1. 

Tšekin tasavalta kiistää komission väitteen, jonka mukaan se olisi jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan, ja väittää, ettei SEUT 34 ja SEUT 36 artiklassa kielletä sen kansallisen jalometallien tarkastuslaitoksen hallinnollista käytäntöä, koska WaarborgHollandin tarkastusleimat lyödään sekä Alankomaissa että kolmansissa maissa (Kiina ja Thaimaa) sijaitsevissa laitoksissa.

2. 

Unionin tuomioistuin on jo vahvistanut vakiintunutta oikeuskäytäntöä jäsenvaltioiden kansallisten tarkastusleimojen vastavuoroisen tunnustamisen alalla. Uutta tässä kanteessa on se, että on ratkaistava, sovelletaanko tätä oikeuskäytäntöä myös niihin kolmansista maista Euroopan unioniin tuotaviin ja siellä vapaaseen liikkeeseen luovutettaviin jalometallituotteisiin, joihin on näissä kolmansissa maissa lyöty alankomaalaisen WaarborgHolland-laitoksen tarkastusleima.

3. 

On totta, että unionin ulkopuolelta tuotujen tuotteiden luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen tarkoittaa niiden rinnastamista unionin sisäisiin tavaroihin. Tämä rinnastus ei kuitenkaan voi olla riittävä peruste vastavuoroiselle tunnustamiselle: tuotteen aikaisempi kaupan pitäminen yhdessä jäsenvaltiossa sen kansallisten sääntöjen mukaisesti on edellytys sille, että toinen jäsenvaltio (tuontivaltio) hyväksyy rinnastuksen eikä edellytä omien sääntöjensä soveltamista. On määriteltävä täsmällisemmin, miten laajasti ja missä tilanteissa tämän nimenomaisen edellytyksen täyttymistä vaaditaan nyt käsiteltävässä asiassa.

4.

Komissio osoitti 30.9.2011 Tšekin tasavallalle virallisen huomautuksen, jossa se pyysi selvitystä siitä, että Tšekin tasavalta oli kieltäytynyt tunnustamasta alankomaalaisia tarkastusleimoja, erityisesti WaarborgHollandin tarkastusleimoja.

5.

Tšekin tasavalta myönsi 30.11.2011 antamassaan vastauksessa, ettei se tunnustanut näitä alankomaalaisia tarkastusleimoja, mikä sen mukaan aiheuttaa vapaan liikkuvuuden sijasta palvelujen tarjoamisen vapauteen liittyvän ongelman. Tšekin hallitus perusteli kieltäytymistä sillä, että WaarborgHollandin tarkastusleimoilla Alankomaissa merkittyjä tuotteita on mahdotonta erottaa kolmansissa maissa leimatuista ja sen jälkeen unioniin tuoduista tuotteista.

6.

Koska Tšekin viranomaisten selvitykset eivät vakuuttaneet komissiota, se osoitti Tšekin tasavallalle 30.5.2013 perustellun lausunnon, jossa se totesi, että tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevia EUT-sopimuksen määräyksiä sovelletaan unionin tullialueella vapaaseen liikkeeseen luovutettuihin tavaroihin ja näin ollen kolmansista maista jäsenvaltioihin tuotuihin tavaroihin SEUT 29 artiklan mukaisesti. Komissio kehotti Tšekin tasavaltaa saattamaan käytäntönsä SEUT 34 artiklan mukaiseksi kahden kuukauden määräajassa.

7.

Tšekin tasavalta pitäytyi 23.7.2013 antamassaan vastineessa kannassaan ja korosti, että kieltäytyminen WaarborgHollandin tarkastusleimalla merkittyjen jalometalliesineiden kaupan pitämisestä oli perusteltua kuluttajien suojelemisen tarpeen takia.

8.

Koska Tšekin tasavalta pitäytyi kannassaan, komissio nosti 20.11.2014 nyt käsiteltävän jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen, jossa se puolusti edeltäneessä menettelyssä esittämiään väitteitä. Vastineessaan Tšekin tasavalta piti kiinni kannastaan, jonka se oli esittänyt komission väitteitä vastaan.

9.

Ranskan tasavalta pyysi 26.2.2015 esittämässään kirjelmässä unionin tuomioistuimelta lupaa saada osallistua kannemenettelyyn väliintulijana tukeakseen Tšekin tasavallan näkemystä. Unionin tuomioistuimen kirjaamo ilmoitti Ranskan tasavallalle 9.4.2015 sen väliintulohakemuksen hyväksymisestä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan mukaisesti, ja Ranskan tasavalta jätti väliintulokirjelmänsä 26.5.2015.

10.

Sekä komissio että Tšekin tasavalta pitivät vastauskirjelmissään, samoin kuin unionin tuomioistuimessa 17.2.2016 pidetyssä istunnossa, edelleen kiinni vastakkaisista näkemyksistään.

11.

Tšekin tasavallan mukaan kanne on jätettävä osittain tutkimatta, koska komissio väittää epätarkasti ja virheellisesti sen jättäneen noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan viitatessaan siihen, että se on kieltäytynyt tunnustamasta ”eräitä alankomaalaisia tarkastusleimoja” ja ”erityisesti WaarborgHollandin tarkastusleimoja”, kun taas oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä ja kannekirjelmässä se viittasi yksinomaan WaarborgHollandin tarkastusleimoihin muita mainitsematta. Kanne olisi siten rajattava koskemaan vain Tšekin valvontaviranomaisten jälkimmäistä menettelyä.

12.

Komissio kiistää osittaista tutkimatta jättämistä koskevan oikeudenkäyntiväitteen ja väittää, ettei se ole laajentanut oikeusriidan kohdetta, koska jo oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä (erityisesti perustellussa lausunnossa) se väitti Tšekin tasavallan rikkoneen SEUT 34 artiklaa sen kieltäydyttyä tunnustamasta ”eräitä alankomaalaisia tarkastusleimoja”.

