1.

Tarkasteltaessa syrjintään liittyviä ongelmia toisinaan etualalla ovat yksityisten yksittäiset tilanteet. Näin ei ole esillä olevassa asiassa, jonka aiheena on unionin oikeudessa säädetty etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kielto. Tämäkin asia tosin juontaa juurensa yksityisen tekemään kanteluun, mutta huomion keskipisteenä on kuitenkin sellaisten toimenpiteiden summittainen ja kollektiivinen luonne, jotka koskevat kokonaista väestöryhmää ja ovat omiaan leimaamaan kaikki tähän ryhmään kuuluvat ja heidän sosiaalisen ympäristönsä.

2.

Konkreettisesti on kyse bulgarialaisessa Dupnitsan kaupungissa – muttei ainoastaan siellä – sovellettavasta käytännöstä asentaa loppukäyttäjien sähkömittarit etupäässä romanien asuttamissa kaupunginosissa noin kuuden metrin korkeudelle ja siten tehdä omin silmin tapahtuvasta mittarien lukemisesta mahdotonta, kun muualla sähkömittarit on kiinnitetty kuluttajien ulottuville noin 1,70 metrin korkeuteen. Tätä käytäntöä perustellaan luvattomilla puuttumisilla sähkömittarien toimintaan ja laittomalla sähkön käytöllä; näitä ilmeisesti esiintyy ”romanialueilla” erityisen usein.

3.

Ratkaisuehdotuksessa Belov ( 2 ) käsittelin ensimmäisen kerran tätä problematiikkaa kattavasti ja tarkastelin sitä unionin oikeudessa säädetyn etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kiellon valossa. Tuolloin viittasin myös romanien sosiaalisiin rajoituksiin sekä erittäin puutteellisiin sosioekonomisiin olosuhteisiin, joissa tämä väestöryhmä elää Euroopassa monin paikoin.

4.

Esillä oleva asia tarjoaa tilaisuuden täsmentää tuolloisia päätelmiä tietyiltä osin. Tämä koskee yhtäältä rajanvetoa etniseen alkuperään perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän välille. Toisaalta on tarkasteltava sitä, missä määrin henkilöitä, jotka eivät itse kuulu epäedullisessa asemassa olevaan ryhmään, saatetaan syrjiä ”kanssakäymisen perusteella” (ranskaksi discrimination par association, discrimination par ricochet). Lisäksi tarkastelen – kuten tein jo asiassa Belov – mahdollisuuksia oikeuttaa luonteeltaan leimaavat kollektiiviset toimenpiteet.

5.

Asiassa Belov ( 3 ) vielä ilmenneitä toimivaltaisuuteen tai tutkittavaksi ottamiseen liittyviä ongelmia ei ole esillä olevassa asiassa, koska ennakkoratkaisupyynnön esittänyt bulgarialainen elin on tällä kerralla täysin kiistattomasti SEUT 267 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin.

6.

Asiaa koskevan unionin lainsäädännön muodostavat perusoikeuskirjan 21 artikla ja direktiivi 2000/43/EY. ( 4 ) Lisäksi on viitattava direktiiveihin 2006/32/EY ( 5 ) ja 2009/72/EY, ( 6 ) jotka sisältävät sähkön sisämarkkinoita ja energiatehokkuutta koskevia sääntöjä.

7.

Tämän direktiivin tarkoituksena on sen 1 artiklan mukaan

”luoda puitteet rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa”.

8.

Direktiivin 2000/43 2 artiklaan sisältyvät muun muassa seuraavat käsitteiden määritelmät:

”1.   Tässä direktiivissä yhdenvertaisen kohtelun periaatteella tarkoitetaan, ettei minkäänlaista rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää saa esiintyä.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa:

3.   Häirintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä, kun rotuun tai etniseen alkuperään liittyvällä haitallisella käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirinnän käsite voidaan tässä yhteydessä määritellä jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

– –”

9.

Direktiivin 2000/43 soveltamisala määritetään sen 3 artiklassa seuraavasti:

”1.   Yhteisölle annetun toimivallan puitteissa tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin henkilöihin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, julkisyhteisöt mukaan lukien, kun kyseessä on:

– –

– –”

10.

Direktiivin 2000/43 8 artiklan 1 kohdassa säädetään todistustaakasta seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on kansallisen oikeudenkäyttöjärjestelmänsä mukaisesti toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun henkilö, joka katsoo kärsineensä vääryyttä sen vuoksi, että häneen ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, esittää tuomioistuimessa tai muussa toimivaltaisessa viranomaisessa tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa tapahtuneen välitöntä tai välillistä syrjintää, vastaajan on näytettävä toteen, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole rikottu.”

11.

Lisäksi on vielä viitattava direktiivin 2000/43 johdanto-osan 16 perustelukappaleeseen:

”On tärkeää suojella kaikkia luonnollisia henkilöitä rotuun tai etniseen alkuperään perustuvalta syrjinnältä. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ja kansallisten perinteidensä ja käytäntönsä mukaisesti säädettävä myös oikeushenkilöiden suojelusta, jos niihin kohdistuu syrjintää niiden jäsenten rodun tai etnisen alkuperän vuoksi.”

12.

Direktiivin 2006/32 tarkoituksena oli energian käytön tehokkuuden parantaminen jäsenvaltioissa erilaisilla toimenpiteillä, muun muassa loppukäyttäjille tarjottavien energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden avulla. Direktiivin johdanto-osan 29 perustelukappaleessa on muun muassa seuraava ilmaisu:

”Jotta loppukäyttäjät voivat tehdä paremmin tosiseikkoihin perustuvia päätöksiä omasta energiankulutuksestaan, heille olisi annettava kohtuullinen määrä energiankulutusta koskevaa ja muuta asiaan liittyvää tietoa – – Lisäksi kuluttajia olisi aktiivisesti kannustettava tarkistamaan omat mittarilukemansa säännöllisesti.”

13.

Lisäksi direktiivin 2006/32 13 artiklan 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähkön, maakaasun, kaukolämmityksen ja/tai kaukojäähdytyksen ja kotitalouksien lämpimän käyttöveden loppukäyttäjille tarjotaan, sikäli kuin se on teknisesti mahdollista, taloudellisesti järkevää ja oikeassa suhteessa mahdollisiin energiansäästöihin, kilpailukykyisin hinnoin käyttäjäkohtaiset mittarit, jotka kuvaavat tarkasti loppukäyttäjän todellista energiankulutusta ja antavat tiedot sen todellisesta ajoittumisesta.

– –”

14.

Direktiivi 2009/72 sisältää yhteiset säännöt sähkön tuotannolle, siirrolle, jakelulle ja toimitukselle, ja siinä säädetään energia-alan järjestämisestä ja toimintatavasta. Kyseisen direktiivin 3 artiklan 7 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava ”asianmukaiset toimenpiteet loppukäyttäjien suojelemiseksi”, ja toimenpiteisiin sisältyvät ainakin kotitalousasiakkaiden tapauksessa mainitun direktiivin liitteessä I luetellut toimenpiteet.

15.

Direktiivin 2009/72 liitteessä I olevan 1 kohdan, jonka otsikko on ”Kuluttajansuojatoimenpiteet”, mukaan ”[direktiivin] 3 artiklassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on määrä varmistaa, että

– –

– –”

16.

Euroopan unionin säädösten ja erityisesti direktiivin 2000/43 panemiseksi täytäntöön Bulgariassa säädettiin syrjinnän vastainen laki (ZZD), ( 7 ) jonka 4 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Kaikenlainen sukupuoleen, rotuun, kansalaisuuteen, etniseen alkuperään, ihmisen perimään, kansallisuuteen, alkuperään, uskontoon tai maailmankatsomukseen, koulutukseen, vakaumukseen, poliittiseen mielipiteeseen, henkilökohtaiseen tai yhteiskunnalliseen asemaan, vammaan, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen, siviilisäätyyn, varallisuuteen tai mihin tahansa laissa tai sellaisessa kansainvälisoikeudellisessa sopimuksessa, jossa Bulgarian tasavalta on sopimuspuolena, vahvistettuun ominaisuuteen perustuva välitön tai välillinen syrjintä on kiellettyä.

2.   Välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan 1 momentissa mainittujen ominaisuuksien perusteella epäsuotuisammin kuin toista henkilöä kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tai samankaltaisessa tilanteessa.

3.   Välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että henkilö saatetaan 1 momentissa mainittujen ominaisuuksien perusteella muihin henkilöihin nähden epäedullisempaan asemaan näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön kautta, jollei kyseinen säännös, peruste tai käytäntö ole objektiivisesti perusteltu, kun otetaan huomioon oikeutettu tavoite, ja jolleivät kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ole asianmukaisia ja tarpeellisia.”

17.

ZZD:n täydentävien säännösten 1 §:n mukaan:

”Tässä laissa tarkoitetaan:

– –

– –”

18.

Lisäksi ennakkoratkaisupyynnössä viitataan muihinkin ZZD:n ja energialain (ZE) ( 8 ) kansallisiin säännöksiin, joita ei kuitenkaan toisteta tässä.

19.

