23.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/11

1)

Onko Euroopan unionin primaarioikeudessa ja/tai johdetussa oikeudessa, tässä erityisesti direktiivissä 2000/78/EY, (1) tarkoitettua sellaista ikään perustuvaa syrjintää, joka ei ole oikeutettua, koskevaa kattavaa kieltoa tulkittava siten, että se koskee myös osavaltion palveluksessa olevien tuomarien palkkauksesta annettuja kansallisia säännöksiä?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: seuraako kyseisen unionin primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden tulkinnasta, että kansallisessa säännöksessä, jonka mukaan määrättäessä tuomari tehtäväänsä hänen peruspalkkansa määräytyy hänen ikänsä perusteella ja myös sitä myös korotetaan myöhemmin hänen ikänsä perusteella, on kyse ikään perustuvasta välittömästä tai välillisestä syrjinnästä?

3)

Jos myös toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: onko kyseisen unionin primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden tulkinta esteenä sille, että tällaisen kansallisen säännöksen oikeutuksena on lainsäätäjän tavoite palkita työkokemus ja/tai sosiaaliset kyvyt?

4)

Jos myös kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi: Mahdollistaako unionin primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden tulkinta — niin kauan kuin syrjimätöntä palkkauslainsäädäntöä ei ole otettu käytäntöön — jonkin muun oikeudellisen seurauksen kuin sen, että syrjityille maksetaan takautuvasti palkkaa heidän palkkaluokkansa korkeimman palkkatason mukaan?

Johtuuko syrjintäkiellon rikkomisen oikeudellinen seuraus tässä yhteydessä unionin primaarioikeudesta ja/tai johdetusta oikeudesta, tässä erityisesti direktiivistä 2000/78/EY, sinänsä, vai perustuuko kyseinen oikeus unionin oikeuteen sisältyvän valtion vastuun mukaisesti ainoastaan siihen, että unionin oikeudessa määritellyt vaatimukset on pantu täytäntöön puutteellisesti?

5)

Onko unionin primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden tulkinta esteenä kansalliselle toimenpiteelle, jonka mukaan maksu- tai vahingonkorvausvaade edellyttää, että tuomari on esittänyt vaateen viipymättä?

6)

Jos ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi: seuraako unionin primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden tulkinnasta, että siirtymäsäännökset, joiden nojalla vanhat tuomarit sijoitetaan uudessa järjestelmässä palkkatasolle pelkästään heidän vanhan (syrjivän) palkkauslainsäädännön nojalla siirtymäajankohtana saamansa peruspalkan määrän perusteella ja joissa ylemmille palkkatasoille etenemisessä ei oteta huomioon tuomarin kokemusaikaa kokonaisuudessaan vaan ainoastaan tälle siirtymäsäännösten voimaantulon jälkeen kertynyt kokemusaika, merkitsevät ikään perustuvan syrjinnän jatkumista, kunnes tuomari saavuttaa korkeimman palkkatason?

7)

Jos myös kuudenteen kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko unionin primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden tulkinta esteenä tämän jatkuvan erilaisen kohtelun oikeuttamiselle lainsäätäjän tavoitteella, jonka mukaan siirtymäsäännöksillä ei ole tarkoitus suojata (ainoastaan) vanhan tuomarin siirtymäajankohtana saavuttamia etuja vaan (myös) vanhaan palkkauslainsäädäntöön perustuvaa olettamusta siitä, millaisiksi työuran aikaisten ansioiden odotetaan kussakin palkkaluokassa muodostuvan, ja maksaa uusille tuomareille parempaa palkkaa kuin vanhoille tuomareille?

Voidaanko vanhojen tuomareiden jatkuva syrjintä oikeuttaa sillä, että vaihtoehtoisesta sääntelystä (myös vanhojen tuomareiden sijoittamisesta palkkatasoille yksilöllisesti kokemusajan perusteella) aiheutuisi hallinnollisia lisäkustannuksia?

8)

Jos seitsemännessä kysymyksessä tarkoitettua oikeutusta ei hyväksytä: Mahdollistaako unionin primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden tulkinta — niin kauan kuin syrjimätöntä palkkauslainsäädäntöä ei ole otettu käytäntöön myös vanhojen tuomareiden kohdalla — jonkin muun oikeudellisen seuraamuksen kuin sen, että vanhoille tuomareille maksetaan takautuvasti ja jatkuvasti palkkaa heidän palkkaluokkansa korkeimman palkkatason mukaan?

9)

Jos ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi ja kuudenteen kysymykseen kieltävästi: seuraako unionin primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden tulkinnasta, että siirtymäsäännökset, joiden nojalla vanhat tuomarit, jotka siirtymäajankohtana ovat saavuttaneet tietyn iän, saavat tietyltä palkkatasolta lähtien nopeammin palkankorotuksen kuin ne vanhat tuomarit, jotka olivat siirtymäajankohtana iältään nuorempia, merkitsevät ikään perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää?

10)

Jos yhdeksänteen kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko unionin primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden tulkinta esteenä tämän erilaisen kohtelun oikeuttamiselle lainsäätäjän tavoitteella, jonka mukaan siirtymäsäännöksillä ei ole tarkoitus suojata siirtymäajankohtana saavutettuja etuja vaan ainoastaan vanhaan palkkauslainsäädäntöön perustuvaa olettamusta siitä, millaisiksi työuran aikaisten ansioiden odotetaan kussakin palkkaluokassa muodostuvan?

11)

Jos kymmenennessä kysymyksessä tarkoitettua oikeutusta ei hyväksytä: Mahdollistaako unionin primaarioikeuden ja/tai johdetun oikeuden tulkinta — niin kauan kuin syrjimätöntä palkkauslainsäädäntöä ei ole otettu käytäntöön myös vanhojen tuomareiden kohdalla — jonkin muun oikeudellisen seuraamuksen kuin sen, että vanhat tuomarit saavat takautuvasti ja jatkuvasti saman palkankorotuksen kuin yhdeksännessä kysymyksessä mainitut etuoikeutetut tuomarit?