13.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen kannekirjelmässä on mainittava selkeästi ja täsmällisesti oikeudenkäynnin kohde ja yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta unionin tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa. Tästä johtuu, että niiden oleellisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen, joihin kanne perustuu, on ilmettävä johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmän tekstistä ja että kanteessa esitetyt vaatimukset on muotoiltava yksiselitteisesti, jottei unionin tuomioistuin lausuisi kanteen ulkopuolelta tai jättäisi lausumatta jostakin perusteesta.

14.

Unionin tuomioistuin on myös katsonut, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa kanteessa komission on esitettävä väitteet yhtenäisesti ja täsmällisesti, jotta jäsenvaltio ja unionin tuomioistuin voivat arvioida tarkasti sen unionin oikeuden rikkomisen laajuuden, josta jäsenvaltiota moititaan. Tämä edellytys mahdollistaa sen, että kyseinen jäsenvaltio voi käyttää hyödyllisesti puolustautumisoikeuksiaan ja että unionin tuomioistuin voi tutkia, onko jäsenyysvelvoitteita jätetty noudattamatta väitetyllä tavalla. ( 2 )

15.

Näiden vaatimusten valossa katson, että Tšekin tasavallan väite on perusteltu ja komission nostama kanne on jätettävä osittain tutkimatta. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen kohde on rajattu epätarkasti, koska siinä todetaan Tšekin kieltäytyneen tunnustamasta ”eräitä alankomaalaisia tarkastusleimoja”, ja komissio mainitsee erikseen – ja antaa tietoa – vain esineistä, jotka on leimannut WaarborgHolland-laitos, jonka päätoimipaikka on Goudassa ja joka on ainoa toimintaansa kolmansiin maihin (tässä tapauksessa Kiinaan ja Thaimaahan) siirtänyt laitos.

16.

Komissio ei ole esittänyt mitään todisteita siitä, että Tšekin viranomaiset kieltäytyvät tunnustamasta toisen alankomaalaisen tarkastuslaitoksen (Edelmetaal Waarborg Nederland B.V., jonka päätoimipaikka on Jouressa) tarkastusleimaa. Lisäksi Tšekin tasavalta väittää komission sitä kiistämättä, että se vaatii tšekkiläisen tarkastusleiman merkitsemistä vain WaarborgHollandin leimaamiin jalometalliesineisiin.

17.

Vaikka komission toiminta oikeudenkäyntiä edeltäneessä ja oikeudenkäyntimenettelyssä onkin jossain määrin johdonmukaista, katson, että moitteet, joita se on esittänyt Tšekin tasavallalle siitä, että se kieltäytyy tunnustamasta muita kuin WaarborgHollandin alankomaalaisia tarkastusleimoja, ovat epätarkkoja. Näin ollen komission kanne on jätettävä tutkimatta näitä tarkastusleimoja koskevilta osin ja otettava tutkittavaksi siltä osin kuin se koskee Tšekin viranomaisten kieltäytymistä hyväksymästä WaarborgHollandin tarkastusleimoilla merkittyjä jalometalliesineitä.

18.

Ennen kuin tarkastelen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä, josta komissio Tšekin tasavaltaa moittii, on aiheellista tuoda esiin joitakin Euroopan unionissa ja kansainvälisesti annettuja oikeussääntöjä jalometalliesineiden kaupasta.

19.

Jalometalliesineiden kaupan pitäminen kuuluu niihin aloihin, joilta unionin jäsenvaltioiden erilaisista säännöistä johtuvia teknisiä esteitä ei ole pystytty poistamaan yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä. Komission useiden säädösehdotusten ( 3 ) epäonnistuttua unionin tuomioistuin on yhdenmukaisen säännöstön puuttuessa soveltanut vaihtoehtoisesti oikeuskäytännössään komission edistämää vastavuoroisen tunnustamisen oikeudellista menettelyä. ( 4 )

20.

Tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen perustuvia jalometallituotteiden todellisia sisämarkkinoita ei vielä ole perustettu, koska useilla jäsenvaltioilla on omat jalometallien tarkastuslaitokset, jotka käyttävät erilaisia merkintöjä ja tarkastusleimoja kyseisten tuotteiden alkuperän ja jalometallipitoisuuden varmistamiseksi. ( 5 ) Näiden tarkastusleimojen tarkoituksena on kuluttajien suojelu, petosten estäminen ja hyvän kauppatavan varmistaminen.

21.

Jalometalliesineitä koskevassa kansallisessa sääntelyssä on suuria eroja. Viisitoista valtiota (muun muassa Tšekin tasavalta ja Alankomaiden kuningaskunta) on ottanut käyttöön jalometallien virallisen tarkastuslaitoksen vastuulla olevan pakollisen merkintäjärjestelmän sen toteamiseksi, että esineet on analysoitu riittävällä tavalla. Seitsemällä jäsenvaltiolla on vapaaehtoinen merkintäjärjestelmä, ja viideltä muulta puuttuu tällainen järjestelmä kokonaan.

22.

Suurin osa näiden esineiden kaupan teknisistä esteistä johtuu tuotteen tarkastusmenettelystä, jonka virallinen jalometallien tarkastuslaitos (”assay office”) suorittaa ennen tuotteen saattamista kansallisille markkinoille, sekä tarkastusleimaksi kutsutusta pakollisesta merkinnästä, ( 6 ) josta ilmenevät valmistaja, metallin laji ja sen pitoisuus. Yleisimmät tarkastusleimat ovat seuraavat:

23.

Jalometalliesineiden tarkastusleimoja koskevien erilaisten kansallisten sääntöjen aiheuttamien teknisten esteiden takia unionin tuomioistuin on soveltanut tällä alalla SEUT 34 ja SEUT 36 artiklaan liittyvää oikeuskäytäntöään. Se on soveltanut sitä erityisesti toisiinsa rinnastettavien leimojen vastavuoroista tunnustamista koskevan velvollisuuden osalta.

24.

