4.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 129/28


Kanne 15.3.2013 — Sea Handling v. komissio

(Asia T-152/13)

2013/C 129/53

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Sea Handling SpA (Somma Lombardo, Italia) (edustajat: asianajajat B. Nascimbene, R. Rossi dal Pozzo, M. Merla ja L. Cappelletti)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

Kumoamaan riidanalaisen päätöksen, jolla komissio julisti SEA:n SEA Handlingin hyväksi toteuttamat pääomankorotukset sisämarkkinoille soveltumattomaksi valtiontueksi

Toissijaisesti kumoamaan riidanalaisen päätöksen 3 artiklan, jossa komissio määräsi kyseisen valtiontuen perittäväksi takaisin

Velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu tiettyihin menettelyllisiin rikkomuksiin.

Kantaja väittää, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1) on rikottu, SEA Handlingin perusoikeuksia on loukattu ja että tutkinnan kohteena ollut ajanjakso oli tutkittu puutteellisesti, sillä ajanjaksoa 2006–2010 ei ollut tutkittu eikä alustavasti arvioitu.

Se vetoaa myös siihen, että oikeusvarmuuden ja hyvän hallinnon periaatteita on loukattu, koska menettely kesti pitkään ja koska erityisesti alustava tutkinta kesti kohtuuttoman pitkään.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan ensimmäisen kohdan rikkomiseen niiltä osin kuin kyse on valtion varojen käyttämisestä.

Kantaja väittää tässä suhteessa, ettei perusteluja ole esitetty ja että tutkinta, joka koski valtion varojen osallisuutta, oli riittämätön; asiassa ei ollut näytetty, että valtion varoja olisi käytetty.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan ensimmäisen kohdan rikkomiseen niiltä osin kuin kyse on syyksilukemisesta.

Kantajan mukaan riidanalainen päätös ei perustu kunkin pääomankorotusta koskevan yksittäisen päätöksen tutkimiseen, eikä komissio ole selittänyt niitä syitä, joiden vuoksi olemassa olisi ollut SEA Handlingille myönnettävää valtiontukea koskeva yhtenäinen suunnitelma ajanjaksolla 2002–2010.

Se lisää tähän, etteivät komission esittämät seikat ole sellaisia, että niillä näytettäisiin toteen, että valtio oli vastuussa kyseisistä toimenpiteistä, ja komissio on jättänyt huomiotta seikat, jotka asianosaiset olivat esittäneet näyttääkseen toteen, ettei valtio ollut vastuussa kyseisistä toimenpiteistä.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan ensimmäisen kohdan rikkomiseen niiltä osin kuin kyse on yksityistä sijoittajaa koskevasta opista.

Kantajan mukaan komissio ei ole todistanut, ettei SEA:aan rinnastettavissa oleva yksityinen sijoittaja olisi korottanut määräysvallassaan olevan yrityksen pääomaa, ja se on rajoittunut vain yleisesti kiistämään SEA:n liiketoiminnassaan tekemässään valinnassa käyttämien muuttujien asianmukaisuuden.

Todettava on myöskin, ettei SEA-konsernissa toteutettuja toimenpiteitä ole asetettu oikeisiin asiayhteyksiin, että SEA Handlingin ja markkinoilla toimivien muiden toimijoiden välistä vertailua on arvioitu väärin ja että yksityistä sijoittajaa koskevaa periaatetta on sovellettu väärin, sillä yksittäisiä pääomankorotustoimenpiteitä ei ole analysoitu.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan kolmannen kohdan rikkomiseen.

Kantaja huomauttaa, että tältä osin on tehty oikeudellinen virhe, koska lentokenttäalaa koskevia suuntaviivoja on sovellettu, vaikka ne eivät olleet sovellettavissa tässä asiassa.

Komissio on pelastamista ja rakenneuudistusta koskevia suuntaviivoja soveltaessaan tehnyt myös ilmeisen arviointivirheen ja esittänyt puutteelliset perustelut, koska se oli vääristellyt yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden palauttamisvaatimuksen merkitystä, koska se oli virheellisesti hylännyt ne korvaavat toimenpiteet, jotka SEA oli tarjonnut määräysvallassaan olevan yrityksen rakenneuudistuksen yhteydessä, ja koska se ei ollut asianmukaisesti ottanut huomioon sitä, että riidanalaiset pääomankorotukset on aina tehty vain siinä määrin kuin se on ollut ankarasti ottaen tarpeen yhtiön rakenneuudistuksen kannalta katsoen.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu takaisinperintämääräyksen lainvastaisuuteen.

Kantaja väittää, että takaisinperintämääräys on lainvastainen, koska sillä loukataan luottamuksensuojan ja perusteluvelvollisuuden periaatteita.