UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto)

12 päivänä helmikuuta 2015 ( *1 )

”Ennakkoratkaisupyyntö — Yhteinen tullitariffi — Tariffiluokittelu — Yhdistetty nimikkeistö — Infrapunalämpökamerat”

Asiassa C‑134/13,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka First-tier Tribunal (Tax Chamber) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 7.3.2013 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 18.3.2013, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Raytek GmbH ja

Fluke Europe BV

vastaan

Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja T. von Danwitz sekä tuomarit C. Vajda, A. Rosas, E. Juhász ja D. Šváby (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: P. Cruz Villalón,

kirjaaja: hallintovirkamies L. Carrasco Marco,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 26.11.2014 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

Raytek GmbH ja Fluke Europe BV, edustajinaan neuvonantaja I. Humby ja barrister V. Sloane,

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään J. Beeko, avustajanaan barrister R. Hill,

Euroopan komissio, asiamiehinään B.-R. Killmann ja L. Flynn,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 30.3.2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 314/2011 (EUVL L 86, s. 57) pätevyyttä.

2

Tämä pyyntö on esitetty sellaisten kanteiden yhteydessä, jotka Raytek GmbH (jäljempänä Raytek) ja Fluke Europe BV (jäljempänä Fluke) ovat nostaneet päätöksistä, jotka Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs (jäljempänä Commissioners) on tehnyt infrapunalämpökameroiden tariffiluokittelusta.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Kansainvälinen oikeus

3

Euroopan talousyhteisö hyväksyi harmonisoitua tavarankuvaus‑ ja koodausjärjestelmää (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joka tehtiin Brysselissä 14.6.1983, ja siihen liittyvän 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan (jäljempänä harmonoidusta järjestelmästä tehty yleissopimus) 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1).

4

Harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan kukin sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, että se käyttää kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen ja että se noudattaa mainitun järjestelmän numerojärjestystä. Saman määräyksen mukaan kukin sopimuspuoli sitoutuu myös siihen, että se soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia, ja siihen, ettei se muuta osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

5

Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö (jäljempänä WCO) ja joka perustettiin mainitun neuvoston perustamista koskevalla yleissopimuksella, joka tehtiin Brysselissä 15.12.1950, hyväksyy harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin selitykset, jotka on antanut harmonoidun järjestelmän komitea, joka on elin, jonka organisaatiosta määrätään mainitun yleissopimuksen 6 artiklassa (jäljempänä harmonoidun järjestelmän selitykset).

6

Harmonoidun järjestelmän kolmannen yleisen tulkintasäännön selityksessä todetaan seuraavaa:

”– –

3 a sääntö

– –

IV)

Ei ole mahdollista laatia ankaria, kiinteitä sääntöjä, joiden avulla voidaan ratkaista, onko nimikkeen kuvaus tavarasta yksityiskohtaisempi kuin toisen, mutta yleisesti voitaneen sanoa, että

a)

kuvaus, joka mainitsee tavaran nimeltä, on yksityiskohtaisempi kuin kuvaus, joka mainitsee tavararyhmän (esim. partakoneet sekä hiusten- tai karvanleikkuukoneet yhteenrakennetuin sähkömoottorein luokitellaan nimikkeeseen 85.10 eikä nimikkeeseen 84.67 käsityövälineinä yhteenrakennetuin sähkömoottorein tai nimikkeeseen 85.09 sähkömekaanisina talouskoneina ja ‑laitteina yhteenrakennetuin sähkömoottorein);

b)

jos tavarat vastaavat kuvausta, joka selvemmin yksilöi ne, tämä kuvaus on yksityiskohtaisempi kuin kuvaus, jossa yksilöinti on vähemmän täydellinen.

Esimerkkejä viimeksi mainitusta tavarakategoriasta ovat

1)

tuftatut tekstiilimatot, jotka ovat tunnistettavissa autoissa käytettäviksi ja joita ei luokitella nimikkeeseen 87.08 auton tarvikkeina, vaan nimikkeeseen 57.03, jossa ne ovat yksityiskohtaisemmin kuvattuina mattoina.

2)

kehystämätön ja muotoiltu karkaistu tai laminoitu varmuuslasi, joka on tunnistettavissa lentokoneissa käytettäväksi ja jota ei luokitella nimikkeeseen 88.03, nimikkeeseen 88.01 tai 88.02 kuuluvien tavaroiden osana, vaan nimikkeeseen 70.07, jossa se on yksityiskohtaisemmin kuvattuna varmuuslasina.

