuden voivat myöntää vain sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jonka alueella kyseisiä tavaroita käytetään tällä tavalla.”

6

Kyseisen asetuksen 129 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden, joille on myönnetty tullittomuus sen perusteella, millä tavalla vastaanottajan on käytettävä tavaroita, käytön estämiseksi muihin tarkoituksiin maksamatta niiden tuontitulleja, jollei käyttötarkoituksen muutos tapahdu tässä asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.”

7

Saman asetuksen 131 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Jos tässä asetuksessa säädetään, että tullittomuuden myöntäminen edellyttää tiettyjen edellytysten täyttämistä, asianomaisen on toimitettava osoitus näiden edellytysten täyttymisestä toimivaltaisten viranomaisten hyväksyttäväksi.”

8

Yhdistetty nimikkeistö perustuu maailmanlaajuiseen harmonoituun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmään (jäljempänä harmonoitu järjestelmä), jonka on laatinut sittemmin Maailman tullijärjestöksi muuttunut tulliyhteistyöneuvosto ja joka on otettu käyttöön Brysselissä 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella ja joka on Euroopan yhteisön puolesta hyväksytty 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1).

9

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisessä osassa ovat kaikki johdantomääräykset. Tämän osan I osastossa, joka sisältää yleissäännöt, on A kohta, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”. Näihin yleisiin tulkintasääntöihin kuuluvassa 5 säännössä säädetään seuraavaa:

”Edellä olevien määräysten lisäksi jäljempänä mainittuihin tavaroihin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

– –

10

Yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 5 säännön b alakohtaan liittyvässä käsitettä ”pakkauspäällykset ja pakkausaineet” koskevassa alaviitteessä täsmennetään seuraavaa:

”Ilmaisulla 'pakkauspäällykset ja pakkausaineet' tarkoitetaan kaikkia ulko- ja sisäpäällyksiä, pitimiä, kääreitä ja alustoja, lukuun ottamatta kuljetuslaitteita – esimerkiksi kontteja – tavarapeitteitä, lastausvälineitä ja apukuljetusvarusteita. Ilmaisulla 'pakkauspäällykset ja pakkausaineet' ei tarkoiteta 5 säännön a alakohdassa tarkoitettuja säilytysesineitä.”

11

Yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 5 säännön b alakohta on tätä alaviitettä lukuun ottamatta sanamuodoltaan täsmälleen samansisältöinen kuin harmonoidun järjestelmän 5 yleissäännön b alakohta.

12

Euroopan komission tiedonantoon ”Selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön” (EYVL 2002, C 256, s. 1) sisältyvässä yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 5 säännön b alakohtaa koskevassa selittävässä huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”Pakkauspäällykset, joissa myydään mm. juomia, hilloja, sinappia ja mausteita, luokitellaan kuten niiden sisältö, vaikka ne selvästi soveltuisivat toistuvaan käyttöön.”

13

Kyseistä yleistä tulkintasääntöä koskevassa selityksessä, sellaisena kuin se sisältyy harmonoituun järjestelmään, todetaan, että tätä sääntöä ”sovelletaan luokitellessa pakkausaineita ja pakkauspäällyksiä, jollaisia normaalisti käytetään tullille esitettävän tavaran pakkaamiseen, [mutta] tämä sääntö [ei] ole velvoittava, jos pakkausaineet tai pakkauspäällykset selvästi soveltuvat toistuvaan käyttöön, kuten eräät metalliset tynnyrit ja säiliöt rautaa tai terästä tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten”.

14

Utopia-yhtiö, joka harjoittaa toimintaansa aputoiminimellä Marshall Bioresources, tuo Ranskaan Yhdysvalloista peräisin olevia laboratoriotutkimuksiin tarkoitettuja eläimiä.

15

Vuonna 2006 Ranskan tullihallinto teki Utopian maalis- ja joulukuun 2004 välisenä aikana toteuttamasta elävien koirien ja frettien tuonnista jälkitarkastuksen. Tässä tarkastuksessa ilmeni, että yhtiö oli tehnyt nämä tuonnit tullitta vedoten asetuksen N:o 918/83 60 artiklaan.

16

Tullihallinto katsoi, että Utopia, joka ei harjoittanut opetustoimintaa tai tieteellistä tutkimusta ja jolla ei ollut vaadittua lupaa, ei voinut vedota kyseisessä 60 artiklassa säädettyyn tullittomuuteen. Näin ollen tullihallinto totesi 7.3.2007 laaditulla pöytäkirjalla useita tullirikoksia, joilla oli vältetty tiettyjä tullimaksujen määriä, ja antoi 27.3.2007 maksuunpanomääräyksen näiden määrien perimisestä.