Unionin tuomioistuin on tuomiossa Robertson ym., tuomiossa Houtwipper, tuomiossa komissio v. Irlanti ja tuomiossa Juvelta ( 9 ) esittänyt selkeät päätelmät näiden tavaroiden unionin sisäistä kauppaa koskevista seikoista. Kansalliset säännökset ovat tuonnin rajoituksia vaikutukseltaan vastaavia (ja siten SEUT 34 artiklan vastaisia) toimenpiteitä, jos niissä määrätään, että muista jäsenvaltioista tuodut ja niissä laillisesti leimatut ja kaupan pidetyt tuotteet on leimattava uudelleen tuontivaltiossa, sillä tämä edellytys vaikeuttaa näiden esineiden unionin sisäistä tuontia ja nostaa sen kustannuksia.

25.

Unionin tuomioistuin on kuitenkin hyväksynyt sen, että koska unionin lainsäädäntöä ei ole yhdenmukaistettu, vaatimusta kansallisen tarkastusleiman lyömisestä ja alkuperävaltion tarkastusleiman tunnustamatta jättämisestä voidaan osittain perustella kuluttajansuojaa ja hyvää kauppatapaa koskevilla pakottavilla vaatimuksilla, jotka perustuvat ns. Cassis de Dijon -tuomioon. ( 10 ) Tarkastusleimalla varmistetaan, ettei kuluttajaa johdeta harhaan, koska esineen täsmällistä jalometallipitoisuutta on vaikea määrittää silmämääräisesti tai tunnustelemalla taikka painon perusteella. ( 11 ) Vanhan sananlaskun mukaan ”kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää”.

26.

Tuontivaltion tarkastusleimaa koskevaa vaatimusta ei kuitenkaan voida soveltaa, jos toisesta jäsenvaltiosta maahantuodussa esineessä on tarkastusleima, josta, olipa se millainen tahansa, ilmenevät tiedot vastaavat tuontivaltiossa edellytettyjä tietoja ja jos tuontivaltion kuluttajat voivat ymmärtää ne. ( 12 ) Tämä edellyttää nimenomaisesti, että unionin sisäisen kaupan teknisten esteiden poistamiseksi sovelletaan kauppaa koskevien vastaavien kansallisten säännösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, jota unionin tuomioistuin on yhdenmukaistetun säännöstön puuttuessa usein vaihtoehtoisesti soveltanut.

27.

Euroopan unionin ja kolmansien maiden väliseen (jalometalliesineiden) kauppaan sovellettavia sääntöjä on niukalti, ja kansallisten oikeusjärjestelmien erojen takia teknisiä esteitä on vielä enemmän kuin unionin sisämarkkinoilla. On johdonmukaista, että tähän kauppaan sovelletaan Maailman kauppajärjestön yleisiä sääntöjä sekä erityisesti GATT-sopimusta ja sopimusta kaupan teknisistä esteistä. ( 13 ) Unioni ei ole tehnyt yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyviä sopimuksia eikä sisällyttänyt kolmansien maiden kanssa tekemiinsä sopimuksiin jalometalliesineiden kauppaa koskevia määräyksiä.

28.

Näiden esineiden kansainvälistä kauppaa koskevien teknisten esteiden poistaminen on yritetty saattaa päätökseen Wienissä 15.11.1972 jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehdyllä yleissopimuksella, joka tuli voimaan vuonna 1975 ja jonka sopimuspuolina on 16 unionin jäsenvaltiota sekä Sveitsi, Norja ja Israel (jäljempänä Wienin yleissopimus). ( 14 ) Tšekissä tämä yleissopimus on ollut voimassa vuodesta 1994 ja Alankomaissa vuodesta 1999.

29.

Wienin yleissopimuksella yhdenmukaistetaan tarkastusleimoihin sovellettavat vähimmäismääräykset niiden vastavuoroisen tunnustamisen edistämiseksi sopimusosapuolina olevien maiden kesken. Yleissopimuksen nojalla nimetyt kansalliset tarkastuslaitokset voivat lyödä kulta-, hopea- ja platinaesineisiin yhteisen tarkastusleiman varmistuttuaan niiden jalometallipitoisuudesta hyväksyttyjen analyysimenetelmien mukaisesti. Kukin sopimusvaltio sallii yhteisellä tarkastusleimalla merkittyjen tuotteiden ( 15 ) tuonnin alueelleen ilman lisätestejä tai muita tarkastusleimoja. Yhteinen tarkastusleima on vapaaehtoinen, ja viejällä on mahdollisuus hakea sitä kansalliselta jalometallien tarkastuslaitokselta tai lähettää tavarat leimaamattomina tuojamaahan, joka leimaa ne, jos ne täyttävät sen kansalliset säännöt ja yleissopimuksen määräykset. Sopimusvaltiot hyväksyvät esineet, joissa on yhteinen tarkastusleima ja kolme muuta yleissopimuksessa määrättyä leimaa, edellyttämättä niiltä lisäanalyysejä tai muita tarkastusleimoja.

30.

Joidenkin eurooppalaisten valtioiden (erityisesti niiden, joilla on laaja vakiintuneiden, perinteikkäiden ja kokeneiden virallisten tarkastuslaitosten verkosto) haluttomuus liittyä Wienin yleissopimukseen on johtanut siihen, että ne ovat tehneet tarkastusleimojen vastavuoroista tunnustamista koskevia kahdenvälisiä sopimuksia jalometalliesineiden kauppaa aktiivisesti harjoittavien kolmansien maiden kanssa. ( 16 )

31.

Komissio katsoo, että Tšekin tasavallan käytäntö, jonka mukaisesti se edellyttää tšekkiläisen tarkastusleiman lyömistä jalometalliesineisiin, joissa on WaarborgHollandin tarkastusleima, on SEUT 34 ja SEUT 36 artiklassa kielletty vaikutukseltaan tuonnin määrällisiä rajoituksia vastaava toimenpide.

32.