V)

Jos kuitenkin kahdessa tai useammassa nimikkeessä kussakin mainitaan ainoastaan osa sekoitettujen tai kokoonpantujen tavaroiden sisältämistä aineista tai ainoastaan osa vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämistä tavaroista, näitä nimikkeitä pidetään yhtä yksityiskohtaisina, vaikka tavarankuvaus jossakin näistä olisi täydellisempi tai täsmällisempi kuin muissa. Näissä tapauksissa luokittelu määräytyy 3 b) tai 3 c) säännön mukaan.

3 b sääntö

VI)

Tämä toinen menetelmä tarkoittaa ainoastaan

1)

seoksia;

2)

eri aineista koostuvia tavaroita;

3)

eri osista kokoonpantuja tavaroita;

4)

vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattuja tavaroita.

Sitä käytetään vain, jos 3 a) sääntöä ei voida soveltaa.

VII)

Kaikissa näissä tapauksissa tavarat on luokiteltava niin kuin ne koostuisivat siitä aineesta tai osasta, joka antaa niille niiden olennaisen luonteen, mikäli tätä kriteeriä voidaan soveltaa.

VIII)

Olennaisen luonteen määräävä tekijä vaihtelee tavaralajin mukaan. Sen voi määrätä esim. aineen tai osan laatu, paljous, tilavuus, paino tai arvo tai tavaraan sisältyvän aineen merkitys tavaran käytölle.

– –”

Unionin oikeus

Asetus (ETY) N:o 2658/87

7

Yhdistetyn nimikkeistön, joka muodostaa tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 5.10.2010 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 861/2010 (EUVL L 284, s. 1; jäljempänä yhdistetty nimikkeistö (CN)), liitteen I, ensimmäisen osan I osaston A jaksossa on kyseisen nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt (jäljempänä yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt). Kyseisessä jaksossa säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1.

Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

– –

3.

Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti.

a)

Tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä. Jos kuitenkin kahdessa tai useammassa nimikkeessä kussakin tarkoitetaan ainoastaan osaa sekoitettujen tai kokoonpantujen tavaroiden sisältämistä aineista tai ainoastaan osaa vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämistä tavaroista, näitä sekoitetun tai kokoonpannun tavaran nimikkeitä on pidettävä yhtä yksityiskohtaisina, vaikka tavara kuvattaisiin jossakin niistä täydellisemmin tai täsmällisemmin.

b)

Jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ja vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämiä tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa.

c)

Jos tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a tai b alakohdan mukaan, ne luokitellaan kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen.

– –

6.

Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

8

Yhdistetyn nimikkeistön toisen osan, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, 85 ryhmä koskee ”sähkökoneita ja ‑laitteita sekä niiden osia; äänen tallennus- tai toistolaitteita, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteita sekä tällaisten tavaroiden osia ja tarvikkeita”. Tähän ryhmään kuuluvan nimikkeen 8525 sanamuoto on seuraava:

”Yleisradio- tai televisiolähettimet, myös yhteenrakennetuin vastaanottimin tai äänentallennus- tai ‑toistolaittein; televisiokamerat, digitaalikamerat ja videokameranauhurit.”

9

Euroopan komission tiedonannossa, joka koskee selittäviä huomautuksia yhdistettyyn nimikkeistöön (2011/C 137/01), täsmennetään, että tähän nimikkeeseen luokitellaan myös lämpökamerat, joilla voidaan ottaa infrapunakuvia ja jotka rekisteröivät lämpösäteilyä ja muuttavat sen kuviksi, jotka esittävät yksittäisten pintojen tai kohteiden lämpötilan harmaan eri sävyinä tai eri väreinä, mutta joilla ei voida mitata lämpötilaa eikä ilmaista mittaustuloksia numeroina.

10

Yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmä, jonka otsikko on ”Optiset, valokuvaus-, elokuva-, mittaus-, tarkistus-, tarkkuus-, lääketieteelliset tai kirurgiset kojeet ja laitteet; niiden osat ja tarvikkeet”, sisältää muun muassa nimikkeet 9025 ja 9027.