Anelia Georgieva Nikolova toimii elinkeinonharjoittajana Dupnitsan kaupungissa Bulgariassa. Hänellä on Gizdova Mahalan kaupunginosassa Dupnitsan kaupungissa elintarvikemyymälä, johon sähkön toimittaa CHEZ Razpredelenie Bulgaria -niminen yritys. ( 9 )

20.

Gizdova Mahalan kaupunginosa tunnetaan Dupnitsan suurimpana romanialueena. Tämän kaupunginosan väestö kuuluu etupäässä romanien etniseen ryhmään. Nikolovan itsensä kohdalla tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. ( 10 )

21.

Vuosina 1999 ja 2000 asennettiin kaikille mainitussa kaupunginosassa asuville CHEZ:n nykyisille asiakkaille sähkömittarit ( 11 ) ilmajohtoverkoston sähköpylväisiin omin silmin tapahtuvan valvonnan kannalta saavuttamattomissa olevalle noin kuuden metrin korkeudelle. On kiistatonta, että tätä käytäntöä ( 12 ) sovelletaan ainoastaan sellaisissa kaupunginosissa, joissa enemmistö asukkaista on romaneja, ja sitä sovelletaan siellä kaikkiin asiakkaisiin, kuuluivatpa he tähän etniseen ryhmään tai eivät. Sitä perustellaan lukuisilla luvattomilla puuttumisilla sähkömittarien toimintaan ja usein tavatuilla laittomilla liittymisillä sähköverkkoon näissä kaupunginosissa. Muualla sähkömittarit on sitä vastoin kiinnitetty kaikkien kuluttajien – myös romanien etniseen ryhmään kuuluvien – saavutettavissa olevalle noin 1,70 metrin korkeudelle, useimmiten kuluttajien asuntoihin tai rakennusten ulkoseiniin tai aitoihin.

22.

Jotta kuluttajat voivat ainakin epäsuorasti tarkistaa myös korkeammalle asennettujen sähkömittarien lukemat, CHEZ sitoutuu yleisissä sopimusehdoissaan tarjoamaan kuluttajalle korvauksetta tämän kirjallisesta pyynnöstä kolmen päivän kuluessa nostolavan sisältävän erikoisajoneuvon, jonka avulla CHEZ:n työntekijät voivat lukea sähkömittarin. Yksikään kuluttaja ei ole tosin vielä käyttänyt tätä mahdollisuutta. Vaihtoehtoisena mahdollisuutena on asennuttaa kuluttajan asuntoon maksulliset tarkastussähkömittarit. Muuta mahdollisuutta omin silmin tapahtuvaan valvontaan ei näillä alueilla ole.

23.

Ennakkoratkaisupyynnön mukaan tiedotusvälineissä kerrotaan uudentyyppisistä etäluettavista sähkömittareista, jotka voivat lisäksi välittää sähköyhtiölle tiedon manipulointiyrityksistä.

24.

Nikolova kanteli 5.12.2008 Bulgarian syrjinnän vastaiselle komissiolle ( 13 ) (KZD) CHEZ:n riidanalaisen käytännön syrjivästä luonteesta. Kantelussaan hän kanteli ”välittömästä syrjinnästä””kansalaisuutensa” ( 14 ) perusteella. Lisäksi hän väitti, että hänen sähkölaskunsa olivat liian suuria todelliseen sähkönkulutukseen nähden, ja ilmaisi epäilevänsä, että CHEZ käyttää lähtökohtana liian suuria kulutustietoja kompensoidakseen muita tappioita kyseisessä kaupunginosassa. Lisäksi Nikolova viittasi siihen, että koska sähkömittarit on asennettu omin silmin tapahtuvan valvonnan kannalta saavuttamattomissa olevaan paikkaan, hänen on mahdotonta tarkistaa mittarinsa lukema ja valvoa sähkölaskujaan.

25.

Nikolovan tapauksessa ei tuomioistuimen tilaaman teknisen lausunnon mukaan ilmennyt luvattomia puuttumisia mittarien toimintaan eikä laitonta liittymistä sähköverkkoon.

26.

KZD totesi 6.4.2010 tekemässään päätöksessä, että riidanalainen käytäntö on ”välillistä syrjintää””kansalaisuuden” ominaisuuden perusteella, mikä ei ole perusteltavissa. CHEZ:n hakemuksesta Varhoven administrativen sad ( 15 ) kuitenkin kumosi tämän päätöksen 19.5.2011 antamallaan tuomiolla erityisesti siksi, että ei ollut selvää, mihin muihin kansalaisuuksiin nähden Nikolovaa oli syrjitty. Asia palautettiin KZD:n käsiteltäväksi.

27.

KZD teki 30.5.2012 uuden päätöksen asiassa ja totesi Nikolovan ”välittömän syrjinnän””henkilökohtaisen tilanteen perusteella”. Perusteluna KZD esitti, että Nikolovaa on kohdeltu myymälänsä sijoittautumispaikan perusteella epäsuotuisammin kuin muita asiakkaita, joiden sähkömittarit on asennettu omin silmin tapahtuvan valvonnan kannalta saavutettavissa olevaan paikkaan. KZD velvoitti CHEZ:n lopettamaan tämän rikkomisen, palauttamaan Nikolovan yhdenvertaisen kohtelun ja vastedes pidättäytymään tällaisista syrjivistä käytännöistä.

28.

CHEZ vastusti tätä päätöstä saattaen asian uudestaan ennakkoratkaisupyynnön esittäneen Administrativen sad Sofia-gradin käsiteltäväksi. ( 16 ) Pääasiassa CHEZ:iä tukee Bulgarian valtion energia- ja vesialan sääntelykomissio ( 17 ) (jäljempänä DKEVR).

29.

Kansallinen tuomioistuin katsoo, että tätä asiaa ei ole tarkasteltava ”kansalaisuuden” eikä ”henkilökohtaisen tilanteen” näkökulmasta vaan ottaen huomioon ”’etnisen alkuperän’ suojeltu ominaisuus”: Kansallinen tuomioistuin kallistuu sille kannalle, että Nikolovaa syrjitään välittömästi etnisistä syistä. Nikolovan kuuluminen romanien etniseen ryhmään johtuu mainitun tuomioistuimen mukaan siitä, että hän ”samastaa” itsensä kaupunginosan romaneihin.

30.

Administrativen sad Sofia-grad esitti 5.2.2014 tekemällään päätöksellä, joka saapui unionin tuomioistuimeen 17.2.2014, seuraavat peräti kymmenen erittäin laaja-alaista ennakkoratkaisukysymystä:

31.

Unionin tuomioistuimessa käytyyn kirjalliseen menettelyyn ovat kirjelmineen osallistuneet CHEZ, Nikolova, KZD, Bulgarian hallitus ja Euroopan komissio. KZD:tä lukuun ottamatta nämä asianosaiset olivat edustettuina myös 13.1.2015 pidetyssä istunnossa.

32.

Asiaa kansallisella tasolla käsitelleet viranomaiset ja tuomioistuimet tarkastelivat pääasian tosiseikkoja mitä erilaisimmista näkökulmista erityisesti ottaen huomioon – kansallisessa lainsäädännössä kielletyn – syrjinnän ”kansalaisuuden” ja ”henkilökohtaisen tilanteen” perusteella. Unionin oikeuden näkökulmasta on kuitenkin tarkasteltava ainoastaan sitä, onko pääasiassa riidanalaisen käytännön kaltainen käytäntö direktiivissä 2000/43 tarkoitettua etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Administrativen sad Sofia-gradin unionin tuomioistuimelle esittämän ennakkoratkaisupyynnön tavoitteena on viime kädessä ainoastaan tämän kysymyksen selvittäminen.

33.

Kansallisen tuomioistuimen kattava kysymysluettelo on syytä lajitella aihepiireittäin siten, että toisistaan erotetaan syrjintäkiellon soveltamisala (ks. jäljempänä A osa), syrjinnän käsite (ks. jäljempänä B osa) ja riidanalaisen käytännön mahdolliset oikeuttamisperusteet (ks. jäljempänä C osa).

34.

Ensiksi on tarkasteltava sitä, kuuluuko pääasian tilanteen kaltainen tilanne direktiivissä 2000/43 säädetyn etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kiellon soveltamisalaan.

35.

Kuten kansallinen tuomioistuin myöntää, se ei ole omistanut tälle problematiikalle erillistä kysymystä lukuun ottamatta hieman arvoituksellista viittausta ”romanialkuperää olevista Bulgarian kansalaisista koostuvaan kiinteään ryhmään” ensimmäisessä kysymyksessä. Ennakkoratkaisupyynnön perustelujen mukaan kansallinen tuomioistuin kuitenkin odottaa unionin tuomioistuimelta yksiselitteistä kannanottoa siihen, kuuluuko pääasiassa riidanalaisen käytännön kaltainen käytäntö syrjintäkiellon piiriin.

36.

CHEZ katsoo ainoana asianosaisena, että riidanalainen käytäntö ei kuulu lainkaan direktiivin 2000/43 aineelliseen soveltamisalaan.

37.

Tämä väite, johon yritys muuten turvautui jo aiemmin asiassa Belov, on virheellinen.

38.

Osana yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen tarjontaa sähkön toimittaminen kuuluu täysin kiistattomasti aloihin, joilla direktiivin 2000/43 3 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä on kielletty.

39.

