11.8.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 243/27

—

kumoamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamisesta 28.3.2012 annetun Euroopan komission päätöksen (asia COMP/39.462 — Rahtihuolinta) 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan;

—

kumoamaan kokonaan riidanalaisen päätöksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määrätyn sakon tai vaihtoehtoisesti alentamaan sen määrää; ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan tästä oikeudenkäynnistä aiheutuvat kulut.

1)

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan komissio loukkasi kantajan puolustautumisoikeuksia, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa periaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta, kun se ei lopettanut tutkintaansa saatuaan ilmoituksen siitä, että Cleary Gottlieb Steen & Hamiltonin Deutsche Post AG:n puolesta esittämiä todisteita rasittivat useat oikeudelliset virheet;

2)

Toisen kanneperusteen mukaan komissio ylitti toimivaltansa rajat, kun se antoi riidanalaisen päätöksen, vaikka neuvoston asetuksessa N:o 141/1962 (1) siltä evättiin mahdollisuus kyseisen päätöksen antamiseen;

3)

Kolmannen kanneperusteen mukaan komissio rikkoi SEUT 101 artiklan 1 kohtaa ja asetuksen N:o 1/2003 (2) 4 ja 7 artiklaa, kun se totesi, että huomattavaa vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan koskeva kriteeri täyttyi;

4)

Neljännen kanneperusteen mukaan komissio rikkoi SEUT 101 artiklan 1 kohtaa ja 296 artiklaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklaa, asetuksen N:o 1/2003 4 ja 7 artiklaa ja 23 artiklan 2 kohtaa sekä henkilökohtaista vastuuta ja hyvää hallintoa koskevia periaatteita, kun se totesi, että kantaja oli yksin vastuussa BAX Global Ltd. (UK):n menettelystä ja kun se määräsi yksin kantajalle sakon kyseisestä menettelystä, vaikka BAX Global Ltd. (UK) oli ollut toisen yrityksen omistuksessa ja tietyn toisen yhtiön johtama koko sen ajanjakson ajan, jolloin riidanalaisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritelty menettely tapahtui;

5)

Viidennen kanneperusteen mukaan komissio rikkoi asetuksen N:o 1/2003 23 ja 27 artiklaa, loukkasi kantajan puolustautumisoikeuksia, rikkoi vuonna 2006 sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja (3), loukkasi periaatetta, jonka mukaan rangaistuksen on vastattava rikosta sekä hyvän hallinnon periaatetta, rikosoikeudellista syyllisyysperiaatetta (nulla poena sine culpa) sekä suhteellisuusperiaatetta ja teki ilmeisen arviointivirheen määrittäessään sakon määrän sellaisen liikevaihdon perusteella, joka ylitti teoreettisen enimmäismäärän, joka riidanalaisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellystä menettelystä saattoi syntyä;

6)

Kuudennen kanneperusteen mukaan komissio rikkoi asetuksen N:o 1/2003 23 artiklaa ja yhteistyötiedonantoa (4), loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sekä teki ilmeisen arviointivirheen määrittäessään kantajalle määrättyihin sakkoihin sovellettavaa vähennystä;

7)

Seitsemännen kanneperusteen mukaan komissio rikkoi asetuksen N:o 1/2003 23 artiklaa, loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja teki ilmeisen arviointivirheen, kun se kieltäytyi aloittamasta sovintomenettelyä koskevan tiedonannon (5) mukaisia sovintoon tähtääviä keskusteluja.