Komission mielestä tarkastusleimojen tunnustamista koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö on täysimääräisesti sovellettavissa Tšekin tasavallan menettelyyn, koska liikkumisen vapaus koskee sekä jäsenvaltioista että kolmansista maista tuotuja tavaroita, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen SEUT 29 artiklan mukaisesti. Tšekin tasavalta ei voi tunnustaa vain joidenkin unionin jäsenvaltioiden tarkastusleimoja ja kohdella eri tavalla WaarborgHollandin leimaamia esineitä sen takia, että kyseinen laitos merkitsee tarkastusleimansa fyysisesti kolmansissa maissa siirrettyään osan toiminnoistaan Alankomaiden ja unionin ulkopuolelle.

33.

Tšekin tasavalta vastaa, että sen toiminta on SEUT 34 artiklan mukaista, koska tarkastusleimojen vastavuoroinen tunnustaminen koskee unionin sisäisiä tavaroita ja unionissa vapaaseen liikkeeseen luovutettuja kolmansien maiden tuotteita vain, jos niitä on jo pidetty kaupan jossakin jäsenvaltiossa sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. WaarborgHollandin kolmansissa maissa leimaamiin esineisiin, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen unionissa mutta joita ei ole pidetty kaupan laillisesti jossakin unionin jäsenvaltiossa, ei siten sovelleta vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, vaikka WaarborgHollandin unionin ulkopuolella harjoittama tarkastustoiminta on Alankomaiden lainsäädännön mukaista.

34.

Mielestäni on ensinnäkin täsmennettävä, että Tšekin tasavalta on vastuussa tšekkiläisen tarkastuslaitoksen hallinnollisesta käytännöstä, ja siksi sitä voidaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti pitää vaikutukseltaan tuonnin määrällisiä rajoituksia vastaavana toimenpiteenä. ( 17 )

35.

Toiseksi en ole samaa mieltä Tšekin tasavallan (oikeudenkäyntiä edeltäneessä vaiheessa) esittämästä väitteestä, jonka mukaan sen menettelyä on tarkasteltava palveluiden tarjoamisen vapautta koskevien sääntöjen ja oikeuskäytännön valossa. Kuten komissio on todennut, Tšekin tasavallan määräämät rajoitukset vaikuttavat suoraan jalometalliesineiden kauppaan eivätkä tarkastuspalvelujen tarjoamiseen. Leima lyödään tavaraan, jonka osa se on, ja siksi Tšekin menettely vaikuttaa tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen eikä palvelujen tarjoamisen vapauteen. Kyseessä on erotuksetta sovellettava jäsenvaltion hallinnollinen käytäntö, joka vaikuttaa tietyntyyppisten tavaroiden kaupan pitämiseen.

36.

Kolmanneksi katson, että Tšekin hallinnollinen käytäntö voidaan ongelmitta sisällyttää vaikutukseltaan tuonnin määrällisiä rajoituksia vastaavan toimenpiteen määritelmään, jota unionin tuomioistuin soveltaa tulkitessaan oikeuskäytännössään SEUT 34 artiklaa. Tällaisina toimenpiteinä on pidettävä kaikkia kauppaa koskevia jäsenvaltioiden säädöksiä, jotka voivat tosiasiallisesti tai mahdollisesti rajoittaa unionin sisäistä kauppaa suoraan tai välillisesti. ( 18 )

37.

Unionin tuomioistuin on katsonut, että jos jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ei ole yhdenmukaistettu, tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoituksia, jotka aiheutuvat siitä, että toisista jäsenvaltioista tuotavien ja niissä laillisesti valmistettavien ja kaupan pidettävien tavaroiden on täytettävä toisen jäsenvaltion lainsäädännössä asetetut edellytykset, vaikka niitä sovelletaan erotuksetta kaikkiin tavaroihin, on pidettävä SEUT 34 artiklan mukaan kiellettyinä vaikutukseltaan vastaavina toimenpiteinä, jos nämä toimenpiteet eivät ole perusteltuja sellaisen yleistä etua koskevan tavoitteen vuoksi, jolle on annettava etusija tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen nähden. ( 19 )

38.

Vaatimus tšekkiläisen tarkastusleiman lyömisestä WaarborgHollandin leimaamiin esineisiin vaikeuttaa niiden kaupan pitämistä Tšekin alueella, koska niissä on oltava kaksi tarkastusleimaa; lisäksi tuontivaltion viralliselle tarkastuslaitokselle on maksettava korvaus ja markkinoille saattaminen viivästyy, mikä puolestaan nostaa kustannuksia. ( 20 )

39.

Lähtökohtaisesti ja yhdessä jäljempänä esittämäni lievennyksen kanssa SEUT 34 artiklassa määrätty kielto vaikuttaa sekä unionin sisäisiin että kolmansista maista tuotaviin tavaroihin, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen unionissa. Oikeuskäytännössä on täsmennetty tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta unionissa, että vapaassa liikkeessä olevat tavarat rinnastetaan lopullisesti ja täydellisesti jäsenvaltioista peräisin oleviin tavaroihin. ( 21 )

40.

Tšekin toimenpide on siis SEUT 34 artiklan vastainen, jos se kohdistuu Alankomaissa valmistettuihin ja kaupan pidettyihin jalometalliesineisiin, joissa on WaarborgHollandin tarkastusleima. Se on myös mainitun artiklan vastainen sovellettaessa sitä tämäntyyppisiin esineisiin, jotka valmistetaan kolmansissa maissa, leimataan jossakin niistä WaarborgHollandin tarkastusleimalla sekä tuodaan maahan ja luovutetaan vapaaseen liikkeeseen jossakin toisessa unionin jäsenvaltiossa ennen niiden maahantuontia Tšekkiin.

41.

Tšekin tasavalta, jota Ranskan tasavalta tukee, pyrkii perustelemaan hallinnollista käytäntöään vetoamalla kuluttajansuojaa koskevaan pakottavaan vaatimukseen. Se katsoo myös noudattavansa suhteellisuusperiaatetta, koska WaarborgHollandin Alankomaiden alueella leimaamia esineitä on mahdotonta erottaa niistä, joihin kyseinen laitos on merkinnyt tarkastusleimansa kolmansissa maissa. Tšekin tasavalta väittää vastinekirjelmässään, että se on tuloksetta yrittänyt vahvistaa WaarborgHollandin kanssa käydyissä keskusteluissa selkeät ohjeet näiden tuotteiden erottamiseksi toisistaan.