11

Yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän huomautuksessa 3 todetaan, että XVI jakson 3 ja 4 huomautuksen määräyksiä sovelletaan myös tähän ryhmään. Kyseisen ryhmän huomautuksen 3 sanamuoto on seuraava:

”Jollei toisin määrätä, yhdistelmäkoneet, joissa on kaksi tai useampia yhdeksi kokonaisuudeksi asennettuja koneita, ja muut koneet, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, luokitellaan yhdistelmän pääasiallisen toiminnon suorittavan osan tai koneen mukaisesti.”

12

Yhdistetyn nimikkeistön nimike 9025 on sanamuodoltaan ja rakenteeltaan seuraava:

”9025

densimetrit, areometrit ja niiden kaltaiset uppomittarit, lämpömittarit, pyrometrit, ilmapuntarit, hygrometrit ja psykrometrit, myös rekisteröivät, sekä näiden kojeiden yhdistelmät:

 

– muihin kojeisiin yhdistämättömät lämpömittarit ja pyrometrit

9025 11

– – nestetäyttöiset, suoranäyttöiset

– –

 

9025 19

– – muut

9025 19 20

– – – elektroniset

9025 19 80

– – – muut

– –

– –”

13

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9027 sanamuoto ja rakenne on seuraava:

”9027

kojeet ja laitteet fysikaalista tai kemiallista analyysiä varten (esim. polarimetrit, refraktometrit, spektometrit sekä kaasu- tai savuanalyysilaitteet); kojeet ja laitteet viskositeetin, huokoisuuden, laajenemisen, pintajännityksen tai niiden kaltaisten ominaisuuksien mittaamista tai tarkkailua varten; kojeet ja laitteet lämpömäärän, äänitason tai valon voimakkuuden mittaamista tai tarkkailua varten (myös valomittarit); mikrotomit;

– –

 

9027 30 00

– spektrometrit, spektrofotometrit ja optista säteilyä (ultravioletti, näkyvä, infrapuna) käyttävät spektrografit

9027 50 00

– muut optista säteilyä (ultravioletti, näkyvä, infrapuna) käyttävät kojeet ja laitteet

– –

– –”

14

Kyseisen nimikkeen englanninkielisessä versiossa ilmaisu ”instruments or apparatus for measuring or checking of quantities of heat” (”kojeet ja laitteet lämpömäärän – – mittaamista tai tarkkailua varten”) vastaa sen ranskankielisessä versiossa olevaa ilmaisua ”instruments et appareils – – pour mesures calorimétriques”.

15

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 9027 koskevassa selityksessä todetaan, että kyseiseen nimikkeeseen eivät kuulu muun muassa ”densimetrit, areometrit, lämpömittarit, hygrometrit ja vastaavat nimikkeen 9025 kojeet, myös laboratoriokäyttöiset”.

16

Tariffialanimikkeeseen 9025 19 20 sovellettava tuontitulli on 3,2 prosenttia, kun taas alanimikkeeseen 9027 50 00 kuuluvat laitteet on vapautettu tullista.

Asetus N:o 314/2011

17

Asetus N:o 314/2011 tuli voimaan 21.4.2011. Kyseisessä asetuksessa infrapunalämpökamerat luokitellaan CN-koodiin 9025 19 20 lämpömittareina.

18

Asianomaisten laitteiden kuvauksen, joka sisältyy kyseisen asetuksen liitteeseen, sanamuoto on seuraava:

”Laite (nk. infrapunalämpökamera), jolla kuvataan infrapunasäteilyä mikrobolometrillä ja joka näyttää tällaiset kuvat siten, että eri lämpötilat esitetään erivärisinä. Laitteen mitat ovat noin 26 × 8 × 11 cm.

Laitteessa on:

irrotettava linssi,

mikrobolometri, jonka resoluutio on 160 × 120 pikseliä ja jolla voidaan mitata lämpötilaa välillä –20 °C–250 °C,

värinestekidenäyttö (LCD), jonka resoluutio on 320 × 240 pikseliä ja läpimitta noin 7 cm (2,5 tuumaa), ja

muisti, johon voidaan tallentaa enintään 200 kuvaa JPEG-muodossa.

Mikrobolometrissä, joka on kameran ilmaisimena käytettävä lämpöanturi, on kunkin kuvan koko 19200 pikseliä, joista jokainen ilmaisee lämpötilan mittauksen tulosta.

Mitatut eri lämpötilat näkyvät kuvissa erivärisinä ja niissä on pystyasteikko, josta näkyy valitun lämpötila-asteikon ylin ja alin arvo ja vastaava väriskaala.

