26.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 313/13

Valitus, jonka GRE Grand River Enterprises Deutschland GmbH on tehnyt 16.9.2013 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-78/12, GRE Grand Enterprises Deutschland GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), 3.7.2013 antamasta tuomiosta

(Asia C-496/13 P)

2013/C 313/24

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: GRE Grand River Enterprises Deutschland GmbH (edustajat: Rechtsanwältin I. Memmler ja Rechtsanwältin S. Schulz)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), Villiger Söhne GmbH

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että

—

unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-78/12, 3.7.2013 antama tuomio ja SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 1.12.2011 tekemä päätös R 2109/2010-1 kumotaan

—

vastapuoli velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää ainoana valitusperusteena, että asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittu ja sovellettu virheellisesti sekä ettei tämän säännöksen soveltamisessa ole otettu huomioon todistelua koskevia sääntöjä.

Valittaja esittää perusteluna seuraavaa:

 

Unionin yleinen tuomioistuin ei soveltanut merkkien vertailussa oikein sääntöä kokonaistarkastelusta, koska se vertaili erikseen osia ”LIBERTAD” ja ”LIBERTE” eikä ottanut huomioon muita tavaramerkkien osia.

 

Erityisesti unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt, jos se olisi soveltanut kokonaistarkastelun sääntöä oikein, antaa enemmän merkitystä kyseisten tavaramerkkien muutamille muille osille, muun muassa riitautetun tavaramerkin ja väitteen perusteena olevan tavaramerkin väriyhdistelmälle ja väitteen perusteena olevan tavaramerkin osalle ”LA” sekä riitautetun tavaramerkin osalle ”brunes”.

 

Unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti myös unionin tuomioistuimen luomia periaatteita merkityssisällön samankaltaisuudesta, koska se ei ottanut riittävällä tavalla huomioon tavaramerkkien eri kieliä.

 

Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon työjärjestyksessä määrättyjä todistelua koskevia sääntöjä, kun se teki ilman näyttöä oletuksia tavaramerkin ”LA LIBERTAD” lausuntatavasta ja otti ne ratkaisunsa perusteeksi.

 

Unionin yleinen tuomioistuin päätyi tällä tavoin virheelliseen lopputulokseen.

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).