Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 12.12.2013 (Tribunale ordinario di Aostan (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rocco Papalia v. Comune di Aosta

(Asia C-50/13) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 1999/70/EY - Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lauseke - Julkinen sektori - Perättäiset työsopimukset - Väärinkäyttö - Vahingon korvaaminen - Korvauksen saamisen edellytykset tilanteissa, joissa työsopimuksen päättyminen on vahvistettu lainvastaisesti - Vastaavuus- ja tehokkuusperiaate)

2014/C 52/39

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale ordinario di Aosta

Asianosaiset

Kantaja: Rocco Papalia

Vastaaja: Comune di Aosta

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale ordinario di Aosta — Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY (EYVL L 175, s. 4) liitteessä olevan 5 lausekkeen tulkinta — Julkishallinto — Oikeus korvaukseen tilanteissa, joissa työsopimuksen päättyminen on vahvistettu lainvastaisesti — Edellytykset — Näyttö aiheutuneesta vahingosta — Näyttö siitä, että henkilö on luopunut paremmista työtilaisuuksista

Määräysosa

Määräaikaista työtä koskevaa, 18.3.1999 tehtyä puitesopimusta, joka on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä, on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisille kansallisille säännöksille, joiden mukaan tilanteessa, jossa julkisen sektorin työnantaja käyttää väärin perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia, asianomaisella työntekijällä on vain oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän katsoo kärsineensä tästä, eikä missään tapauksessa oikeutta määräaikaisen työsuhteen muuttamiseen toistaiseksi voimassa olevaksi, ja jossa työntekijän on saadakseen oikeuden korvaukseen esitettävä näyttö siitä, että hän on joutunut luopumaan paremmista työtilaisuuksista, jos tämä velvoite johtaa siihen, että työntekijän on käytännössä mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa käyttää hänelle unionin oikeuden mukaan kuuluvia oikeuksia.

Ennakkoratkaisua pyytävän tuomioistuimen on arvioitava se, miltä osin kansalliset säännökset, joilla on haluttu sanktioida tilanteita, joissa julkishallinto käyttää väärin perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia tai työsuhteita, ovat näiden periaatteiden mukaisia.

(1)  EUVL C 147, 25.5.2013.