Laitteella voidaan myös mitata tietyn kohdan lämpötila ja näyttää mittaustulos lämpötila-asteikolla.

Laitetta käytetään ennalta ehkäisevässä huollossa viallisten rakenteiden tai eristeiden taikka lämpövuotojen havaitsemiseksi.”

19

Kyseisessä liitteessä asianomaisten laitteiden luokittelu CN-koodiin 9025 19 20 perustellaan seuraavasti:

”Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 tulkintasäännön sekä CN-koodien 9025, 9025 19 ja 9025 19 20 nimiketekstien mukaisesti.

Koska laitteella voidaan mitata lämpötilaa ja ilmaista mitatut arvot numeroina, mikä on nimikkeeseen 9025 kuuluva toiminto, luokittelu nimikkeeseen 8525 kamerana ei tule kyseeseen (ks. myös selittävät huomautukset yhdistettyyn nimikkeistöön, nimike 8525).

Koska laitteella ei ole tarkoitus mitata eikä tarkastaa lämpömääriä vaan havaita infrapunasäteilytaso (lämpötilan mittaaminen), luokittelu nimikkeeseen 9027 ei tule kyseeseen.

Ominaisuuksiensa vuoksi laite on näin ollen luokiteltava CN-koodiin 9025 19 20 lämpömittarina.”

Pääasian oikeudenkäynti ja ennakkoratkaisukysymys

20

Raytek ja Fluke tuovat Yhdistyneeseen kuningaskuntaan infrapunalämpökameroita.

21

Kyseisten kameroiden ominaisuuksista ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että kamerat muodostuvat muun muassa linssistä, joka kokoaa kohteen säteilemän infrapunaenergian ja kohdistaa sen infrapunailmaisimeen. Infrapunasäteilyn vaikutuksesta ilmaisin antaa mitattavan vastauksen, joka tämän jälkeen prosessoidaan elektronisesti lämpökamerassa sellaisen lämpökuvan (termogrammi) tai infrapunakuvan tuottamiseksi, jossa eri värisävyt vastaavat infrapunasäteilyn jakautumista kohteen pinnalla. Kyseinen tuomioistuin lisää, että hallintalaitteilla, joissa on erilaisia muuttujia, kuten lämpötila-alue, lämpöväli ja ‑taso, väripaletit sekä näkyvien kuvien ja infrapunakuvien yhdistyminen, voidaan tehdä elektronisia säätöjä lämpökuvan parantamiseksi näyttölaitteen ruudulla.

22

Kyseisten kameroiden käytöstä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että ne on lähinnä tarkoitettu viallisten sähkökytkentöjen, sähköylikuormituksen aiheuttaman liiallisen lämmön, viallisten rakenteiden, eristysongelmien ja ilma- tai vesivuotojen havaitsemiseen ja paikallistamiseen.

23

Asetuksen N:o 314/2011 julkaisemisen jälkeen Commissioners ilmoitti Raytekille ja Flukelle 14.4.2011 päivätyllä kirjeellä, että niille aiemmin toimitetut sitovat tariffitiedot, jotka koskivat niiden maahantuomien laitteiden tariffiluokittelua nimikkeeseen 9027, eivät enää olleet voimassa.

24

Kanteissa, jotka Raytek ja Fluke ovat nostaneet päätöksistä, jotka nämä kirjeet muodostavat, ne väittävät, ettei asetus N:o 314/2011 ole pätevä tariffinimikkeiden 9025 19 20 ja 9027 50 00 tosiasiasiallisen laajuuden osalta.

25

Tässä tilanteessa First-tier Tribunal (Tax Chamber) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko – – asetus – – N:o 314/2011 pätevä sikäli kuin siinä luokitellaan infrapunalämpökamerat CN-koodiin 9025 19 20?”

Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa

26

Unionin tuomioistuin antoi käsiteltävän asian 14.1.2014 tekemällään päätöksellä kymmenennen jaoston ratkaistavaksi, päätti asian ratkaisemisesta ilman ratkaisuehdotusta ja kutsui asianosaiset istuntoon, joka järjestettiin 6.3.2014, minkä jälkeen suullinen käsittely päätettiin.