42.

Kuten jo totesin, unionin tuomioistuin on hyväksynyt sen, että koska lainsäädäntöä ei ole yhdenmukaistettu unionissa, kansallisen tarkastusleiman merkitsemistä ja alkuperävaltion tarkastusleiman tunnustamatta jättämistä voidaan perustella kuluttajansuojaa ja hyvää kauppatapaa koskevilla pakottavilla vaatimuksilla. Tšekin tasavalta voisi tämän perusteen mukaan vedota kuluttajien suojeluun oikeuttaakseen käytännön, jonka mukaan se vaatii tšekkiläistä leimaa ja kieltäytyy tunnustamasta WaarborgHollandin tarkastusleimoja.

43.

Tähän hallinnolliseen käytäntöön sovelletaan kuitenkin kuluttajien suojelua koskevaa vaatimusta vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät kumulatiivisesti: a) WaarborgHollandin tarkastusleimat eivät anna tšekkiläisiin leimoihin rinnastettavaa suojaa ja b) mainittu käytäntö on suhteellisuusperiaatteen mukainen.

44.

Komission mukaan tšekkiläinen ja alankomaalainen tarkastusleima antavat kuluttajille yhtäläisen suojan, ja siksi Tšekin tasavallan olisi hyväksyttävä niiden vastavuoroinen tunnustaminen unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. ( 22 ) Tšekin viranomaiset eivät tosiasiallisesti kyseenalaista tätä komission väitettä ja hyväksyvät oman tarkastusleimansa ja alankomaalaisen tarkastusleiman vastaavuuden, tosin vain WaarborgHollandin Alankomaissa leimaamien esineiden osalta mutta ei niiden esineiden osalta, jotka se on leimannut kolmansissa maissa ja jotka on sen jälkeen luovutettu unionissa vapaaseen liikkeeseen ja tuotu Tšekkiin.

45.

Komissio on sitä mieltä, että tšekkiläisten ja alankomaalaisten tarkastusleimojen vastavuoroista tunnustamista ei voida sulkea pois siksi, että WaarborgHolland on siirtänyt osan toiminnastaan kolmansiin maihin, koska Alankomaiden viranomaiset valvovat sitä edelleen kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Tästä syystä WaarborgHollandin Alankomaiden alueella ja sen kolmansissa maissa leimaamat esineet ovat komission mukaan rinnastettavissa toisiinsa sen jälkeen, kun ne on luovutettu vapaaseen liikkeeseen jossakin unionin jäsenvaltiossa.

46.

Sitä vastoin Tšekin tasavalta, jota Ranskan tasavalta tukee, katsoo, että jalometalliesineiden vastavuoroinen tunnustaminen on mahdollista vain silloin, kun tarkastusleimat on merkitty unionin jäsenvaltion alueella, mutta ei silloin, kun kyseessä ovat kolmansissa maissa leimatut jalometalliesineet, vaikka leiman olisi antanut jäsenvaltion tarkastuslaitos, ilmeisesti kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Nämä esineet ovat kolmansien maiden tavaroita, eikä niihin sovelleta vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, vaikka ne olisi luovutettu vapaaseen liikkeeseen jossakin unionin jäsenvaltiossa, paitsi jos niitä pidetään kaupan kyseisessä valtiossa sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

47.

Riita-asian ratkaiseminen edellyttää nähdäkseni tarkastusleimojen vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista käsiteltävän asian tosiseikkojen vaatimalla tavalla. Ensinnäkin katson, että periaate on täysimääräisesti sovellettavissa Alankomaissa valmistettujen, siellä laillisesti kaupan pidettävien ja sen jälkeen Tšekkiin vietävien esineiden tapauksessa. On selvää, että toisiaan vastaavien tarkastusleimojen vastavuoroista tunnustamista koskevaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä sovelletaan tässä tapauksessa.

48.

Periaatetta sovelletaan toiseksi myös kolmansissa maissa valmistettuihin jalometalliesineisiin, joihin WaarborgHolland on merkinnyt alankomaalaisen tarkastusleiman Kiinassa tai Thaimaassa sijaitsevissa laitoksissaan ja jotka on sen jälkeen tuotu unioniin ja luovutettu siellä vapaaseen liikkeeseen, joita on pidetty kaupan laillisesti Alankomaissa ja jotka on sen jälkeen viety Tšekin tasavaltaan. Tšekkiläiset ja alankomaalaiset tarkastusleimat on tässäkin tapauksessa tunnustettava vastavuoroisesti, koska Alankomaiden viranomaiset ovat tarkastaneet, että kolmansista maista tuodut tuotteet, joissa on WaarborgHollandin tarkastusleima, ovat sen kansallisen lainsäädännön mukaisia.

49.

Kolmas tapaus ovat kolmansissa maissa valmistetut jalometalliesineet, joihin WaarborgHolland on merkinnyt alankomaalaisen tarkastusleiman Kiinassa tai Thaimaassa sijaitsevissa laitoksissaan ja jotka on myöhemmin tuotu unioniin ja luovutettu siellä vapaaseen liikkeeseen ja joita on pidetty kaupan laillisesti jossakin jäsenvaltiossa – muussa kuin Alankomaissa –, jonka kansallisessa lainsäädännössä edellytetään tšekkiläisiä leimoja vastaavien tarkastusleimojen käyttöä. Katson, että vastavuoroinen tunnustaminen vaikuttaa tässä tapauksessa samalla tavalla kuin edeltävässäkin, koska vientijäsenvaltio tarkastaa WaarborgHollandin kolmannessa maassa merkitsemien tarkastusleimojen yhdenmukaisuuden kansallisen lainsäädäntönsä kanssa. Tšekin tasavallan on luotettava tähän tarkastukseen ja sovellettava tarkastusleimojen vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta esineisiin, jotka on tuotu sen alueelle näiden edellytysten mukaisesti.