Kuten lisäksi jo osoitin yksityiskohtaisesti asiassa Belov, ( 18 ) ei voida puhua syrjimättömästä sähkön toimittamisesta, jos myös kokonaisolosuhteet, joissa kuluttajille toimitetaan sähköä, eivät ole syrjimättömiä. Sähkömittarien käyttöön asettaminen on osa näitä kokonaisolosuhteita, joissa CHEZ toimittaa asiakkailleen sähköä.

40.

Lisäksi sähkön sisämarkkinoiden sääntely – mukaan lukien loppukäyttäjän oikeus saada tietoa sähkönkulutuksestaan sähkömittarin avulla – kuuluu aloihin, joilla unionin lainsäätäjä on toimivaltainen. Näin ollen myös direktiivin 2000/43 3 artiklan 1 kohdan alussa oleva edellytys, jonka mukaan mainittua direktiiviä sovelletaan ainoastaan unionille annetun toimivallan puitteissa, täyttyy. ( 19 )

41.

Riidanalainen käytäntö kuuluu siis direktiivin 2000/43 aineelliseen soveltamisalaan.

42.

Aineellista soveltamisalaa huomattavasti mielenkiintoisempi esillä olevassa asiassa on direktiivin 2000/43 henkilöllinen soveltamisala, johon seuraavaksi paneudun. Kansallinen tuomioistuin sivuaa tätä ongelmaa ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessään, jossa se viittaa ”romanialkuperää olevista Bulgarian kansalaisista koostuvaan kiinteään ryhmään” ja toteaa lisäksi, että romaneilla on Bulgariassa etnisen vähemmistön asema.

43.

Eurooppalaisesta näkökulmasta on syytä todeta, että romaneja on tunnustetusti pidettävä itsenäisenä etnisenä ryhmänä, joka lisäksi tarvitsee erityistä suojaa. Tämän suuntaisesti on lausunut varsinkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. ( 20 ) Sen oikeuskäytäntö on otettava huomioon tulkittaessa ja sovellettaessa unionin oikeudessa säädettyä rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa sellaisena kuin se on nykyään vahvistettu primaarioikeudessa perusoikeuskirjan 21 artiklassa. ( 21 )

44.

Ainoastaan toteamalla, että romanit ovat itsenäinen etninen ryhmä, ei esillä olevassa asiassa voida kuitenkaan vastata tyydyttävästi kysymykseen direktiivin 2000/43 henkilöllisestä soveltamisalasta. On vielä tarkasteltava sitä, missä määrin Nikolovan tilanteessa oleva henkilö voi pääasian kaltaisissa olosuhteissa vedota etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoon.

45.

Pohdintojen lähtökohtana pitäisi olla sen, että etnisen ryhmän kaikki jäsenet nauttivat unionin oikeuden nojalla suojasta kaikenlaiselta etniseen alkuperään perustuvalta syrjinnältä.

46.

Pääasia on saanut alkunsa Nikolovan kantelusta; Nikolovan tapauksessa on se erityispiirre, että kantelija on nimenomaisesti ilmoittanut unionin tuomioistuimelle, että hän ei kuulu romanien etniseen ryhmään.

47.

Vaikka tosiseikkojen arviointi ja sen jälkeen oikeuden – myös unionin oikeuden – soveltaminen voi kuulua kansallisen tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan, unionin tuomioistuimen tehtävänä on kuitenkin antaa kansalliselle tuomioistuimelle kaikki tarvittavat tiedot, jotka auttavat sitä ratkaisemaan pääasian kohteena olevan oikeusriidan. ( 22 )

48.

Tässä yhteydessä on korostettava, että Nikolovan käytöksestä pääasiassa ja varsinkaan hänen esittämästään etnistä syrjintää koskevasta väitteestä ei saa tehdä sitä hätiköityä päätelmää, että hän itse kuuluu romanien etniseen ryhmään.

49.

Voi olla, että Nikolova ”samastuu” Gizdova Mahalan romaneihin sikäli, että hän – kaikkien tämän kaupunginosan muiden asukkaiden tavoin – on riidanalaisen käytännön kohteena ja kärsii sen leimaavasta vaikutuksesta. Pelkästään tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että Nikolova itse katsoisi kuuluvansa romanien etniseen ryhmään. Sen sijaan Nikolova pääasiassa ainoastaan ilmoittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille vastustavansa samaa käytäntöä, jonka kohteena ovat myös romanit Gizdova Mahalan kaupunginosassa. Yksinomaan tästä ei voida tehdä minkäänlaisia päätelmiä hänen etnisestä alkuperästään.

50.

Epäselvissä tapauksissa asianosaisen oma arvio on nyt ja vastedes viime kädessä ratkaiseva arvioitaessa sitä, onko häntä pidettävä kyseessä olevan etnisen ryhmän jäsenenä vai ei. ( 23 )

51.

Jollei kansallinen tuomioistuin totea toisin, katson – Nikolovan itsensä unionin tuomioistuimessa antamien tietojen perusteella – jäljempänä, että Nikolovan ei voida katsoa kuuluvan romanien etniseen ryhmään.

52.

Pelkästään se, että kantelija itse ei kaikesta päätellen kuulu romanien etniseen ryhmään, ei suinkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että hän voi pääasian kaltaisessa tilanteessa vedota etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoon.

53.

On nimittäin syytä tähdentää, että perusoikeuskirjan 21 artiklassa ja direktiivin 2000/43 lukuisissa kielitoisinnoissa ei rajoiteta yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamista henkilöihin, joita syrjitään rotunsa (eli oman rotunsa) tai etnisen alkuperänsä perusteella. ( 24 ) Asiaa koskevat unionin oikeussäännöt on muotoiltu yleisluonteisemmin, ja niissä kielletään kaikenlainen syrjintä rodun tai etnisen alkuperän perusteella (ilman possessiivielementtiä).

54.

Tämä pieni, mutta hieno muotoiluero ei ole sattumanvarainen. Se on huomattavan tärkeä tulkittaessa ja sovellettaessa syrjintäkieltoa, jonka soveltamisalaa ei voida määritellä suppeasti. ( 25 ) Syrjinnän torjumista koskevien puitteiden luomisen yleisen tavoitteen (direktiivin 2000/43 1 artikla) tämä avoin muotoilu mahdollistaa sen, että myös henkilöt, joita ainoastaan syrjitään kanssakäymisen perusteella, voivat vedota syrjintäkieltoon.

55.

Unionin tuomioistuin jo tunnustanut suojan tältä syrjinnän erityiseltä muodolta, josta ranskaksi käytetään erittäin osuvaa ilmaisua ”discrimination par association” tai ”discrimination par ricochet”, kerran eli tuomiossa Coleman vammaisuuden osalta. ( 26 )

56.

Tuomiosta Coleman saatua oppia voidaan ilman muuta soveltaa esillä olevaan asiaan, vaikka silloin kyseessä ei ollutkaan direktiivi 2000/43 vaan siihen liittyvä direktiivi 2000/78. ( 27 ) Näiden kahden sisardirektiivin sisällöt nimittäin käyvät yksiin ratkaisevilta osin ja ovat viime kädessä ilmaus yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, joka on yksi unionin oikeuden yleisistä periaatteista ja tunnustettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa. ( 28 )

57.

Kanssakäymisen perusteella syrjittynä pidetään ensisijaisesti henkilöä, joka on läheisessä henkilökohtaisessa suhteessa perusoikeuskirjan 21 artiklassa ja syrjinnän vastaisissa direktiiveissä mainitut tunnusmerkit omaavaan henkilöön. Esimerkiksi asiassa Coleman oli kyse työntekijästä, johon poikansa vammaisuuden vuoksi kohdistui vihamielisyyttä työpaikalla. ( 29 )

58.

Tällaisen henkilökohtaisen siteen olemassaolo ei kuitenkaan ole suinkaan ainoa mahdollinen seikka, jonka perusteella henkilöä on katsottava syrjittävän kanssakäymisen perusteella. Myös nyt kyseessä oleva toimenpide voi olla luonteeltaan syrjivä kanssakäymisen perusteella varsinkin silloin, kun toimenpide ei summittaisen ja kollektiivisen luonteensa vuoksi ole omiaan kohdistumaan ainoastaan perusoikeuskirjan 21 artiklassa ja syrjinnän vastaisissa direktiiveissä mainitut tunnusmerkit omaaviin henkilöihin vaan koskee myös muita henkilöitä ikään kuin ”sivuvahinkona”.

59.

Kuvitellaanpa, että kuuden hengen ryhmä haluaisi syödä yhdessä lounasta ravintolassa, josta he eivät saa pöytää ryhmän yhden henkilön ihonvärin vuoksi. On ilmeistä, että tätä rasistista tapausta ei tule ainoastaan pitää yhden, ensisijaiseksi kohteeksi joutuneen henkilön syrjintänä vaan siinä syrjitään myös viittä muuta henkilöä kanssakäymisen perusteella. Näistä henkilöistä ketäänhän ei mainitusta rasistisesta syystä palvella ravintolassa. Tällöin ei ole olennaista merkitystä sillä, onko kyse perheen jäsenistä, ystäväjoukosta vai liikemiehistä, jotka tässä tilanteessa mahdollisesti tapaavat ensimmäisen kerran.

60.