27

Kymmenes jaosto päätti 2.10.2014 palauttaa edellä mainitun asian unionin tuomioistuimelle, jotta tämä antaisi asian laajemman ratkaisukokoonpanon ratkaistavaksi unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 60 artiklan 3 kohdan nojalla. Unionin tuomioistuin päätti tämän jälkeen antaa asian viidennen jaoston käsiteltäväksi.

28

Unionin tuomioistuin määräsi 4.11.2014 antamallaan määräyksellä suullisen käsittelyn aloitettavaksi uudelleen ja kutsui asianosaiset uuteen istuntoon, joka järjestettiin 26.11.2014.

Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu

29

Esitettyyn kysymykseen vastaamiseksi on todettava, että yhdistetyn nimikkeistön soveltamisen osalta Euroopan unionin neuvosto on antanut komissiolle, joka toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden tulliasiantuntijoiden kanssa, laajan harkintavallan tarkentaa tullinimikkeiden sisältöä tietyn tavaran luokittelemiseksi. Komission toimivalta toteuttaa asetuksen N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, kuten tavaroiden luokittelua, ei kuitenkaan oikeuta sitä muuttamaan sellaisten tullinimikkeiden sisältöä, jotka on otettu käyttöön harmonoidusta järjestelmästä tehtyyn yleissopimukseen perustuvan harmonoidun järjestelmän perusteella, jonka osalta Euroopan unioni on sitoutunut yleissopimuksen 3 artiklassa olemaan muuttamatta sen soveltamisalaa (ks. vastaavasti tuomio Ranska v. komissio, C‑267/94, EU:C:1995:453, 19 ja 20 kohta; tuomio Kawasaki Motors Europe, C‑15/05, EU:C:2006:259, 35 kohta ja tuomio Dinter ja Europol Frost‑Food, C‑522/07 ja C‑65/08, EU:C:2009:663, 32 kohta).

30

Käsiteltävässä asiassa on siis tutkittava, onko komissio muuttanut yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9025 19 ja yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9027 50 sisältöä, kun se on luokitellut asetuksen N:o 314/2011 liitteessä olevassa 1 sarakkeessa kuvatut tavarat edelliseen nimikkeeseen jälkimmäisen sijaan.

31

Tästä on muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautuksissa (tuomio Kawasaki Motors Europe, EU:C:2006:259, 38 kohta; tuomio Dinter ja Europol Frost-Food, EU:C:2009:663, 29 kohta sekä tuomio Premis Medical, C‑273/09, EU:C:2010:809, 42 kohta).

32

Asetuksen N:o 314/2011 liitteessä olevassa sarakkeessa 1 annetun kuvauksen sanamuodon mukaan tavara, jota kyseinen asetus koskee, on ”laite (nk. infrapunalämpökamera), jolla kuvataan infrapunasäteilyä mikrobolometrillä ja joka näyttää tällaiset kuvat siten, että eri lämpötilat esitetään erivärisinä”. Kyseiset kuvat kuvataan mikrobolometrillä, ”jolla voidaan mitata lämpötilaa välillä –20 °C–250 °C”, ”[tuotetun kuvan jokainen pikseli] ilmaisee lämpötilan mittauksen tulosta” ja ”mitatut eri lämpötilat näkyvät kuvissa erivärisinä ja niissä on pystyasteikko, josta näkyy – – vastaava väriskaala”. ”Laitteella voidaan myös mitata tietyn kohdan lämpötila ja näyttää mittaustulos lämpötila-asteikolla.”

33

Kuvauksesta ilmenee, että asetuksella N:o 314/2011 tarkoitetuilla laitteilla kuvataan kohteen lähettämää infrapunasäteilyä, ja ne muodostavat kyseisen säteilyn perusteella kohteen kuvan, jonka värit esittävät lämpötiloja, jotka perustuvat talteen otettuun infrapunasäteilyyn. Niillä voidaan myös mitata kohteen kohdan lämpötila, ja myös tämä mittaus perustuu vastaanotettuun infrapunasäteilyyn.

34

On todettava, että tämän kuvauksen perusteella komissio saattoi katsoa – kuten saman liitteen 3 sarakkeessa olevissa perusteluissa todetaan –, että koska kyseisellä ”laitteella voidaan mitata lämpötilaa ja ilmaista mitatut arvot numeroina, mikä on nimikkeeseen 9025 kuuluva toiminto” ja ”koska laitteella ei ole tarkoitus mitata eikä tarkastaa lämpömääriä vaan havaita infrapunasäteilytaso (lämpötilan mittaaminen)”, se ”on luokiteltava CN-koodiin 9025 19 20 lämpömittarina”, koska asianomainen alanimike vastaa muihin samaan nimikkeeseen kuuluviin kojeisiin yhdistämättömiä sähköisiä lämpömittareita ja pyrometreja.