50.

Vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta (alankomaalaisten ja tšekkiläisten tarkastusleimojen välillä) ei sitä vastoin sovelleta kolmessa tilanteessa: a) suoraan Tšekkiin tuodut tavarat, b) WaarborgHollandin Kiinan tai Thaimaan laitoksissa leimatut esineet, jotka tuodaan johonkin unionin jäsenvaltioon ja luovutetaan siellä vapaaseen liikkeeseen pitämättä niitä kaupan siellä ja viedään sen jälkeen Tšekkiin ja c) WaarborgHollandin unionin ulkopuolella sijaitsevissa laitoksissa leimatut esineet, jotka tuodaan maahan ja luovutetaan vapaaseen liikkeeseen ja joita pidetään kaupan sellaisessa unionin jäsenvaltiossa, jonka kansallisissa säännöksissä ei edellytetä tarkastusleiman käyttöä, ja jotka viedään sen jälkeen Tšekkiin.

51.

Näiden kolmen tilanteen osalta on vielä lopullisesti ratkaisematta ongelma, joka koskee unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä unionin sisäistä kauppaa varten vahvistetun vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista kolmansista valtioista tuotuihin tavaroihin.

52.

Komissio väittää, että luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen rinnastaa WaarborgHollandin kolmansissa maissa leimaamat esineet kyseisen laitoksen Alankomaissa leimaamiin esineisiin. Tšekin tasavalta sitä vastoin väittää, että tarkastusleimojen vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää näiden esineiden luovuttamista vapaaseen liikkeeseen ja sen lisäksi niiden kaupan pitämistä jossakin jäsenvaltiossa sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

53.

SEUT 28 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevia määräyksiä ”sovelletaan jäsenvaltioista peräisin oleviin tuotteisiin sekä sellaisiin kolmansista maista tuleviin tuotteisiin, jotka ovat jäsenvaltioissa vapaassa vaihdannassa”. SEUT 29 artiklan mukaan ”kolmansista maista tulevien tuotteiden katsotaan olevan jäsenvaltiossa vapaassa vaihdannassa, jos tuontimuodollisuuksia on noudatettu ja tuotteista on tässä jäsenvaltiossa kannettu niistä menevät tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut eikä näitä tulleja tai maksuja ole kokonaan tai osittain palautettu”. Sekä yhteisön tullikoodeksin 79 artiklassa että 16.4.2016 alkaen sovelletun uudistetun tullikoodeksin ( 23 ) 129 artiklassa säädetään, että muiden kuin yhteisötavaroiden luovutus vapaaseen liikkeeseen antaa niille yhteisötavaroiden tullioikeudellisen aseman.

54.

Näissä säännöksissä rinnastetaan unionin tavarat kolmansista maista tuotuihin tavaroihin, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen tulli- ja kauppapoliittisten muodollisuuksien täyttämisen jälkeen, mikä on vahvistettu vakiintuneessa oikeuskäytännössä tuomiosta Donckerwolke ym. alkaen. ( 24 ) Rinnastaminen ei kuitenkaan automaattisesti takaa kolmansista maista tuoduille ja jossakin jäsenvaltiossa vapaaseen liikkeeseen luovutetuille tavaroille täysin vapaata liikkuvuutta muissa jäsenvaltioissa. ( 25 ) Maahantuodun tuotteen on täytettävä sen jäsenvaltion säännöt, jossa sitä pidetään aluksi kaupan, jotta siihen voidaan myöhemmin soveltaa vapaan liikkuvuuden ja siten vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. ( 26 )

55.

Tätä lähestymistapaa on sovellettu tuomiossa Expo Casa Manta, ( 27 ) jossa todetaan, että ”markkinoille saattaminen tapahtuu myöhemmässä vaiheessa kuin maahantuonti. Samoin kuin yhteisössä laillisesti valmistettua tuotetta ei voida saattaa markkinoille yksinomaan sillä perustella, että se on laillisesti valmistettu, myöskään se, että tuote on tuotu laillisesti maahan, ei merkitse sitä, että se automaattisesti pääsisi markkinoille” ja että ”sikäli kuin ei ole olemassa yhteisön säännöksiä, joilla yhdenmukaistetaan kyseessä olevien tuotteiden myynnin edellytykset, jäsenvaltio, jossa kyseiset tuotteet saatetaan vapaaseen vaihdantaan, voi estää niiden saattamisen markkinoille, jos ne eivät täytä kansallisessa oikeudessa sitä varten asetettuja edellytyksiä”.

56.

Nämä vakiintuneessa oikeuskäytännössä esitetyt toteamukset ovat vaikuttaneet asetuksen (EY) N:o 765/2008 ( 28 ) 27–29 artiklaan, joissa määritellään ne tarkastukset, joita kansalliset markkinavalvonta- ja tulliviranomaiset voivat suorittaa kolmansista maista tuotaville tuotteille ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, jotta varmistetaan yhdenmukaistettujen eurooppalaisten sääntöjen täyttäminen. Tarkastusten tarkoituksena on pelkästään selvittää terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vakavat uhkat, joihin jalometalliesineiden väärentäminen ei kuulu.

57.

Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen logiikan perusteella tulkitsen myös, että sitä sovelletaan pelkästään a) unionista peräisin olevien, jossakin jäsenvaltiossa laillisesti valmistettujen ja sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti kaupan pidettävien tavaroiden unionin sisäiseen kauppaan ja b) vapaaseen liikkeeseen luovutettujen kolmansien maiden tavaroiden, joita pidetään kaupan laillisesti jossakin jäsenvaltiossa ja jotka viedään toiseen jäsenvaltioon, kauppaan. ( 29 )

58.