Tilanne on hyvin samankaltainen esillä olevassa asiassa. CHEZ:n riidanalainen käytäntö kohdistuu summittaisesti ja kollektiivisesti kaikkiin henkilöihin, joille tämä yritys toimittaa sähköä Gizdova Mahalassa. Mikäli jäljempänä ilmenee, että tähän käytäntöön liittyy tässä kaupunginosassa asuvien romanien syrjintää, ( 30 ) käytännön summittainen ja kollektiivinen luonne johtaa siihen, että väistämättä kanssakäymisen perusteella syrjitään myös henkilöitä, jotka eivät itse ole romaneja. He nimittäin joutuvat kärsimään tämän summittaisen ja kollektiivisen toimenpiteen leimaavasta vaikutuksesta aivan romanien tavoin. Tällöin myös he ovat alttiina syrjinnän leimaamalle, nöyryyttävälle ympäristölle, johon riidanalainen käytäntö osaltaan vaikuttaa. ( 31 )

61.

Näin ollen Nikolova voi pääasian kantelijana vedota etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoon siinäkin tapauksessa, että hän itse ei kuulu romanien etniseen ryhmään. ( 32 )

62.

Lopuksi on tarkasteltava sitä, voiko Nikolovan vetoaminen syrjintäkieltoon kariutua siihen, että hän ei kaikesta päätellen asu Gizdova Mahalan kaupunginosassa vaan ainoastaan pitää siellä elintarvikemyymälää.

63.

Vaikka kansallinen tuomioistuin ja asianosaiset eivät pitäisikään tätä seikkaa tärkeänä, sallittakoon huomautus, että perusoikeuksien mukainen suoja, joka myönnetään yrityksille, ei välttämättä ulotu yhtä pitkälle kuin yksityisille myönnetty suoja.

64.

Kuitenkaan ei ole lainkaan mahdotonta, että myös henkilöt, jotka toimivat yrittäjinä, vetoavat etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoon. Perusoikeuskirjan 21 artiklassa ja direktiivissä 2000/43 ei säädetä eikä edes vihjata, että syrjintäsuoja koskisi ainoastaan yksityishenkilöitä mahdollisen taloudellisen toimintansa ulkopuolella.

65.

Päinvastoin on ilmeistä, että myös taloudellista toimintaa harjoittavat henkilöt ovat monin tavoin alttiina vaaralle joutua syrjinnän uhriksi tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella – varsinkin perusoikeuskirjan 21 artiklassa ja syrjinnän vastaisissa direktiiveissä mainittujen tunnusmerkkien perusteella. Näin ollen syrjintäkieltoa – sellaisena kuin sitä konkretisoidaan direktiivissä 2000/43 – sovelletaan nimenomaisesti myös työssä ja ammatissa, minkä voi havaita varsinkin sen soveltamisalan määrittelyssä direktiivin 3 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa. Jopa oikeushenkilöt voivat mahdollisesti kuulua syrjintäsuojan piiriin. ( 33 )

66.

Esillä olevassa asiassa on lisäksi korostettava sitä, että kantelija pitää elintarvikemyymäläänsä Gizdova Mahalassa elinkeinonharjoittajana. Jollei kansallisen tuomioistuimen toteamista tosiseikoista muuta ilmene, on siis katsottava, että Nikolova on säännöllisesti henkilökohtaisesti läsnä myymälätiloissa, työskentelee siellä ja on sen vuoksi taloudellista toimintaa harjoittavana luonnollisena henkilönä alttiina riidanalaiselle käytännölle – myös sen leimaavalle vaikutukselle – samalla tavoin kuin ihmiset, jotka asuvat ja elävät kyseisessä kaupunginosassa.

67.

Tätä taustaa vasten se, että kantelija on riidanalaisen käytännön kohteena ainoastaan elinkeinoa harjoittavana yrittäjänä, ei ole omiaan sulkemaan pois syrjintäkiellon soveltamista esillä olevaan asiaan.

68.

Kaiken kaikkiaan pääasian tilanteen kaltainen tilanne kuuluu unionin oikeudessa eli direktiivissä 2000/43 säädetyn etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kiellon soveltamisalaan.

69.

Toiseksi on tarkasteltava sitä, johtaako riidanalainen käytäntö etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään, tai oikeammin oikeastaan tähän alkuperään perustuvaan erilaiseen kohteluun. Toisen, kolmannen, neljännen, viidennen, kuudennen, seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen kysymyksensä perusteella kansallinen tuomioistuin on epävarma sen suhteen, mitä oikeudellisia vaatimuksia tällaisen syrjinnän toteamiselle on asetettava ja onko lähtökohtana mahdollisesti pidettävä välitöntä syrjintää vai välillistä syrjintää.

70.

Asianosaisten välillä vallitsee luonnollisesti erimielisyys tästä. Nikolova pitää lähtökohtana välitöntä syrjintää, kun taas Bulgarian hallitus ja Euroopan komissio katsovat, että kyseessä on välillinen syrjintä. KZD ainoastaan viittaa pääasiassa tekemäänsä päätökseen, kun taas CHEZ, jonka mukaan direktiiviä 2000/43 ei voida soveltaa ollenkaan, esittää yleisiä lausumia syrjinnän käsitteestä.

71.

Välittömän ja välillisen syrjinnän välisen eron tekeminen on oikeudellisesti merkityksellistä ennen kaikkea siksi, että perustelumahdollisuudet eroavat sen mukaan, onko taustalla oleva erilainen kohtelu yhteydessä rotuun tai etniseen alkuperään välittömästi vai välillisesti. ( 34 )

72.

Mahdollisuudet perustella välillinen erilainen kohtelu on esitetty direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa hyvin yleisesti (”puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite”), kun taas välitön erilainen kohtelu voidaan perustella ainoastaan ”erittäin rajoitetuissa tilanteissa”, ( 35 ) nimittäin direktiivin 4 artiklassa tarkoitetuilla ”työhön liittyvillä todellisilla ja ratkaisevilla vaatimuksilla” (jotka eivät ole merkityksellisiä esillä olevan asian kannalta).

73.

Tästä seuraa, että niiden mahdollisten tavoitteiden kirjo, joita voidaan käyttää rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan välittömän erilaisen kohtelun perustelemiseksi, on pienempi kuin niiden tavoitteiden, joilla voidaan perustella välillistä erilaista kohtelua, vaikka oikeasuhteisuuden arviointia koskevat vaatimukset ovat pääosin samat.

74.

Kansallisen tuomioistuimen on itse arvioitava, johtaako pääasian tilanteen kaltainen tilanne välittömän tai välillisen syrjinnän toteamiseen, sillä ainoastaan sen tehtävänä on todeta ja arvioida tosiseikat sekä soveltaa oikeutta konkreettiseen yksittäistapaukseen. ( 36 ) Unionin tuomioistuin voi kuitenkin antaa kansalliselle tuomioistuimelle kaikki tarvittavat ohjeet, jotka auttavat sitä ratkaisemaan pääasian kohteena olevan oikeusriidan. ( 37 ) Kun otetaan huomioon ennakkoratkaisupyynnössä ilmaistu tätä seikkaa koskeva epätietoisuus ja kuvatut erot Bulgarian tuomioistuinten oikeuskäytännössä, unionin tuomioistuimen ei pitäisi jättää antamatta tällaisia ohjeita.

75.

Ensiksi on tarkasteltava lyhyesti sitä, voidaanko etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän toteamisen edellytykseksi asettaa oikeuksien tai oikeutettujen etujen välitön tai välillinen loukkaaminen. Kansallinen tuomioistuin ottaa tämän problematiikan esille viidennessä kysymyksessään. Näiden kysymysten taustalla on se, että ZZD:n täydentävien säännösten 1 §:n 7 momentin mukaan ”epäsuotuisa kohtelu” on kyseessä ainoastaan silloin, kun ”oikeuksia tai oikeutettuja etuja loukataan välittömästi tai välillisesti”.

76.

Kuten kuitenkin totesin jo asiassa Belov, ( 38 ) välittömän syrjinnän toteaminen tai välillisen syrjinnän toteaminen ei edellytä minkäänlaista laissa säädettyjen oikeuksien tai etujen loukkaamista. Ratkaisevaa on pikemminkin se, että on kyse epäsuotuisammasta kohtelusta tai epäedulliseen asemaan saattamisesta riippumatta siitä, mihin verrattuna kohtelu tai epäedulliseen asemaan saattaminen tapahtuu, loukataanko tällöin oikeuksia tai etuja ja jos loukataan, niin mitä. Lisäksi on syytä huomata, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan syrjintä ei edellytä edes konkreettisen syrjinnän uhrin olemassaoloa. ( 39 )

77.

Syrjinnästä voidaan näin ollen katsoa olevan kyse jo silloin, kun henkilöä tai henkilöryhmää kohdellaan jotenkin epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella. Muiden, direktiivissä 2000/43 mainitsemattomien edellytysten asettaminen ei olisi unionin lainsäätäjän tavoitteena olevan suojelun korkean tason mukaista.

78.

Näin ollen viidenteen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava kieltävästi.

79.

