20150731007616592015/C 270/11982014CJC27020150817FI01FIINFO_JUDICIAL20150611101121

Asia C-98/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.6.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Törvényszék – Unkari) – Berlington Hungary Tanácsadó és Szolgáltató kft ym. v. Unkarin valtio (Ennakkoratkaisupyyntö — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Onnenpelit — Pelisaleissa harjoitettavasta raha-automaattitoiminnasta kannettavat kansalliset verot — Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään raha-automaattitoiminnan harjoittaminen muualla kuin kasinoissa — Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet — Direktiivi 98/34/EY — Velvollisuus ilmoittaa teknisiä määräyksiä koskevista hankkeista komissiolle — Jäsenvaltion vastuu unionin oikeuden vastaisella lainsäädännöllä aiheutetuista vahingoista)


C2702015FI1010120150611FI0011101112

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.6.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Törvényszék – Unkari) – Berlington Hungary Tanácsadó és Szolgáltató kft ym. v. Unkarin valtio

(Asia C-98/14) ( 1 )

”(Ennakkoratkaisupyyntö — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Onnenpelit — Pelisaleissa harjoitettavasta raha-automaattitoiminnasta kannettavat kansalliset verot — Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään raha-automaattitoiminnan harjoittaminen muualla kuin kasinoissa — Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet — Direktiivi 98/34/EY — Velvollisuus ilmoittaa teknisiä määräyksiä koskevista hankkeista komissiolle — Jäsenvaltion vastuu unionin oikeuden vastaisella lainsäädännöllä aiheutetuista vahingoista)”

2015/C 270/11Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Törvényszék

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Berlington Hungary Tanácsadó és Szolgáltató kft, Lixus Szerencsejáték Szervező kft, Lixus Projekt Szerencsejáték Szervező kft, Lixus Invest Szerencsejáték Szervező kft ja Megapolis Terminal Szolgáltató kft

Vastaaja: Unkarin valtio

Tuomiolauselma

1)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jolla korotetaan ilman siirtymäaikaa pelisaleissa harjoitettavasta raha-automaattitoiminnasta maksettavan kiinteämääräisen veron määrä viisinkertaiseksi aiempaan verrattuna ja säädetään lisäksi samasta toiminnasta kannettavasta suhteellisesta verosta, merkitsee SEUT 56 artiklassa taatun palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitusta, jos se voi estää raha-automaattitoiminnan harjoittamiseen Unkarissa sijaitsevissa pelisaleissa liittyvien palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämisen, haitata sitä tai tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa, mikä kansallisen tuomioistuimen on tutkittava.

2)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jolla kielletään raha-automaattitoiminnan harjoittaminen muualla kuin pelikasinoissa, ilman että pelisalitoiminnan harjoittajille annetaan siirtymäaikaa tai maksetaan korvausta, merkitsee SEUT 56 artiklassa taatun palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitusta.

3)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisesta kansallisesta lainsäädännöstä mahdollisesti seuraavat rajoitukset voidaan oikeuttaa yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä ainoastaan, jos kansallisen tuomioistuin toteaa tällaisen lainsäädännön antamiseen ja täytäntöönpanoon liittyvien olosuhteiden kokonaisarvioinnin jälkeen,

—

että niillä todella tavoitellaan ensisijaisesti kuluttajien suojaamiseen peliriippuvuudelta ja pelaamiseen liittyvän rikollisen ja vilpillisen toiminnan ehkäisemiseen liittyviä päämääriä, eikä se seikka, että onnenpelitoiminnan rajoitus hyödyttää liitännäisesti kyseessä olevan jäsenvaltion talousarviota kasvattamalla verotuloja, ole esteenä sille, että kyseisellä rajoituksella voidaan katsoa todella tavoiteltavan ensisijaisesti juuri tällaisia päämääriä,

—

että niillä tavoitellaan näitä samoja päämääriä johdonmukaisella ja järjestelmällisellä tavalla, ja

—

että ne täyttävät unionin oikeuden yleisistä periaatteista, erityisesti oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteista sekä omistusoikeuden periaatteesta, johdettavat vaatimukset.

4)

Teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22.6.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 20.11.2006 annetulla neuvoston direktiivillä 2006/96/EY, 1 artiklan 11 alakohtaa on tulkittava siten, että

—

kansalliseen lainsäädäntöön kuuluvat säännökset, joilla korotetaan pelisaleissa harjoitettavasta raha-automaattitoiminnasta kannettavan kiinteämääräisen veron määrä viisinkertaiseksi aiempaan verrattuna ja säädetään lisäksi samasta toiminnasta kannettavasta suhteellisesta verosta, eivät ole kyseisessä säännöksessä tarkoitettuja ”teknisiä määräyksiä” ja että

—

kansalliseen lainsäädäntöön kuuluvat säännökset, joilla kielletään raha-automaattitoiminnan harjoittaminen muualla kuin kasinoissa, ovat mainitussa säännöksessä tarkoitettuja ”teknisiä määräyksiä”, joita koskevista säädösehdotuksista on ilmoitettava kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyllä tavalla.

5)

SEUT 56 artiklalla annetaan yksityisille oikeussubjekteille oikeuksia siten, että siitä, että jäsenvaltio rikkoo kyseistä määräystä – myös lainsäädäntötoiminnassaan –, seuraa yksityisille oikeussubjekteille oikeus saada jäsenvaltiolta korvaus tällaisen rikkomisen vuoksi kärsitystä vahingosta, jos mainittu rikkominen on riittävän ilmeinen ja jos saman rikkomisen ja kärsityn vahingon välillä on välitön syy-yhteys, mikä kansallisen tuomioistuimen on tarkastettava.

6)

Direktiivin 98/34, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2006/96, 8 ja 9 artiklalla ei anneta yksityisille oikeussubjekteille oikeuksia siten, että siitä, että jäsenvaltio rikkoo kyseisiä säännöksiä, seuraisi yksityisille oikeussubjekteille unionin oikeuteen perustuva oikeus saada jäsenvaltiolta korvaus tällaisen rikkomisen vuoksi kärsitystä vahingosta.

7)

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin annettaviin vastauksiin ei vaikuta se, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö koskee jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvaa alaa.

( 1 ) EUVL C 142, 12.5.2014.