Asia C‑38/13

Małgorzata Nierodzik

vastaan

Samodzielny Publiczny Psychiatryczny Zakład Opieki Zdrowotnej im. dr Stanisława Deresza w Choroszczy

(Sąd Rejonowy w Białymstokun esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Sosiaalipolitiikka — Direktiivi 1999/70/EY — EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus — 4 lauseke — Työehtojen käsite — Määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisaika — Erilainen kohtelu vakituisiin työntekijöihin nähden”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 13.3.2014

1. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Työehtojen käsite – Määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisajan kuuluminen käsitteen alaan

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 4 lausekkeen 1 kohta)

2. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Samaa työtä tekevät työntekijät – Saman työn käsite – Keskenään samankaltaisessa tilanteessa olevat työntekijät – Arviointiperusteet – Työn luonne, koulutusta koskevat edellytykset ja työehdot – Asian arvioimisen kuuluminen kansalliselle tuomioistuimelle

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 3 lausekkeen 2 kohta ja 4 lausekkeen 1 kohta)

3. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Määräaikaisten työntekijöiden syrjinnän kielto – Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään eri irtisanomisajoista irtisanottaessa määräaikaisia työsopimuksia ja toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia – Työntekijän palvelusajan huomiotta jättäminen – Perustetta, joka koskee työsuhteen kestoa ja vakautta, ei voida hyväksyä

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 4 lausekkeen 1 kohta)

1.  Ratkaiseva seikka sen arvioimisessa, kuuluuko toimenpide määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen, joka on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70 liitteenä, 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuun työehtojen käsitteeseen, on juuri työtä koskeva seikka eli työntekijän ja työnantajan välille muodostunut palvelussuhde. Mainitun lausekkeen sellaisella tulkinnalla, jolla määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisehdot, joihin kuuluu irtisanomisaika, jätetään työehtojen käsitteen määritelmän ulkopuolelle, rajoitettaisiin kyseisessä määräyksessä mainitun tavoitteen vastaisesti määräaikaisille työntekijöille syrjintää vastaan annettavan suojan alaa.

   (ks. 25 ja 27 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 31–33 kohta)

3.  Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen, joka on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70 liitteenä, 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että silloin kun määräaikaiset ja vakituiset työntekijät ovat toisiinsa rinnastettavissa tilanteissa, määräys on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään mahdollisuudesta soveltaa asianomaisen työntekijän palvelusajasta riippumatonta kiinteää kahden viikon pituista irtisanomisaikaa irtisanottaessa yli kuuden kuukauden pituisia määräaikaisia työsopimuksia, kun taas toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten irtisanomisaika määräytyy asianomaisen työntekijän palvelusajan perusteella ja se voi vaihdella kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.

   Määräaikaisten ja vakituisten työntekijöiden erilaista kohtelua työsuhteen ehdoissa ei voida perustella kriteerillä, jossa viitataan yleisesti ja abstraktisti juuri työsuhteen kestoon. Jos myönnettäisiin, että pelkästään palvelussuhteen tilapäisyys riittäisi perusteeksi tällaiselle erilaiselle kohtelulle, tehtäisiin tällä sisällöllisesti tyhjäksi direktiivin 1999/70 ja puitesopimuksen tavoitteet, koska tällaisen kriteerin käyttämisellä pidettäisiin loputtomasti yllä määräaikaisille työntekijöille epäedullista tilannetta. Työsuhteen vakautta, jota määräaikaisella työsopimuksella edistetään, ei myöskään voida pitää puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuna asiallisena syynä.

   (ks. 38–40 kohta ja tuomiolauselma)