Täydentävänä tietona mainitsen vielä, että esillä olevassa asiassa on aivan ilmeisesti kyse Gidzova Mahalassa asuvien henkilöiden oikeuksista tai oikeutetuista intresseistä heidän sähkötoimitustensa yhteydessä. Kuten unionin oikeudessa säädetään, heidän käytettävissään loppukäyttäjinä on oltava heidän omat kulutustietonsa ja heille on tiedotettava asianmukaisesti heidän todellisesta sähkönkulutuksestaan ja heidän sähkökustannuksistaan riittävän usein, jotta he voivat säännellä omaa sähkönkulutustaan. ( 40 ) Pääasian käytännön kaltainen käytäntö loukkaa tätä Gizdova Mahalassa asuvien kuluttajien oikeudellisesti suojattua etua.

80.

Direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan rodun tai etnisen alkuperän perusteella ( 41 ) epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa

81.

Ennakkoratkaisupyynnöstä tai menettelyyn osallistuvien osapuolten esittämistä huomautuksista ei käy konkreettisesti ilmi seikkoja, joiden perusteella voitaisiin olettaa, että riidanalainen käytäntö olisi valittu erityisesti Gizdova Mahalan asukkaiden etnisen alkuperän perusteella tai liittyisi seikkaan, joka liittyy erottamattomasti heidän etniseen alkuperäänsä.

82.

Etniseen alkuperään perustuvan välittömän syrjinnän toteaminen ei varmaankaan välttämättä edellytä, että riidanalainen käytäntö oli etnisesti perusteltu. Pikemminkin on syytä puhua välittömästä syrjinnästä myös silloin, kun toimenpide vaikuttaa puolueettomalta mutta tosiasiallisesti koskee tai voi koskea ainoastaan tietyn perusoikeuskirjan 21 artiklassa ja syrjinnän vastaisissa direktiiveissä mainitun tunnusmerkin omaavia henkilöitä.

83.

Unionin tuomioistuimella on muiden syrjintäkieltojen osalta jo ollut mahdollisuus pitää viittausta raskauteen sukupuoleen perustuvana välittömänä syrjintänä, koska tämä voi koskea ainoastaan naisia, ( 42 ) ja oikeussääntöjä, jotka liittyvät vanhuuseläkettä koskevaan oikeuteen, on pidettävä välittömänä ikäsyrjintänä, koska ne voivat vaikuttaa ainoastaan tietynikäisiin henkilöihin heidän etunsa mukaisesti tai vastaisesti. ( 43 ) Samaan tapaan unionin tuomioistuin katsoo, että kyse on sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvasta välittömästä syrjinnästä, jos aviopuolisoille myönnettävää etua ei myönnetä samaa sukupuolta oleville pareille, jotka ovat solmineet avioliittoa muistuttavan rekisteröidyn parisuhteen ja joilla itsellään ei ole mahdollisuutta avioliittoinstituutioon. ( 44 )

84.

Esillä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole kyse vastaavanlaisesta tilanteesta.

85.

Riidanalainen käytäntö tosin ilmenee de facto ainoastaan Gizdova Mahalan kaltaisissa kaupunginosissa, jotka ovat etupäässä tietyn etnisen ryhmän asuttamia. Se ei kuitenkaan suinkaan koske ainoastaan henkilöitä, jotka kuuluvat tähän – esillä olevassa asiassa romanien – etniseen ryhmään, vaan sitä sovelletaan myös sähköyhtiön kaikkiin muihin näissä kaupunginosissa asuviin asiakkaisiin – esimerkiksi Nikolovaan – riippumatta heidän etnisestä alkuperästään. Toisaalta riidanalainen käytäntö ei koske romaneja, jos he asuvat muissa kaupunginosissa tai maan muissa osissa, jotka ovat etupäässä muiden väestöryhmien asuttamia.

86.

Sikäli kuin on havaittavissa, riidanalainen käytäntö siis koskee Gizdova Mahalan kaupunginosassa asuvia kuluttajia, joille CHEZ toimittaa sähköä, ainoastaan heidän asukasominaisuutensa perusteella. Se ei liity sillä tavoin erottamattomasti heidän etniseen alkuperäänsä kuten raskaus liittyy henkilön sukupuoleen, vanhuuseläkettä koskeva oikeus henkilön ikään ja eläminen rekisteröidyssä parisuhteessa henkilön sukupuoliseen suuntautumiseen. ( 45 )

87.

Tätä taustaa vasten minusta vaikuttaa siltä, että esillä olevassa asiassa ei ole riittävää näyttöä välittömän syrjinnän olemassaolosta. ( 46 ) Pelkästään se, että riidanalainen käytäntö de facto ilmenee ainoastaan etupäässä romanien asuttamissa kaupunginosissa, minkä vuoksi se vaikuttaa tämän etnisen ryhmän jäseniin aina erityisellä tavalla, ei mielestäni riitä direktiivin 2000/43 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun todistustaakan kääntämiseen, jonka tarkoituksena on todeta etniseen alkuperään perustuva välitön syrjintä.

88.

On kuitenkin vielä tutkittava, antaako tämä seikka aihetta välillisen syrjinnän toteamiseen.

89.

Direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan välillisenä syrjintänä pidetään sitä, jos näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa tiettyä rotua tai etnistä alkuperää olevat henkilöt erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, jollei kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä ole puolueettomasti perusteltavissa olevaa oikeutettua tavoitetta, ja jolleivät tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ole asianmukaisia ja tarpeellisia.

90.

Kansallisella tuomioistuimella näyttää tämän unionin oikeudessa esitetyn välillisen syrjinnän määritelmän kahden osatekijän osalta olevan kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen kysymyksensä perusteella tiettyjä ymmärtämisvaikeuksia, jotka liittynevät ainakin osittain direktiivin 2000/43 bulgariankielisen toisinnon erityispiirteisiin. Kyse on ensinnäkin ilmaisusta ”näennäisesti” ja toiseksi ilmaisusta ”saattaa erityisen epäedulliseen asemaan”.

91.

Direktiivin 2000/43 yleisen tavoitteen, joka on varmistaa syrjinnänvastainen suojelu parhaalla mahdollisella tavalla ja saavuttaa mahdollisimman korkea taso, ( 47 ) mukaisesti kumpaakaan näistä kahdesta virkkeen osasta ei saa tulkita syrjinnän käsitteen rajoituksena.

92.

Direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa oleva ilmaisu ”näennäisesti” ( 48 ) voidaan näin ollen tulkita ainoastaan siten, että kyseessä on nähtävästi tai prima facie puolueeton säännös, peruste tai käytäntö. Sitä vastoin tällä ilmaisulla ei voida missään tapauksessa tarkoittaa, että kyseisen säännöksen, perusteen tai käytännön on oltava erityisen ilmeisellä tavalla puolueeton, kuten kansallinen tuomioistuin näyttää katsovan. Viimeksi mainitusta tulkinnasta olisi se erittäin järjetön seuraus, että välillinen syrjintä olisi jätettävä toteamatta aina, kun kyseessä oleva säännös, peruste tai käytäntö osoittautuu ”vähemmän puolueettomaksi” kuin ensi näkemältä vaikuttaa. Tällöin saattaisi syntyä syrjintäsuojan aukko, joka ei missään tapauksessa voi olla tarkoitus.

93.

Direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa olevan ilmaisun ”saattaa erityisen epäedulliseen asemaan” osalta on todettava, että myöskään sitä ei saa ymmärtää väärin siten, että ainoastaan rodun tai etnisen ryhmän jäsenten erityisen vakava epäedulliseen asemaan saattaminen antaisi aihetta välillisen syrjinnän toteamiseen. Pikemminkin tällä ilmaisulla tarkoitetaan, että välillisestä syrjinnästä on katsottava olevan kyse aina, kun näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö vaikuttaa tiettyihin henkilöihin – tietyn rodun tai etnisen ryhmän jäseniin – haitallisemmin kuin muihin. ( 49 ) Välillisen syrjinnän olemassaolo ei toisin sanoen riipu siitä, onko tiettyyn rotuun kuuluvien tai tietyn etnisen alkuperän omaavien henkilöiden kokema haitta erityisen vakava. Haitan vakavuudella voi olla merkitystä korkeintaan kyseessä olevan toimenpiteen perustelemista koskevien seikkojen yhteydessä: mitä vakavampi on haitta, sitä suuremmat vaatimukset kohdistuvat perustelemiseen.

94.

Kansallisen tuomioistuimen tietojen mukaan riidanalaista käytäntöä sovelletaan yksinomaan sellaisissa kaupunginosissa, jotka ovat etupäässä romanien asuttamia. Myös asianosaiset ovat vahvistaneet tämän yksimielisesti. Siten on ilmeistä, että riidanalainen käytäntö koskee tämän etnisen ryhmän jäseniä erityisellä tavalla.

95.

On myös selvää, että tällainen käytäntö vaikuttaa sen kohteena olevia kuluttajia kuormittavasti kahdella tapaa. Ensinnäkin näille kuluttajille tehdään heidän kannalta ratkaisevien sähkömittarien omin silmin tapahtuvasta valvonnasta käytännössä mahdotonta tai ainakin kohtuuttoman vaikeaa. Jos he haluavat saada jatkuvasti tietoa omasta sähkönkulutuksestaan, heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin asennuttaa kotitalouksiinsa tarkastussähkömittarit, mistä aiheutuu lisäkustannuksia. ( 50 ) Toiseksi riidanalainen käytäntö on omiaan saamaan aikaan leimaavan vaikutuksen, sillä julkisuudessa voi syntyä vaikutelma, että kyseiset kuluttajat ovat manipuloineet sähkömittareitaan tai liittyneet sähköverkkoon laittomasti.

