20.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 236/15

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.6.2015 – Euroopan komissio v. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

(Asia C-161/14) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 98 artiklan 2 kohta - Liitteessä III oleva 10 kohta - Sosiaalipolitiikan mukaiseen asuntojen luovutukseen, rakentamiseen, korjaukseen ja muuttamiseen sovellettava alennettu arvonlisäverokanta - Liitteessä III oleva 10 a kohta - Yksityisasuntojen uudistamiseen ja korjaukseen lukuun ottamatta tarvikkeita, jotka muodostavat merkittävän osan palvelusuorituksen arvosta, sovellettava alennettu arvonlisäverokanta - Kansallinen lainsäädäntö, jossa alennettua arvonlisäverokantaa sovelletaan sellaisten palvelujen suorittamiseen, jotka liittyvät ”energiaa säästävien materiaalien” asentamiseen, ja ”energiaa säästävien materiaalien” luovutuksiin))

(2015/C 236/21)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Clausen ja C. Soulay)

Vastaaja: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: L. Christie ja M. Holt, avustajanaan K. Lasok, QC)

Tuomiolauselma

1)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ole noudattanut yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112 98 artiklan, sellaisena kuin se on muutettuna 5.5.2009 annetulla neuvoston direktiivillä 2009/47/EY, luettuna yhdessä direktiivin liitteen III kanssa, mukaisia velvoitteitaan

—

koska se on soveltanut alennettua arvonlisäverokantaa sellaisten palvelujen suorittamiseen, jotka liittyvät ”energiaa säästävien materiaalien” asentamiseen, ja ”energiaa säästävien materiaalien” luovutuksiin silloin, kun henkilö asentaa kyseiset materiaalit asuinrakennukseen, koska kyseistä tavaroiden luovuttamista ei voida pitää arvonlisäverodirektiivin III liitteessä olevassa 10 ryhmässä tarkoitettuna ”sosiaalipolitiikan mukaisena asuntojen luovutuksena, rakentamisena, korjauksena ja muuttamisena”,

—

koska se on soveltanut alennettua arvonlisäverokantaa sellaisten palvelujen suorittamiseen, jotka liittyvät ”energiaa säästävien materiaalien” asentamiseen, ja ”energiaa säästävien materiaalien” luovutuksiin silloin, kun henkilö asentaa kyseiset materiaalit asuinrakennukseen, koska kyseiset tavaroiden luovutukset jäävät arvonlisäverodirektiivin III liitteessä olevassa 10 a ryhmässä tarkoitetun ”yksityisasuntojen uudistamisen ja korjauksen” ulkopuolelle, ja

—

koska se on soveltanut alennettua arvonlisäverokantaa sellaisten palvelujen suorittamiseen, jotka liittyvät ”energiaa säästävien materiaalien” asentamiseen, ja ”energiaa säästävien materiaalien” luovutuksiin silloin, kun henkilö asentaa kyseiset materiaalit asuinrakennukseen, koska vaikka kyseisten tavaroiden luovutusten katsottaisiinkin kuuluvan arvonlisäverodirektiivin III liitteessä olevassa 10 a ryhmässä tarkoitetun ”yksityisasuntojen uudistamisen ja korjauksen” alaan, ne sisältävät materiaaleja, jotka vastaavat arvoltaan merkittävää osaa suoritetuista palveluista.

2)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 212, 7.7.2014.