Edellä esitettyjen toteamusten kääntöpuoli on, että maahantuojat eivät voi hyödyntää vastavuoroista tunnustamista pitääkseen kaupan unionissa kolmansista maista tuotavia tavaroita, jotka eivät täytä minkään jäsenvaltion sääntöjä. ( 30 ) Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltaminen unionin kolmansien maiden kanssa käymään kansainväliseen kauppaan edellyttää erityisen kansainvälisen sopimuksen ( 31 ) tekemistä tai sitä, että laajempaan kauppasopimukseen sisällytetään tätä periaatetta koskevia määräyksiä, jotka ovat yhteensopivia Maailman kauppajärjestön sääntöjen kanssa.

59.

Näistä lähtökohdista käsin on selvitettävä, voiko Tšekin tasavalta kieltäytyä soveltamasta vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta suojellakseen kuluttajia ja määrätä merkitsemään oman tarkastusleimansa esineisiin, jotka WaarborgHolland on leimannut unionin ulkopuolella sijaitsevissa laitoksissaan. Edellä esitetyn perusteella Tšekin tasavallalla on mielestäni oikeus tehdä niin kolmessa edellä kuvatussa tapauksessa, ( 32 ) joihin ei ole mahdollista soveltaa jäsenvaltioiden tarkastusleimojen vastavuoroista tunnustamista koskevaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

60.

Jos nimittäin jalometalliesine ei ole minkään jäsenvaltion tämäntyyppisten esineiden kaupasta annetun kansallisen lainsäädännön (jota ei ole yhdenmukaistettu) mukainen tai jos se tuodaan suoraan kolmannesta valtiosta, siihen ei voida soveltaa tarkastusleimojen vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Toistan, että sitä voidaan soveltaa vain niihin esineisiin, jotka täyttävät sellaisen jäsenvaltion säännöt, jonka lainsäädännössä edellytetään tarkastusleimojen tai muiden vastaavien menetelmien käyttöä, koska sen perustana on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus siihen, että niiden kunkin toimenpiteillä estetään tehokkaasti kuluttajien harhauttaminen jalometallituotteiden alalla.

61.

Tätä luottamusta ei ole silloin, kun kyseessä on jalometalliesineiden kauppa unionin ja sellaisten kolmansien valtioiden välillä, joissa tarkastusleimoja ei käytetä yleisesti, lukuun ottamatta Wienin yleissopimuksen sopimusvaltioita. Unioni ei ole sopimuspuolena tässä yleissopimuksessa, johon on kuitenkin liittynyt 16 sen jäsenvaltiota, Alankomaat ja Tšekki mukaan lukien. Wienin yleissopimus ei kuulu unionin oikeuteen eikä sen perusteella voida soveltaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, jonka lähtökohta on nimenomaisesti unionin oikeusjärjestyksessä.

62.

Komissio väittää, että myös näissä kolmessa tapauksessa on sovellettava tarkastusleimojen vastavuoroista tunnustamista koskevaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Sen väitteen mukaan kolmansista valtioista tuodut ja unionin jäsenvaltioissa vapaaseen liikkeeseen lasketut ja kaupan pidetyt esineet ovat Alankomaiden lainsäädännön mukaisia, koska WaarborgHolland noudattaa mainittua lainsäädäntöä leimatessaan jalometalliesineitä kolmansissa valtioissa sijaitsevissa laitoksissaan ja Alankomaiden viranomaiset valvovat sen laitoksia samalla tavalla kuin Alankomaissa harjoitettua toimintaa. Tarkastustoiminnan siirtämisen kolmansiin valtioihin Alankomaiden lainsäädännön nojalla ( 33 ) ei pitäisi olla esteenä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiselle.

63.

Komissio totesi samansuuntaisesti, että WaarborgHollandilla on Alankomaiden akkreditointielimen myöntämä todistus, ( 34 ) joka antaa sille kelpoisuuden harjoittaa jalometallien arviointitoimintaa Alankomaiden ulkopuolella. Suullisessa käsittelyssä komissio väitti, että asetuksen N:o 765/2008 11 artiklan 2 kohdan ( 35 ) mukaan Tšekin viranomaiset ovat velvollisia tunnustamaan kansallisen akkreditointielimen (tässä tapauksessa Raad voor Accrediatien eli akkreditointikomitean) asianmukaisesti hyväksymien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten (tässä tapauksessa WaarborgHollandin) todistusten vastaavuuden.

64.

Komissio on lisäksi korostanut Alankomaiden viranomaisten tarkastusvaltuuksia niiden soveltaessa kansallista lainsäädäntöä WaarborgHollandin toimintaan kolmansissa maissa, vaikka se ei olekaan esittänyt mitään todisteita näiden tarkastusten toistuvuudesta ja intensiivisyydestä.

65.

Mielestäni nämä tekijät eivät kuitenkaan riitä vahvistamaan komission väitettä. Yhtäältä vastavuoroinen tunnustaminen, josta asetuksessa N:o 765/2008 säädetään kansallisen akkreditointielimen asianmukaisesti valtuuttamien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten myöntämien todistusten osalta, tulee kyseeseen vain, kun mainitut todistukset annetaan jonkin unionin jäsenvaltion alueella. Asetuksen N:o 765/2008 7 artiklassa sallitaan tietyissä poikkeustapauksissa rajat ylittävä akkreditointi, mutta siinä ei mainita mahdollisuutta antaa todistuksia unionin ulkopuolella, koska käytäntönä on hyväksyä nämä todistukset vain, jos unioni on tehnyt kolmannen maan kanssa kansainvälisen sopimuksen. ( 36 ) Unioni ei ole tehnyt Kiinan eikä Thaimaan kanssa vaatimustenmukaisuuden arviointien vastavuoroisesta tunnustamisesta mitään kansainvälistä sopimusta, jota voitaisiin soveltaa WaarborgHollandin näissä maissa lyömiin tarkastusleimoihin.

66.