96.

Se, että etupäässä romanit joutuvat kärsimään riidanalaiseen käytäntöön liittyvistä haitoista, viittaa maan muihin osiin nähden erilaiseen Gizdova Mahalassa asuvien kuluttajien kohteluun, joka liittyy välillisesti heidän etniseen alkuperäänsä.

97.

Tämän välillisen erilaisen kohtelun olemassaoloa ei voida kiistää viittaamalla Gizdova Mahalan kaupunginosan sisällä vallitsevaan kaikkien kuluttajien yhdenvertaiseen kohteluun.

98.

Riidanalainen käytäntö koskee varmaankin kaikkia tässä kaupunginosassa asuvia sähköyhtiön asiakkaita samalla tavoin riippumatta siitä, kuuluvatko he romanien etniseen ryhmään vai eivät. Esillä olevan asian kannalta kiinnostavan syrjinnän arvioinnin kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole kaikkien samasta haitasta kärsivien henkilöiden välinen vertailu vaan vertailu haitan kohteena olevien henkilöiden ja haitan vaikutusten ulkopuolella olevien henkilöiden välillä.

99.

Nimenomaan vertailu mainitun kaupunginosan ulkopuolella asuvien sähköyhtiön asiakkaiden kanssa havainnollistaa, että sähkön toimittamista koskeva riidanalainen käytäntö johtaa erilaiseen kohteluun, josta aiheutuu haittaa ( 51 ) Gizdova Mahalassa asuville kuluttajille, jotka ovat etupäässä romaneja.

100.

CHEZ väittää, että Gizdova Mahalan kaupunginosassa asuvien kuluttajien tilanne ja sen ulkopuolella asuvien kuluttajien tilanne eivät ole vertailukelpoisia, joten riidanalaisesta käytännöstä ei voi seurata erilaista kohtelua.

101.

Tämä väite on hylättävä. Voi olla, että mainitussa kaupunginosassa on kirjattu lukuisia luvattomia puuttumisia sähkömittarien toimintaan ja laitonta sähkön käyttöä, muualla sen sijaan ei. Kuluttajien etu lukea sähkömittarinsa ja saada sähkötoimitukset ilman leimautumista on kuitenkin sama mainitun kaupunginosan sisällä ja sen ulkopuolella. Ainakin tässä suhteessa kaikki asiakkaat, joille CHEZ toimittaa sähköä, ovat siis vertailukelpoisessa tilanteessa. Se, että tietyillä seuduilla esiintyy muita seutuja useammin luvattomia puuttumisia sähkömittarien toimintaan ja laitonta sähkön käyttöä, on tarvittaessa otettava huomioon riidanalaisen käytännön perustelemisen yhteydessä. ( 52 ) Tämä seikka ei sitä vastoin heikennä kuluttajien tilanteiden vertailukelpoisuutta.

102.

Lopuksi on vielä tarkasteltava lyhyesti sitä, estääkö välillisen syrjinnän toteamisen esillä olevassa asiassa se, että Nikolova itse pääasian kantelijana ei kaikesta päätellen kuulu romanien etniseen ryhmään vaan on riidanalaisen käytännön kohteena ainoastaan elintarvikemyymälän omistajana Gizdova Mahalan kaupunginosassa. Viime kädessä on siis kyse siitä, onko Gizdova Mahalan kaupunginosassa asuvien romanien epäedullinen asema, jos se liittyy ainoastaan välillisesti heidän etniseen alkuperäänsä, riittävä peruste todeta Nikolovan syrjintä kanssakäymisen perusteella. Toisin sanoen on selvitettävä, onko välillisen syrjinnän yhteydessä oikeudellisesti sallittua todeta syrjintä kanssakäymisen perusteella. ( 53 )

103.

CHEZ väittää esittämättä minkäänlaisia perusteluja, että syrjintä kanssakäymisen perusteella voidaan todeta ainoastaan välittömän syrjinnän muttei välillisen syrjinnän yhteydessä.

104.

En ole tästä samaa mieltä. Voi olla, että unionin tuomioistuimella on tähän asti ollut tilaisuus tarkastella ”kanssakäymiseen perustuvan” syrjinnän problematiikkaa ainoastaan yhden välitöntä syrjintää koskevan asian osalta. ( 54 ) Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että välillisen syrjinnän tapauksessa ”kanssakäymiseen perustuvan” syrjinnän toteaminen olisi jotenkin pois suljettu.

105.

Kukaan asianosaisista ei ole ottanut esiin sellaisia direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun välillisen syrjinnän tunnusmerkistön rakenteellisia erityispiirteitä, jotka voisivat puhua sitä vastaan, että henkilöä katsotaan syrjittävän kanssakäymisen perusteella, eikä tällaisia erityispiirteitä ole myöskään havaittavissa.

106.

Muutoin minusta on oikein tunnustaa syrjinnälle kanssakäymisen perusteella paikkansa välillisen syrjinnän yhteydessä samalla tavoin kuin välittömän syrjinnän yhteydessäkin.

107.

Tätä voidaan havainnollistaa esimerkillä, joka koskee tähän liittyvää, myös perusoikeuskirjan 21 artiklassa mainittua syrjinnän tunnusmerkkiä. Jos jossakin yrityksessä miespuolisten työntekijöiden lapsilla muttei naispuolisten työntekijöiden lapsilla on oikeus tiettyyn sosiaaliseen etuun, esimerkiksi hoitoon yrityksen omassa lastentarhassa, kyseessä on välitön syrjintä työntekijöiden sukupuolen perusteella. Jos sitä vastoin kokopäivätyötä tekevien lapsilla muttei osapäivätyötä tekevien lapsilla on oikeus mainittuun etuun, kyseessä on välillinen syrjintä työntekijöiden sukupuolen perusteella, mikäli osapäivätyötä tekevät ovat – kuten asianlaita usein on – pääosin naisia ja kokopäivätyötä tekevät sitä vastoin pääosin miehiä. Kummassakin tapauksessa epäedullisessa asemassa olevan työntekijäryhmän lapsia syrjitään kanssakäymisen perusteella. Sillä, että ensimmäisessä tapauksessa on kyse välittömästä syrjinnästä ja toisessa tapauksessa ”ainoastaan” välillisestä syrjinnästä työntekijöiden sukupuolen perusteella, ei lasten osalta ole ratkaisevaa eroa.

108.

Myös vakuutusyhtiön käytäntö periä tietyissä kaupunginosissa yleisesti muita korkeampia vakuutusmaksuja voi olla välillisesti syrjivä perusoikeuskirjan 21 artiklassa tarkoitetulla tavalla, jos kyseisten kaupunginosien väestö kuuluu pääosin tiettyyn etniseen ryhmään, tiettyyn tuloluokkaan tai tiettyyn uskonnolliseen yhteisöön. Vaikka jotkin kyseisten kaupunginosien asukkaat eivät itse kuulukaan kyseiseen etniseen ryhmään, tuloluokkaan tai uskonnolliseen yhteisöön, heitä syrjitään kanssakäymisen perusteella, sillä myös heihin sovelletaan korkeampia vakuutusmaksuja.

109.

Välillisen syrjinnän – myös ”kanssakäymiseen perustuvan välillisen syrjinnän” – ominaispiirteet otetaan näissä ja muissa tapauksissa riittävästi huomioon siten, että mahdolliset tavoitteet, joilla välillistä erilaista kohtelua saatetaan perustella, ovat moninaisempia kuin tavoitteet, joilla välitöntä erilaista kohtelua voidaan perustella. ( 55 )

110.

Kaiken kaikkiaan pääasian tilanteen kaltaisessa tilanteessa on kyse etniseen alkuperään perustuvasta välillisestä erilaisesta kohtelusta. Näin ollen on ensi arviolta kyse etniseen alkuperään perustuvasta välillisestä syrjinnästä direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti luettuna yhdessä 8 artiklan 1 kohdan kanssa.

111.

Kolmanneksi on vielä tutkittava, onko pääasiassa riidanalaisen käytännön kaltainen käytäntö mahdollisesti objektiivisesti perusteltavissa.

112.

Tämän problematiikan käsitteleminen edellyttää välttämättä, että esillä olevassa asiassa todetaan – edellä esittämieni seikkojen mukaisesti ( 56 ) – etniseen alkuperään perustuva välillinen erilainen kohtelu. Ainoastaan tämän asian osalta myös kansallinen tuomioistuin muuten paneutui tähän aihepiiriin kymmenennen kysymyksensä yhteydessä, minkä osoittaa erityisesti viittaus direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohtaan.

113.

Toisin kuin rotuun tai etniseen alkuperään perustuvasta välittömästä syrjinnästä, joka ei ilmeisten seikkojen vuoksi ( 57 ) ole lähtökohtaisesti perusteltavissa, ( 58 ) direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään välillisestä syrjinnästä, että kyseinen säännös, peruste tai käytäntö on sallittu, jos se voidaan puolueettomasti perustella oikeutetulla tavoitteella ja jos tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia, siis oikeasuhteisia. Tämä sanamuoto vastaa välilliselle erilaiselle kohtelulle unionin oikeudessa yleisesti asetettuja vaatimuksia. ( 59 )

114.