17

Tullihallinnon hylättyä Utopian esittämän oikaisuvaatimuksen Utopia nosti 26.7.2007 kanteen, jossa vaadittiin tämän pöytäkirjan ja maksuunpanomääräyksen kumoamista. Tribunal d’instance de Lyon hyväksyi kanteen 10.1.2011 antamallaan tuomiolla ja kumosi maksuunpanomääräyksen.

18

Tullihallinto valitti tästä tuomiosta cour d’appel de Lyoniin, joka hyväksyi Utopian esittämät asetuksen N:o 918/83 60 artiklan soveltamiseen nojautuneet perustelut ja myönsi, että elävien eläinten tuonti on sallittua tullittomasti silloin, kun eläimet on tarkoitettu käytettäviksi laboratorioissa. Sen sijaan cour d’appel de Lyon vahvisti riitautetun tullivelan näiden elävien eläinten kuljetukseen tarkoitettujen häkkien osalta katsoen, etteivät ne ole yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 5 säännön b alakohdassa tarkoitettuja tavaroita sisältäviä pakkauspäällyksiä tai pakkausaineita. Tältä osin cour d’appel de Lyon hylkäsi Utopian perustelut, joiden mukaan pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevat häkit ovat vuokralla amerikkalaiselta tavarantoimittajalta, jolle ne palautetaan eläinten kuljettamisen jälkeen, ja joiden mukaan vasta näiden häkkien toistuvaa käyttöä Euroopan unionin alueella voidaan pitää kyseisen 5 säännön b alakohdassa tarkoitettuna toistuvana käyttönä.

19

Pääasian valittajat hakivat cour d’appel de Lyonin tuomioon muutosta kassaatiovalituksella, joka koski kysymystä asetuksen N:o 918/83 60 artiklan soveltamisesta käsiteltävänä olevassa asiassa. Utopia teki Cour de cassationiin vastavalituksen, joka koskee kysymystä yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 5 säännön b alakohdan soveltamisesta kyseessä olevien eläinten kuljetukseen tarkoitettuihin häkkeihin.

20

Tässä tilanteessa Cour de cassation päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

21

Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, voidaanko erityisesti laboratorioissa käytettäviksi valmisteltujen eläinten tuojalle myöntää asetuksen N:o 918/83 60 artiklassa tällaisille tavaroille säädetty tuontitullittomuus, kun tuoja ei itse ole julkinen tai yleishyödyllinen laitos tai yksityinen luvan saanut laitos, jonka pääasiallisena tehtävänä on opetus tai tieteellinen tutkimus, mutta sen asiakkaat ovat nämä edellytykset täyttäviä laitoksia.

22

On syytä huomauttaa, että kyseisen 60 artiklan nojalla tuontitullittomuus myönnetään muun muassa ”eläimille, jotka on erityisesti valmisteltu käytettäviksi laboratorioissa”, edellyttäen, että niiden vastaanottajan pääasiallisena tehtävänä on opetus tai tieteellinen tutkimus ja että tämä vastaanottaja on julkinen tai yleishyödyllinen laitos tai tällaiseen laitokseen kuuluva yksikkö taikka yksityinen laitos. Jos vastaanottaja on yksityinen laitos, sillä on kuitenkin oltava asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lupa näiden eläinten vastaanottamiseen tullitta.

23

Kyseisestä 60 artiklasta ilmenee siten, että sen soveltaminen edellyttää kahden erillisen edellytyksen täyttymistä. Näistä edellytyksistä ensimmäisen mukaan tuotujen eläinten on oltava erityisesti valmisteltuja käytettäviksi laboratorioissa. Jälkimmäisen edellytyksen mukaan näiden eläinten vastaanottajan on täytettävä erityisperusteet, jotka koskevat asianomaisen laitoksen tyyppiä, harjoitettavaa toimintaa ja mahdollisesti luvan saamista.

24

On selvää, että pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevat tuonnit täyttävät nämä molemmat edellytykset, joista ensimmäinen koskee eläimiä ja toinen niiden vastaanottajaa.

25

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämä ensimmäinen kysymys koskee kuitenkin sitä, onko asetuksen N:o 918/83 60 artiklassa tarkoitettujen eläinten tuojan tällaista tavaraa varten säädetyn tuontitullittomuuden saadakseen täytettävä edellytykset sille, että sitä itseään pidettäisiin tässä artiklassa tarkoitettuna kyseisten eläinten vastaanottajana.