35

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 9027, joka komission olisi pääasian kantajien mukaan pitänyt hyväksyä kyseessä olevaa tariffiluokittelua varten, on todettava, että se koskee muun muassa ”kojeita ja laitteita fysikaalista – – analyysiä varten”, ja alanimike 9027 50 00 koskee ”optista säteilyä käyttäviä kojeita ja laitteita” infrapunasäteily mukaan lukien. On kuitenkin todettava, että asetuksen N:o 314/2011 liitteessä kuvattujen laitteiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet eivät mahdollista niiden luokittelua viimeksi mainittuun nimikkeeseen. Kyseiset laitteet nimittäin näyttävät lämpötilan mittaustuloksen tekemättä muuta fysikaalista analyysiä, joka menee pidemmälle kuin pelkkä lämpötilan mittaaminen, joka on yksityiskohtaisempi ominaisuus, joka jo kuuluu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9025 soveltamisalaan, joka on siis hyväksyttävä yhdistetyn nimikkeistön kolmannen yleisen tulkintasäännön a alakohdan perusteella.

36

Kyseisten laitteiden luokittelu nimikkeeseen 9025 saa sitä paitsi tukea nimikettä 9027 koskevista harmonoidun järjestelmän selityksistä, joiden mukaan viimeksi mainitun nimikkeen ulkopuolelle jäävät muun muassa ”densimetrit, areometrit, lämpömittarit, hygrometrit ja vastaavat nimikkeeseen 9025 kuuluvat kojeet”.

37

Tästä seuraa, että luokittelemalla asetuksen N:o 314/2011 liitteessä kuvatut laitteet yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 9025 19 20 komissio ei muuttanut tariffinimikkeiden 9025 19 ja 9027 50 sisältöä. Kyseisen asetuksen tutkiminen ei näin ollen johda siihen, että se katsottaisiin pätemättömäksi.

38

Hyödyllisen vastauksen antamiseksi ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle on kuitenkin todettava, että kun otetaan huomioon pääsiassa kyseessä olevien kaltaisten laitteiden kuvaus, joka esitetään ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdyssä päätöksessä ja joka mainitaan tämän tuomion 21 kohdassa, on olemassa viitteitä, joiden mukaan kyseiset laitteet eivät ehkä vastaa välttämättä asetuksessa N:o 314/2011 tarkoitettuja laitteita.

39

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on varmistettava Raytekin ja Fluken maahantuomien infrapunalämpökameroiden ja asetuksessa N:o 314/2011 kuvattujen laitteiden vastaavuus ja täsmällisemmin todettuna se, voivatko infrapunasäteilyn kerääminen ja mittaaminen kohteen pinnalta sekä kyseisen säteilyn jakautumista esittävän kuvan näyttäminen olla yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9027 tarkoitettu toiminto, jossa käytetään optista säteilyä – infrapunasäteily mukaan lukien – ja joka menee pidemmälle kuin pelkkä lämpötilan mittaaminen.

40

Tässä tapauksessa on myös otettava huomioon se tosiseikka, jonka pääasian kantajat myöntävät, että pääasiassa kyseessä olevien laitteiden toisena toimintona voi olla lämpötilojen mittaaminen ja että niitä voidaan näin ollen käyttää lämpömittareina.

41

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jaksossa olevan 3 huomautuksen, joka yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisen yleisen tulkintasäännön mukaisesti on sitova sääntö tavaroiden luokittelemiseksi, mukaisesti kyseiset laitteet on luokiteltava koneiksi, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, yhdistelmän pääasiallisen toiminnon suorittavan osan tai koneen mukaisesti.

42

Esitettyyn kysymykseen on siis vastattava, että ennakkoratkaisukysymyksen tutkinnassa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka vaikuttaisivat asetuksen N:o 314/2011 pätevyyteen.

Oikeudenkäyntikulut

43

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

 

Ennakkoratkaisukysymyksen tutkinnassa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka vaikuttaisivat tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 30.3.2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 314/2011 pätevyyteen.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: englanti.