Ennakkoratkaisupyynnöstä sekä unionin tuomioistuimessa esitetyistä kirjallisista ja suullisista huomautuksista käy ilmi, että riidanalainen käytäntö Gizdova Mahalan kaupunginosassa – kuten myös joillakin muilla Bulgarian seuduilla – otettiin käyttöön vastauksena lukuisiin luvattomiin puuttumisiin sähkömittarien toimintaan ja runsaaseen laittomaan sähkön käyttöön. Tässä yhteydessä CHEZ nojautuu tarpeeseen mitata asiakkaidensa sähkönkulutus asianmukaisesti ja varmistaa sähköverkon turvallisuus. Lisäksi CHEZ:n mukaan on kyse kuluttajien hengen, terveyden ja taloudellisten intressien suojelemisesta.

115.

On itsestään selvää, että direktiivin 2000/43 8 artiklan 1 kohdan mukaan henkilön, joka pääasiassa vetoaa tällaisiin intresseihin, on näytettävä toteen, että riidanalaisella käytännöllä tosiasiallisesti pyritään mainittuihin tavoitteisiin ja ettei siinä nojauduta esimerkiksi motiiveihin, jotka jollakin tavalla liittyvät Gizdova Mahalan kaupunginosan asukkaiden enemmistön etniseen alkuperään. Joka tapauksessa niiltä ajanjaksoilta, joina kaupallisten asiakirjojen säilyttämisestä on kansallisen oikeuden mukaan määrätty tavanmukaisesti tai jopa säädetty lainsäädännössä, CHEZ:ltä voidaan tässä yhteydessä vaatia riidanalaiseen käytäntöön johtaneiden päätösprosessiensa dokumentointia yrityksen sisäisten asiakirjojen avulla. Tästä riippumatta CHEZ:iä voidaan lisäksi vaatia esittämään konkreettisesti, onko kyseisessä kaupunginosassa vielä tällä hetkellä konkreettinen riski, että luvattomia puuttumisia sähkömittarien toimintaan ja laitonta sähkön käyttöä voisi ilmetä merkittävässä määrin.

116.

Jos oletetaan, että CHEZ:n väitteet asetetuista tavoitteista pitävät paikkansa, riidanalainen käytäntö edistää pohjimmiltaan tulevaisuudessa petosten ja väärinkäytösten estämistä sekä sähkön toimittamisen laadun parantamista kaikkien kuluttajien edun mukaisesti.

117.

Petosten ja väärinkäytösten estäminen ja torjunta sekä energiahuollon turvallisuuden ja laadun varmistaminen jäsenvaltioissa ovat unionin lainsäädännössä tunnustettuja hyväksyttyjä tavoitteita. ( 60 )

118.

On kuitenkin vielä tutkittava, oliko sähkömittarien asentaminen kyseisessä kaupunginosassa noin kuuden metrin korkeudelle tavoitteiden saavuttamisen kannalta oikeasuhteista. Tämä edellyttää direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan sitä, että asetettujen hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi sovellettu riidanalainen käytäntö on ”asianmukainen ja tarpeellinen”.

119.

Vaikka mahdollisesti pitäisikin paikkansa, että riidanalaisen toimenpiteen syyt ovat ”yleisesti tunnettuja”, ( 61 ) tämä ei muilta osin vapauta CHEZ:iä velvollisuudesta näyttää toteen, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole rikottu. Yritysten tietyn menettelytavan syiden tunnettuusaste ei nimittäin kerro vielä mitään menettelytavan oikeutuksesta eikä etenkään sen oikeasuhteisuudesta. ( 62 )

120.

Yrityksiltä voidaan myös vaatia riidanalaisen käytännön säännöllistä tarkistamista ja sen uudelleen arvioimista, täyttääkö se edelleen suhteellisuusperiaatteen vaatimukset.

121.

Toimenpide on ”asianmukainen” direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos se on omiaan takaamaan asetetun oikeutetun tavoitteen saavuttamisen, ( 63 ) mikä tarkoittaa esillä olevassa asiassa sitä, että toimenpide voi tosiasiallisesti estää petoksia ja väärinkäytöksiä ja auttaa varmistamaan sähkön toimittamisen laadun.

122.

Sähkömittarien manipulointi ja sähkön luvaton käyttö vaikeutuvat epäilemättä, kun sähkömittarit ja jakorasiat asennetaan kuluttajien saavuttamattomissa tavallisesti olevalle noin kuuden metrin korkeudelle. Lisäksi yksittäisten henkilöiden laittoman sähköverkkoon kajoamisen estäminen vaikuttaa yleensä myönteisesti kaikkiin sähkön kuluttajiin, koska näin pienennetään onnettomuusriskiä, estetään infrastruktuurille aiheutuvat vahingot ja voidaan estää kyseisten vahinkojen vuoksi mahdollisesti pelättävissä oleva sähkön hintojen yleinen nouseminen.

123.

Tässä yhteydessä mainittakoon sivuhuomautuksena, että toimenpiteiden soveltuvuutta on aina arvioitava ottaen huomioon niille asetetut tavoitteet. Jos toimenpiteen tarkoituksena on, kuten tässä tapauksessa, reagoida yleiseen laittomaan sähköverkkoon kajoamiseen tietyllä alueella, toimenpiteen soveltuvuuden mittariksi ei voida asettaa sitä, ettei jatkossa esiinny enää ollenkaan petoksia ja väärinkäytöksiä eikä sähkön toimituksen laadun heikentymistä. Toimenpiteen on pikemminkin katsottava olevan omiaan sen oikeutettujen tavoitteiden saavuttamiseen jo silloin, kun sen avulla saadaan huomattavasti vähennettyä laitonta sähköverkkoon kajoamista. ( 64 )

124.

Jollei kansallisen tuomioistuimen tekemästä tarkemmasta selvityksestä muuta johdu, pääasiassa riidanalaisen käytännön kaltainen käytäntö vaikuttaa soveltuvan sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

125.

Jos oletetaan, että riidanalainen toimenpide on omiaan vähentämään petoksia ja väärinkäytöksiä sekä varmistamaan sähkön toimittamisen laadun, tulee esiin lisäkysymys, onko se myös tarpeellinen siihen tarkoitukseen.

126.

Toimenpide on tarpeellinen, kun asetettua oikeutettua tavoitetta ei olisi saavutettu lievemmällä, yhtä hyvin soveltuvalla keinolla. On siis tutkittava, olisiko olemassa vähemmän rajoittavia keinoja sähkömittarien manipuloinnin ja laittoman sähkönkäytön estämiseksi kyseisissä kaupunginosissa.

127.

Kuten jo asiassa Belov tarkemmin selitin, ( 65 ) pelkkiä jälkikäteen toteutettuja siviili- tai rikosoikeudellisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat mahdollisten sähkömittarien manipulointien ja laittomien sähköverkkoon liittymisten oletettuihin tekijöihin, ei periaatteessa voida pitää yhtä soveltuvana keinona oikeutettujen tavoitteiden saavuttamiseksi esillä olevassa asiassa. Sama pätee ehdotukseen asentaa korkeammalle ainoastaan ne sähkömittarit, joita on tosiasiallisesti manipuloitu.

128.

Toisin kuin asiassa Belov, ( 66 ) en kuitenkaan pidä esillä olevassa asiassa lähtökohtaisesti epärealistisena sähkömittarien asentamista tavalliselle korkeudelle ja estää laiton kajoaminen erityisten teknisten laitteiden avulla. Ennakkoratkaisupyynnön mukaan tiedotusvälineissä kerrotaan uudentyyppisistä etäluettavista sähkömittareista, jotka voivat lisäksi välittää sähköyhtiölle tiedon manipulointiyrityksistä.

129.

Tällainen menettelytapa olisi epäilemättä sähkön loppukäyttäjiä Gizdova Mahalan kaltaisissa kaupunginosissa vähemmän rajoittava keino. Tällä tavalla varmistettaisiin erityisesti, että paikallinen väestö ei joudu leimatuksi ja että kaikki kuluttajat voisivat edelleen säännöllisesti valvoa sähkömittareitaan omin silmin, kuten muualla Bulgariassa näyttää olevan tapana.

130.

Viime kädessä on kuitenkin kansallisen tuomioistuimen itse muodostettava käsitys siitä, onko mainittujen ”uudentyyppisten sähkömittarien” käyttöönotto toteutettavissa taloudellisesti kohtuullisin kustannuksin vai liittyykö siihen huomattavia lisäkustannuksia, jotka mahdollisesti olisi sälytettävä kaikkien sähkönkuluttajien maksettavaksi. Ainoastaan siinä tapauksessa, että ”uudentyyppisten mittarien” käyttö todellakin on teknisesti ja taloudellisesti realistinen toimenpide, ( 67 ) sitä voidaan käyttää vähemmän rajoittavana ja silti yhtä soveltuvana vaihtoehtona riidanalaiselle käytännölle, jossa sähkömittarit asennetaan noin kuuden metrin korkeudelle.