Kuten Tšekin tasavalta ja Ranskan tasavalta ovat toisaalta väittäneet, jalometallien tarkastuslaitosten toimintaa valvovan Alankomaiden kansallisen akkreditointielimen valvontavaltuudet eivät voi olla Alankomaissa samat kuin kolmansissa maissa. Jalometalliesineisiin liittyvien petosten valvonta edellyttää tarkastuslaitosten, jotka toteavat petokset tuotteiden kemiallisilla analyyseillä, sekä syyttäjä- ja seuraamusviranomaisten (tulli- ja vero- sekä lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset) välistä hallinnollista yhteistyötä. Näiden valvontavaltuuksien käyttöön saattaa liittyä hallintorikosoikeudellisia ja rikosoikeudellisia toimenpiteitä, joista kummatkin ovat väistämättä alueellisia ja joita Alankomaiden viranomaiset eivät voi panna toimeen kolmannessa maassa.

67.

Kaiken kaikkiaan pakollinen tarkastusleimaus on sitä käyttävissä maissa hallinnollinen toimi, joka liittyy valtion suvereniteettiin, mikä on ristiriidassa sen mahdollisuuden kanssa, että toiminta siirretään kolmansiin valtioihin, paitsi jos tästä on tehty kansainvälinen sopimus. ( 37 )

68.

Jalometallien tarkastustoiminnan hallinnollinen luonne takaa myös paremmin tätä toimintaa harjoittavien laitosten riippumattomuuden alan yrityksistä. Toiminnan siirtäminen kolmansiin maihin voi vaarantaa riippumattomuuden, sillä kuten Ranskan tasavalta suullisessa käsittelyssä totesi, kolmannen maan hallinto-oikeudellinen suoja ei voi vastata unionin jäsenvaltion tarjoamaa suojaa.

69.

Lyhyesti sanoen Tšekin tasavalta voi SEUT 34 artiklan ja tarkastusleimojen vastavuoroista tunnustamista koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti velvoittaa merkitsemään oman tarkastusleimansa kolmansissa maissa valmistettuihin jalometalliesineisiin, jotka WaarborgHolland on leimannut alankomaalaisella tarkastusleimalla unionin ulkopuolella, seuraavissa kolmessa tapauksessa:

70.

Kun sitä vastoin otetaan huomioon tšekkiläisen tarkastusleiman ja WaarborgHollandin lyömän alankomaalaisen tarkastusleiman olennainen vastaavuus, Tšekin tasavalta rikkoo SEUT 34 artiklaa ja sitä tulkitsevaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä edellyttäessään tšekkiläisen tarkastusleiman lyömistä seuraavantyyppisiin jalometalliesineisiin:

71.

Niissä tapauksissa, joissa Tšekin tasavalta mielestäni rikkoo SEUT 34 artiklaa, on välttämätöntä vielä määrittää, voidaanko sen toimintaa pitää suhteellisuusperiaatteen mukaisena, toisin sanoen onko unionin sisäisen kaupan alalla olemassa vähemmän rajoittavaa toimenpidettä kuluttajien suojelemiseksi petoksilta näiden esineiden kaupan pitämisen yhteydessä. ( 38 )

72.

Kuten Ranskan tasavalta väliintulokirjelmässään toteaa, vähemmän rajoittava toimenpide olisi voinut olla se, että WaarborgHolland olisi käyttänyt kolmansissa maissa harjoittamansa toiminnan yhteydessä erilaista leimaa kuin Alankomaissa. Tällä tavoin Tšekin tasavalta olisi voinut vaatia tšekkiläisen tarkastusleiman lyömistä ainoastaan niihin esineisiin, jotka WaarborgHolland leimaa Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevissa sivuliikkeissään, ja samassa yhteydessä tunnustaa WaarborgHollandin Alankomaissa merkitsemän alankomaalaisen tarkastusleiman vastaavuuden. Ilmeisesti Tšekin tasavalta tutki tätä vaihtoehtoa, mutta WaarborgHolland ei hyväksynyt sitä, ( 39 ) ja siksi, kun otetaan huomioon, että WaarborgHollandin yhtäältä Alankomaissa ja toisaalta sen unionin ulkopuolella sijaitsevissa laitoksissaan leimaamia esineitä on mahdotonta erottaa toisistaan, Tšekin tasavalta määräsi merkitsemään kaikkiin esineisiin tšekkiläisen tarkastusleiman edellytyksenä niiden kaupan pitämiselle alueellaan.

73.

Mielestäni tämä käytäntö ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska unionin sisäisen kaupan alalla on olemassa vähemmän rajoittavia keinoja, kuten se, että Tšekin viranomaiset vaativat todistamaan esineen alkuperän. Se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi vaatimalla, että WaarborgHollandin leimaamiin esineisiin merkittäisiin vastuuleima, jossa ilmoitetaan esineen valmistuspaikka. ( 40 ) Näin menetellessään Tšekin viranomaiset olisivat voineet tunnustaa WaarborgHollandin Alankomaissa valmistettuihin esineisiin merkitsemän alankomaalaisen tarkastusleiman ja samalla vaatia tšekkiläisen tarkastusleiman merkitsemistä vain WaarborgHollandin kolmansissa maissa leimaamiin esineisiin.

74.

Kuvattu toimenpide ei kuitenkaan sovellu WaarborgHollandin kolmansissa maissa leimaamien ja Alankomaihin (tai niihin jäsenvaltioihin, joiden tarkastusjärjestelmä vastaa Tšekin järjestelmää) tuotujen, siellä kaupan pidettyjen ja sen jälkeen Tšekin tasavaltaan vietävien esineiden merkitsemiseen. Näissä tapauksissa aiempi kaupan pitäminen laillisesti jossakin jäsenvaltiossa voitaisiin osoittaa maahantuojalle monilla erilaisilla todisteilla, kuten laskuilla tai tuote-etiketeillä, myynti- tai verokirjanpidolla taikka sen jäsenvaltion, jossa tuotetta pidetään kaupan, toimivaltaisen viranomaisen kirjallisella vahvistuksella. ( 41 ) Kaikki nämä toimenpiteet ovat jalometalliesineiden kaupan kannalta vähemmän rajoittavia kuin edellytys, jonka mukaan WaarborgHollandin leimaamiin esineisiin on merkittävä tšekkiläinen tarkastusleima.

75.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin: