Asia C‑529/13

Georg Felber

vastaan

Bundesministerin für Unterricht, Kunst und Kultur

(Verwaltungsgerichtshofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Sosiaalipolitiikka — Direktiivi 2000/78/EY — 2 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta sekä 6 artiklan 1 ja 2 kohta — Erilainen kohtelu iän perusteella — Virkamiehet — Eläkejärjestelmä — Kansallinen lainsäädäntö, joka ei salli ennen 18 vuoden ikää suoritettujen koulutusjaksojen huomioon ottamista”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 21.1.2015

1. Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78 – Soveltamisala – Vanhuuseläke – Tulevaisuuteen kohdistuva etuus, jonka työnantaja maksaa rahana virkamiehille näiden suorittamasta työstä – Etuus kuuluu käsitteen alaan

   (SEUT 157 artiklan 2 kohta; neuvoston direktiivin 2000/78 13 perustelukappale sekä 3 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 3 kohta)

2. Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78 – Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään erilaisesta kohtelusta iän perusteella – Virkamiehen ennen 18 vuoden ikää suorittamia koulutusjaksoja ei oteta huomioon eläkeoikeutta myönnettäessä ja vanhuuseläkkeen määrää laskettaessa – Perustellun työllisyys- ja työmarkkinapoliittisen tavoitteen saavuttaminen oikeutusperusteena – Asianmukainen keino tavoitteen saavuttamiseksi

   (Neuvoston direktiivin 2000/78 2 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta sekä 6 artiklan 1 kohta)

1.  Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettua direktiiviä 2000/78 on tulkittava sen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan kannalta, luettuina yhdessä tämän direktiivin johdanto-osan 13 perustelukappaleen kanssa, siten, ettei se kata sosiaaliturvajärjestelmiä ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä, joiden tarjoamia etuja ei rinnasteta palkkaan, sellaisena kuin tämä käsite on ymmärrettävä SEUT 157 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa.

   SEUT 157 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun palkan käsitteeseen kuuluvat kaikki edut, jotka maksetaan rahana tai luontoisetuna, välittömästi tai tulevaisuudessa, jos työnantaja maksaa ne, vaikka välillisestikin, työntekijälle hänen suorittamastaan työstä.

   Vanhuuseläkkeen määrä riippuu palveluskausista ja niihin rinnastettavista kausista sekä virkamiehelle maksetun palkan suuruudesta. Vanhuuseläke on työnantajan työntekijöilleen suoraan työsuhteen perusteella tulevaisuudessa maksama rahamääräinen suoritus. Eläke on katsottu kansallisessa oikeudessa palkaksi, jonka maksamista jatketaan palvelussuhteessa, joka jatkuu vielä senkin jälkeen kun virkamiehelle on alettu myöntää eläke-etuuksia. Eläke on tämän perusteella katsottava SEUT 157 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi palkaksi.

   (ks. 20, 21 ja 23 kohta)

2.  Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78 2 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohtaa sekä 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, joka estää sellaisten koulutusjaksojen huomioon ottamisen eläkeoikeutta myönnettäessä ja vanhuuseläkkeen määrää laskettaessa, jotka virkamies on suorittanut ennen 18 vuoden ikää siltä osin kuin yhtäältä se on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu oikeutetulla työllisyys- ja työmarkkinapoliittisella tavoitteella ja kuin toisaalta se on tämän tavoitteen saavuttamiseksi asianmukainen ja tarpeellinen keino.

   Vaikka onkin niin, että mainitulla lainsäädännöllä otetaan käyttöön direktiivin 2000/78 2 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ikään perustuva erilainen kohtelu, tällainen erilainen kohtelu voidaan kuitenkin oikeuttaa direktiivin 2000/78 6 artiklan 1 kohdan perusteella.

   On huomattava, että estämällä ennen 18 vuoden ikää suoritettujen koulutusjaksojen huomioon ottaminen kyetään saavuttamaan sellainen oikeutettu työllisyyspoliittinen tavoite, jolla pyritään antamaan kaikille virkamiesten eläkejärjestelmään kuuluville mahdollisuus aloittaa eläkemaksujen suorittaminen saman ikäisinä ja hankkia oikeus täysimääräiseen vanhuuseläkkeeseen ja takaamaan näin virkamiesten yhdenvertainen kohtelu.

   Edellä mainittu kansallinen lainsäädäntö on tältä kannalta tarkasteltuna katsottava johdonmukaiseksi lisäksi sen oikeuttamisperusteen kannalta, että sellaiset jaksot jätetään vanhuuseläkkeen laskemisessa huomiotta, joiden aikana asianomainen henkilö ei maksa eläkejärjestelmän vakuutusmaksuja.