131.

Jos riidanalainen käytäntö osoittautuu soveltuvaksi ja tarpeelliseksi asetettujen oikeutettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, on vielä tutkittava, johtaako se kohtuuttomaan puuttumiseen Gizdova Mahalan asukkaiden asemaan. ( 68 ) Suhteellisuusperiaatteesta seuraa nimittäin, että yksityisille oikeussubjekteille aiheutuvat haitat toimenpiteistä, jotka rajoittavat unionin oikeudessa taattua oikeutta – tässä etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa – eivät saa olla liian suuria tavoiteltuihin päämääriin nähden. ( 69 ) Asetettu oikeutettu tavoite on toisin sanoen sovitettava kaikin mahdollisin tavoin yhteen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vaatimusten kanssa, ja erilaisten ristiriitaisten etujen välille on löydettävä oikeudenmukainen tasapaino. ( 70 )

132.

Tässä yhteydessä on todettava aluksi, että sähkömittarien asentaminen noin kuuden metrin korkeudelle on suhteellisen jyrkkä toimenpide, joka koskee summittaisesti ja kollektiivisesti Gizdova Mahalan kaikkia asukkaita, vaikka he eivät olisi syyllistyneet laittomiin sähköverkkoon kajoamisiin. Näin voi syntyä vaikutelma, että kaikki tai ainakin useat Gizdova Mahalan asukkaat ovat sekaantuneet sähkön toimittamiseen liittyviin petoksiin, manipulaatioihin tai muihin väärinkäytöksiin, mikä aiheuttaa yleistä epäilyä ja lisää tämän kaupunginosan väestön leimautumista. ( 71 )

133.

Lisäksi pääasiassa riidanalaisen käytännön kaltainen käytäntö johtaa – kuten edellä viittasin – sellaisen kohteena olevien henkilöiden kannalta nöyryyttävän ympäristön syntymiseen, josta pääosin tietyn etnisen ryhmän jäsenet joutuvat kärsimään. ( 72 ) Tämä on vastoin niitä perusarvoja, joihin Euroopan unioni perustuu (SEU 2 artikla), ja on myös ristiriidassa syrjinnän vastaisten direktiivien tendenssin kanssa (ks. esillä olevassa asiassa erityisesti ”häirinnän” kielto direktiivin 2000/43 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti).

134.

Etsittäessä tasapainoa ristiriitaisten etujen välille esillä olevan kaltaisessa asiassa on pantava erityistä painoa tälle seikalle. Puhtaasti taloudelliset seikat on jätettävä taka-alalle siten, että petosten ja väärinkäytösten torjumiseksi sekä energiahuollon turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi on mahdollisesti turvauduttava kustannuksiltaan vähemmän edullisiin toimenpiteisiin kuin sähkömittarien asentamiseen saavuttamattomissa olevalle noin kuuden metrin korkeudelle.

135.

Lisäksi – ja paikallisen väestön mahdollisesta leimautumisesta riippumatta – on muistutettava siitä, että unionin lainsäätäjä korostaa direktiiveissä 2006/32 ja 2009/72 nimenomaisesti sähkötoimituksia saavien loppukäyttäjien kiinnostusta sitä kohtaan, että he saavat säännöllisesti tietoa omasta energiankulutuksestaan. Erityisesti kuluttajia olisi aktiivisesti kannustettava tarkistamaan omat mittarilukemansa säännöllisesti. ( 73 ) Jos kuluttajille annetaan sähkömittarit mutta ne asennetaan noin kuuden metrin korkeudelle omin silmin tapahtuvan valvonnan ulkopuolelle, se on mainitun unionin oikeuden mukaisen tavoitteen vastaista. ( 74 )

136.

Unionin lainsäädännössä ei tietenkään velvoiteta jäsenvaltioita antamaan jokaiselle kuluttajalle maksutonta sähkömittaria. ( 75 ) Nimenomaan toimitusalueella, jolla on aiemmin esiintynyt usein sähkön toimittamiseen liittyviä petoksia ja manipulaatioita, kuluttajat ovat erityisen kiinnostuneita siitä, että he voivat tarkistaa oman sähkönkulutuksensa säännöllisesti ja seurata sitä. ( 76 )

137.

Tätä taustaa vasten kansallisen tuomioistuimen on tutkittava, voiko CHEZ:n tarjous antaa kuluttajien kotitalouksien käyttöön pyynnöstä maksullinen tarkastussähkömittari olla kohtuullinen korvaus siitä, että noin kuuden metrin korkeudelle asennettuun tavalliseen sähkömittariin ei pääse käsiksi. Tällöin on pohdittava erityisesti sitä, että tarkastussähkömittarin maksullisuus voi estää monia kuluttajia asentamasta sellaista. ( 77 )

138.

Myönnettäköön, että CHEZ tarjoaa lisäksi kyseisten alueiden kuluttajille pyynnöstä mahdollisuutta omin silmin tapahtuvaan valvontaan maksuttoman nostolavan avulla. On kuitenkin varsin kyseenalaista, voiko tällainen suhteellisen vaivalloinen ja monimutkainen tapa vastata mainittua unionin oikeuden tavoitetta kannustaa kuluttajia säännöllisesti tarkistamaan omat mittarilukemansa. ( 78 ) Nostolavan sisältävää erikoisajoneuvoa, joka on erikseen tilattava ennen jokaista käyttöä, käytetään realistisesti ajatellen tuskin useammin kuin kerran tai kaksi kertaa vuodessa. ( 79 )

139.

Tiivistäen voidaan todeta, että pääasiassa riidanalaisen käytännön kaltainen käytäntö voi olla direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti oikeutettu, jos sen tarkoituksena on petosten ja väärinkäytösten estäminen ja sähkön toimittamisen laadun takaaminen kaikkien kuluttajien edun vuoksi, edellyttäen, että

140.

Mikäli syrjinnän arvioinnissa päädytään edellä kehittelemääni päätelmään, esiin nousee välittömästi jatkokysymys siitä, mitä päätelmiä pääasiassa on tehtävä direktiivissä 2000/43 tarkoitetun etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän toteamisesta. Varsinkin CHEZ tarkasteli myös esillä olevassa asiassa osittain tätä problematiikkaa, joka oli kiistanalainen jo asiassa Belov.

141.

Viittaaminen unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön riittää: kansallista lainsäädäntöä on tulkittava ja sovellettava pääasiassa mahdollisimman pitkälti direktiivin mukaisesti. Kansallisten tuomioistuinten on siis tulkittava kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälti kyseisen direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti direktiivillä tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi. ( 80 ) Niillä on velvollisuus ottamalla huomioon kansallinen oikeus kokonaisuudessaan ja soveltamalla sen tulkintamenetelmiä tehdä toimivaltansa rajoissa kaikki mahdollinen taatakseen kyseessä olevan direktiivin täyden tehokkuuden ja päätyäkseen ratkaisuun, joka on direktiivillä tavoitellun päämäärän mukainen. ( 81 )

142.

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevien tietojen mukaan mikään ei viittaa siihen, että pääasiassa olisi mahdotonta tulkita ja soveltaa Bulgarian lainsäädännön, erityisesti ZZD:n, asiaan kuuluvia säännöksiä direktiivin 2000/43 mukaisesti. Näin ollen esillä olevassa asiassa ei – sikäli kuin on havaittavissa – nouse esiin hankalia kysymyksiä perusoikeuksien välittömästä horisontaalisesta oikeusvaikutuksesta.

143.

Lisäksi on syytä todeta, että direktiivillä ei nimittäin sellaisenaan voida luoda velvoitteita yksityiselle oikeussubjektille, eikä direktiivin säännökseen näin ollen sellaisenaan voida vedota tällaista henkilöä vastaan. ( 82 )

144.

Rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kielto on kuitenkin unionin oikeuden yleinen periaate, joka on vahvistettu primaarioikeudessa perusoikeuskirjan 21 artiklassa ja jota on ainoastaan konkretisoitu direktiivissä 2000/43 ( 83 ) – aivan kuten esimerkiksi ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjinnän kielto direktiivissä 2000/78 ( 84 ) ja toisin kuin esimerkiksi oikeus palkalliseen vuosilomaan ( 85 ) ja työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskeva oikeus. ( 86 )

145.

Yhdenvertaisen kohtelun periaate on erityisen tärkeä esillä olevan asian kaltaisissa oikeussuhteissa, joissa ovat vastakkain kuluttaja tai pienelinkeinonharjoittaja ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoaja. Tällaisille oikeussuhteille on nimittäin työsuhteen tapaan tunnusomaista osapuolten välinen rakenteellinen epätasapaino.

146.

Ainakin tällaisessa tilanteessa vaikuttaa oikeutetulta jättää soveltamatta perusoikeutena vahvistetun syrjintäkiellon vastaisia kansallisia oikeussäännöksiä myös yksityisten välisissä suhteissa. Näin on erityisesti, kun yksityinen ei ole esillä olevan asian kaltaisessa tapauksessa välittömästi perusoikeuden vastaanottaja vaan perusoikeutta ainoastaan sovelletaan kansallisen oikeuden laillisuuden valvonnan välineenä. ( 87 )

147.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Administrativen sad Sofia-gradin ennakkoratkaisupyyntöön seuraavasti: