|
3.11.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 363/2 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 9.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Berlin – Saksa) – Daniel Unland v. Land Berlin
(Asia C-20/13) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 2000/78/EY - Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa - 2 artikla, 3 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 6 artiklan 1 kohta - Ikään perustuva välitön syrjintä - Tuomareiden peruspalkka - Siirtymäjärjestelmä - Uudelleenluokittelu ja myöhempi eteneminen - Erilaisen kohtelun jatkuminen - Oikeuttamisperusteet))
(2015/C 363/02)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Verwaltungsgericht Berlin
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Daniel Unland
Vastaaja: Land Berlin
Tuomiolauselma
|
1) |
Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 3 artiklan 1 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, että tuomareiden palkkaehdot kuuluvat kyseisen direktiivin soveltamisalaan. |
|
2) |
Direktiivin 2000/78 2 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan otettaessa tuomari palvelukseen hänen peruspalkkansa määräytyy yksinomaan hänen ikänsä perusteella. |
|
3) |
Direktiivin 2000/78 2 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa määritellään yksityiskohtaiset säännöt ennen tämän lainsäädännön voimaantuloa jo palveluksessa olleiden tuomareiden luokittelulle ja säädetään, että palkkataso, jolle heidät vastedes luokitellaan, määräytyy pelkästään sen peruspalkan määrän perusteella, jota he saivat aiemman palkkausjärjestelmän nojalla, vaikka tämä järjestelmä perustui tuomarin ikään perustuvaan syrjintään, siltä osin kuin tästä lainsäädännöstä seuraava erilainen kohtelu voidaan perustella tavoitteella, jossa on kyse siitä, että suojataan saavutettuja oikeuksia. |
|
4) |
Direktiivin 2000/78 2 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa määritellään yksityiskohtaiset säännöt ennen tämän lainsäädännön voimaantuloa jo palveluksessa olleiden tuomareiden etenemiselle uudessa palkkausjärjestelmässä ja säädetään, että tuomarit, jotka siirtymäajankohtana ovat saavuttaneet tietyn iän, saavat tietyltä palkkatasolta lähtien nopeammin palkankorotuksen kuin ne tuomarit, jotka olivat siirtymäajankohtana iältään nuorempia, siltä osin kuin tästä lainsäädännöstä seuraava erilainen kohtelu voidaan perustella direktiivin 6 artiklan 1 kohdan kannalta. |
|
5) |
Pääasiaan liittyvien kaltaisissa olosuhteissa unionin oikeus ei edellytä, että syrjityille tuomareille myönnetään taannehtivasti määrä, joka vastaa tosiasiassa saadun palkan ja heidän palkkaluokkansa ylimmän palkkatason mukaisen palkan välistä erotusta. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana on selvittää, täyttyvätkö kaikki unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä asetetut edellytykset sille, että Saksan liittotasavallalle syntyy vahingonkorvausvastuu unionin oikeuden nojalla. |
|
6) |
Kun pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen kansallisen säännön nojalla kansallisen tuomarin on esitettävä vaade rahasuorituksesta, joka ei perustu suoraan lainsäädäntöön, viipymättä eli ennen kuluvan varainhoitovuoden päättymistä, unionin oikeus ei ole esteenä tällaiselle säännölle, jos sääntö ei ole vastaavuusperiaatteen eikä tehokkuusperiaatteen vastainen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava, täyttyvätkö nämä edellytykset pääasiassa. |