26

Tältä osin on syytä todeta, ettei kyseisessä 60 artiklassa käsitellä eläinten tuojaa.

27

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkitsemisessa on kuitenkin otettava huomioon paitsi sen sanamuoto, myös asiayhteys ja sillä lainsäädännöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös tai määräys on (ks. mm. tuomio Brain Products, C-219/11, EU:C:2012:742, 13 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

28

Tarkasteltaessa asiayhteyttä, johon asetuksen N:o 918/83 60 artikla liittyy, on syytä todeta, että tässä asetuksessa säädetään useista tullittomuuksista, joiden edellytykseksi on nimenomaisesti säädetty se, että tuoja täyttää tietyt edellytykset. Niinpä asetuksen 2 artiklassa säädetään tuontitullittomuuden myöntämiselle sekä tuojaa että tuodun omaisuuden luonnetta koskevista edellytyksistä, joiden mukaan omaisuuden tuojan on oltava vakituisen asuinpaikkansa unionin tullialueelle muuttava luonnollinen henkilö (tuomio Treimanis, C-487/11, EU:C:2012:556, 15 ja 16 kohta).

29

Eräiden muiden asetuksessa N:o 918/83 säädettyjen tullittomuuksien myöntäminen riippuu sen sijaan pikemminkin tarkoituksesta, johon vastaanottaja käyttää tuotua tavaraa, eikä siitä, kuka on tuoja. Tämä pätee muun muassa tullittomuuteen, joka myönnetään asetuksen 51 artiklassa tarkoitetuille opetus-, tieteellis- tai kulttuuriluonteisille tavaroille, jotka on tarkoitettu tietyille tutkimus- tai opetuslaitoksille.

30

On todettava, että asetuksen N:o 918/83 60 artiklassa säädetty tullittomuus kuuluu jälkimmäiseen tapausryhmään, jossa tullittomuuden myöntäminen riippuu pikemminkin tarkoituksesta, johon vastaanottaja käyttää tuotua tavaraa, eikä siitä, kuka on tuoja.

31

Lisäksi on syytä todeta komission tavoin, että asetuksen N:o 918/83 128 ja 129 artiklan sanamuodosta ilmenee, että unionin lainsäätäjä on ottanut huomioon sen mahdollisuuden, että tämän asetuksen 60 artiklassa tarkoitettujen kaltaisissa tilanteissa tuoja voi olla eri henkilö kuin tuodun tavaran vastaanottaja.

32

Tältä osin on katsottava, että asetuksen N:o 918/83 128 ja 129 artiklan sanamuodosta luettuna yhdessä sen 131 artiklan kanssa ilmenee yhtäältä, että kyseisen asetuksen 60 artiklassa tarkoitettu tullittomuus voidaan myöntää tuojalle vain, jos tämä kykenee esittämään toimivaltaisten viranomaisten hyväksymän selvityksen siitä, että tuodut tavarat on todella tarkoitettu kyseisessä artiklassa säädetyille laitoksille käytettäviksi tämän tullittomuuden edellytyksenä oleviin tarkoituksiin, ja toisaalta, että tämän tullittomuuden voivat myöntää ainoastaan sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jonka alueella nämä tavarat on määrä käyttää tähän tarkoitukseen. Kyseisten artiklojen säännöksistä ei sen sijaan millään tavoin ilmene, että tuojan olisi kyettävä itse huolehtimaan kyseisen tullittomuuden myöntämisen edellytyksenä olevasta käytöstä.

33

Asetuksen N:o 918/83 60 artiklan tavoitteesta on todettava, että tämän tavoitteen, joka on tutkimustoiminnan helpottaminen antamalla tietyille Euroopan unionissa sijaitseville laitoksille mahdollisuus tuoda pienemmillä kustannuksilla erityisesti laboratorioissa käytettäviksi valmisteltuja eläimiä, toteutuminen ei vaarantuisi sen johdosta, että näillä laitoksilla olisi mahdollisuus valita tarkoituksenmukaisin ja itselleen edullisin ratkaisu tuonnin suorittamiseksi.

34

Tästä seuraa, että kun otetaan huomioon asiayhteys, johon asetuksen N:o 918/83 60 artikla liittyy, ja tämän säännöksen tavoite, tässä artiklassa tarkoitettujen eläinten tuojan ei tällaiselle tavaralle säädetyn tuontitullittomuuden saadakseen tarvitse täyttää edellytyksiä, joilla sitä voitaisiin pitää kyseisessä artiklassa tarkoitettuna näiden eläinten vastaanottajana.