   Kun näin ollen otetaan huomioon jäsenvaltioille tunnustettu laaja harkintavalta päätettäessä pyrkimisestä johonkin tiettyyn sosiaali- ja työllisyyspoliittiseen tavoitteeseen ja myös määriteltäessä toimenpiteet, joilla kyseinen tavoite voidaan toteuttaa, edellä kuvatun kaltainen sääntely on asianmukainen toimenpide edellä mainitun tavoitteen saavuttamisen kannalta eikä sillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

   (ks. 27, 28, 35, 37, 39 ja 40 kohta sekä tuomiolauselma)

Asia C‑529/13

Georg Felber

vastaan

Bundesministerin für Unterricht, Kunst und Kultur

(Verwaltungsgerichtshofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Sosiaalipolitiikka — Direktiivi 2000/78/EY — 2 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta sekä 6 artiklan 1 ja 2 kohta — Erilainen kohtelu iän perusteella — Virkamiehet — Eläkejärjestelmä — Kansallinen lainsäädäntö, joka ei salli ennen 18 vuoden ikää suoritettujen koulutusjaksojen huomioon ottamista”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 21.1.2015

1. Sosiaalipolitiikka — Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa — Direktiivi 2000/78 — Soveltamisala — Vanhuuseläke — Tulevaisuuteen kohdistuva etuus, jonka työnantaja maksaa rahana virkamiehille näiden suorittamasta työstä — Etuus kuuluu käsitteen alaan

   (SEUT 157 artiklan 2 kohta; neuvoston direktiivin 2000/78 13 perustelukappale sekä 3 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 3 kohta)

2. Sosiaalipolitiikka — Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa — Direktiivi 2000/78 — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään erilaisesta kohtelusta iän perusteella — Virkamiehen ennen 18 vuoden ikää suorittamia koulutusjaksoja ei oteta huomioon eläkeoikeutta myönnettäessä ja vanhuuseläkkeen määrää laskettaessa — Perustellun työllisyys- ja työmarkkinapoliittisen tavoitteen saavuttaminen oikeutusperusteena — Asianmukainen keino tavoitteen saavuttamiseksi

   (Neuvoston direktiivin 2000/78 2 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta sekä 6 artiklan 1 kohta)

1.  Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettua direktiiviä 2000/78 on tulkittava sen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan kannalta, luettuina yhdessä tämän direktiivin johdanto-osan 13 perustelukappaleen kanssa, siten, ettei se kata sosiaaliturvajärjestelmiä ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä, joiden tarjoamia etuja ei rinnasteta palkkaan, sellaisena kuin tämä käsite on ymmärrettävä SEUT 157 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa.

   SEUT 157 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun palkan käsitteeseen kuuluvat kaikki edut, jotka maksetaan rahana tai luontoisetuna, välittömästi tai tulevaisuudessa, jos työnantaja maksaa ne, vaikka välillisestikin, työntekijälle hänen suorittamastaan työstä.

   Vanhuuseläkkeen määrä riippuu palveluskausista ja niihin rinnastettavista kausista sekä virkamiehelle maksetun palkan suuruudesta. Vanhuuseläke on työnantajan työntekijöilleen suoraan työsuhteen perusteella tulevaisuudessa maksama rahamääräinen suoritus. Eläke on katsottu kansallisessa oikeudessa palkaksi, jonka maksamista jatketaan palvelussuhteessa, joka jatkuu vielä senkin jälkeen kun virkamiehelle on alettu myöntää eläke-etuuksia. Eläke on tämän perusteella katsottava SEUT 157 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi palkaksi.

   (ks. 20, 21 ja 23 kohta)

2.  Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78 2 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohtaa sekä 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, joka estää sellaisten koulutusjaksojen huomioon ottamisen eläkeoikeutta myönnettäessä ja vanhuuseläkkeen määrää laskettaessa, jotka virkamies on suorittanut ennen 18 vuoden ikää siltä osin kuin yhtäältä se on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu oikeutetulla työllisyys- ja työmarkkinapoliittisella tavoitteella ja kuin toisaalta se on tämän tavoitteen saavuttamiseksi asianmukainen ja tarpeellinen keino.

   Vaikka onkin niin, että mainitulla lainsäädännöllä otetaan käyttöön direktiivin 2000/78 2 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ikään perustuva erilainen kohtelu, tällainen erilainen kohtelu voidaan kuitenkin oikeuttaa direktiivin 2000/78 6 artiklan 1 kohdan perusteella.

   On huomattava, että estämällä ennen 18 vuoden ikää suoritettujen koulutusjaksojen huomioon ottaminen kyetään saavuttamaan sellainen oikeutettu työllisyyspoliittinen tavoite, jolla pyritään antamaan kaikille virkamiesten eläkejärjestelmään kuuluville mahdollisuus aloittaa eläkemaksujen suorittaminen saman ikäisinä ja hankkia oikeus täysimääräiseen vanhuuseläkkeeseen ja takaamaan näin virkamiesten yhdenvertainen kohtelu.

   Edellä mainittu kansallinen lainsäädäntö on tältä kannalta tarkasteltuna katsottava johdonmukaiseksi lisäksi sen oikeuttamisperusteen kannalta, että sellaiset jaksot jätetään vanhuuseläkkeen laskemisessa huomiotta, joiden aikana asianomainen henkilö ei maksa eläkejärjestelmän vakuutusmaksuja.

   Kun näin ollen otetaan huomioon jäsenvaltioille tunnustettu laaja harkintavalta päätettäessä pyrkimisestä johonkin tiettyyn sosiaali- ja työllisyyspoliittiseen tavoitteeseen ja myös määriteltäessä toimenpiteet, joilla kyseinen tavoite voidaan toteuttaa, edellä kuvatun kaltainen sääntely on asianmukainen toimenpide edellä mainitun tavoitteen saavuttamisen kannalta eikä sillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

   (ks. 27, 28, 35, 37, 39 ja 40 kohta sekä tuomiolauselma)