35

Ensimmäiseen kysymykseen on kaiken edellä todetun perusteella vastattava, että asetuksen N:o 918/83 60 artiklaa on tulkittava siten, että jos erityisesti laboratorioissa käytettäviksi valmistellut eläimet, jotka tuoja tuo unionin alueelle, on tarkoitettu julkiselle tai yleishyödylliselle laitokselle tai yksityiselle luvan saaneelle laitokselle, jonka pääasiallisena tehtävänä on opetus tai tieteellinen tutkimus, tässä artiklassa tällaisille tavaroille säädetty tuontitullittomuus voidaan myöntää tälle tuojalle, vaikkei se itse olisi tällainen laitos.

36

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 5 säännön b alakohtaa tulkittava siten, että laboratoriotutkimuksiin tarkoitettujen elävien eläinten kuljettamiseen käytettävät häkit kuuluvat pakkauspäällyksiin ja pakkausaineisiin, jotka on luokiteltava kuten niiden sisältämät tavarat.

37

On syytä muistuttaa, että tämän yleisen tulkintasäännön mukaan tavaroita sisältävät pakkauspäällykset ja pakkausaineet luokitellaan kuten nämä tavarat ainoastaan siinä tapauksessa, että niitä tavallisesti käytetään tällaisten tavaroiden pakkaamiseen.

38

Toiseen kysymykseen vastaamiseksi on siten tutkittava, voidaanko laboratoriotutkimuksiin tarkoitettujen elävien eläinten kuljettamiseen käytettäviä häkkejä pitää sellaisina pakkauspäällyksinä tai pakkausaineina, joita tavallisesti käytetään tällaisten eläinten pakkaamiseen.

39

Tältä osin on syytä palauttaa mieleen yhdistetyn nimikkeistön selittäviin huomautuksiin ja harmonoidun järjestelmän selityksiin sisältyvät esimerkit pakkauspäällyksistä ja pakkausaineista, joita on katsottava tavallisesti käytettävän niihin sisältyvien tavaroiden pakkaamiseen. Näiden selittävien huomautusten ja selitysten mukaan tällaisia pakkauksia ovat eräät metalliset tynnyrit ja säiliöt rautaa tai terästä tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten, samoin kuin pakkauspäällykset, joissa tavallisesti myydään muun muassa juomia, hilloja, sinappia ja mausteita.

40

Kuten Ranskan hallitus on huomautuksissaan todennut, tästä seuraa, että pakkauspäällykset tai pakkausaineet, joita tavallisesti käytetään niihin sisältyvien tavaroiden pakkaamiseen, ovat joko pakkauspäällyksiä tai pakkausaineita, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä kyseessä olevien tavaroiden käyttämiseksi, taikka pakkauspäällyksiä tai pakkausaineita, joita tavallisesti käytetään niihin sisältyvien tavaroiden myynnissä ja käytössä. Paineistettujen tai nesteytettyjen kaasujen käyttö olisi nimittäin mahdotonta ilman teräsastioita, joihin ne sisältyvät. Samoin olisi vaikea ajatella, että hilloa tai sinappia myytäisiin tai käytettäisiin muulla tavoin kuin tällaisten tavaroiden säilyttämiseen tavallisesti käytettävissä astioissa.

41

Yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten ja harmonoidun järjestelmän selitysten perusteella on katsottava, että laboratoriotutkimuksiin tarkoitettujen elävien eläinten kuljettamiseen käytettäviä häkkejä ei voida pitää yleisten tulkintasääntöjen 5 säännön b alakohdassa tarkoitettuina tällaisia eläimiä varten tavallisesti käytettävinä pakkauspäällyksinä tai pakkausaineina. Vaikka nimittäin myönnettäisiin, että näitä häkkejä tavallisesti käytetään näiden eläinten kuljettamiseen lentokoneella, häkit eivät ole ehdottoman välttämättömiä eikä niitä myöskään tavallisesti käytetä kyseisten eläinten myyntiin ja käyttöön.

42

Tältä osin on syytä todeta, että unionin tuomioistuimen käytössä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevien kuljetushäkkien ja eläinten vastaanottajat eivät käytä molempia samanaikaisesti. Tässä tapauksessa on selvää, että häkit palautetaan tuojalle eläinten luovuttamisen jälkeen.

43

Edellä esitetystä seuraa, että toiseen kysymykseen on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 5 säännön b alakohtaa on tulkittava siten, että laboratoriotutkimuksiin tarkoitettujen elävien eläinten kuljettamiseen käytettävät häkit eivät kuulu pakkauspäällyksiin ja pakkausaineisiin, jotka on luokiteltava kuten niiden sisältämät tavarat.

44

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: