9.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/6

Valitus, jonka Koninklijke Wegenbouw Stevin BV on tehnyt 13.12.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-357/06, Koninklijke Wegenbouw Stevin v. komissio, 27.9.2012 antamasta tuomiosta

(Asia C-586/12 P)

2013/C 71/11

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Valittaja: Koninklijke Wegenbouw Stevin BV (edustaja: advocaat E. Pijnacker Hordijk)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Valituksenalainen tuomio on kumottava osittain, siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin on katsonut siinä, että komissio on oikeudellisesti riittävällä tavalla osoittanut, että KWS:llä oli komission toteamassa kartellissa johtajan rooli.

—	Riidanalaisen päätöksen (1) 1 artiklan j alakohta on kumottava osittain, siltä osin kuin komissio on määrännyt KWS:lle 27,36 miljoonan euron sakon.

—	KWS:lle määrätyn sakon määrää on muutettava niin, että uudeksi sakoksi tulee miljoonaa euroa.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan unionin tuomioistuimen tarkemmin määrittelemä osa KWS:n oikeudenkäyntikuluista ensimmäisessä oikeusasteessa ja muutoksenhakuvaiheessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste

Ensimmäisessä valitusperusteessa valittaja vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja oikeuden päätösten johdonmukaisuutta koskevia perustavanlaatuisia vaatimuksia, koska se on valituksenalaisessa tuomiossa ottanut samat todisteet huomioon eri tavalla tuolloisen kantajan KWS:n ja Shell Nederland Verkoop Maatschappij B.V:n (jäljempänä SNV) osalta ilman mitään — saati sitten vakuuttavaa — perustelua (SNV:n kanne on käsitelty unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-343/06 27.9.2012 antamassa tuomiossa), vaikka KWS:llä ja SNV:llä on ollut riidanalaisen päätöksen mukaan kartellisopimuksissa sama rooli.

—	Unionin yleisen tuomioistuimen suorittama arviointi KWS:n ja SNV:n oletetusta yllyttäjän ja johtajan roolista on asetettava asiayhteyteensä: komissio on päätöksessään todennut, että KWS ja SNV olivat yhdessä olleet johtavat voimat kartellin taustalla.

—	Unionin yleinen tuomioistuin on arvioinut lukuisten komission KWS:ää ja SNV:tä vastaan esittämien todisteiden todistusvoimaa ristiriitaisella tavalla, joka ei ole oikeudellisesti kestävä.

—	Edellä esitetyn perusteella näkemykseen, jonka mukaan KWS:llä olisi yksin ollut todetussa bitumitoimittajien ja tienrakentajien kartellissa johtajan rooli, ei ole perusteita.

Toinen valitusperuste

Toisella valitusperusteellaan valittaja vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on loukannut mielivaltaisuuden kieltoa, yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta, koska se on katsonut valituksenalaisessa tuomiossa, että sen vuoksi, että KWS:llä oli katsottu olleen yllättäjän ja johtajan rooli, komissio oli perustellusti voinut korottaa sakkoa 50 prosentilla, vaikka se totesi, ettei yllyttäjän roolia koskevalle oletukselle ollut riittäviä perusteita.

—	Koska näkemykseen, jonka mukaan KWS:llä olisi yksin ollut johtajan rooli, ei ole perusteita, sitä ei voida käyttää sakon korottamisen perusteena.

—	Hyväksymällä sen, että komissio on korottanut sakkoa, vaikkei se ollut esittänyt riittävästi todisteita toisesta sakon korotukseen oikeuttavasta olosuhteesta, unionin yleinen tuomioistuin on ”palkinnut” komissiota huolimattomista väitteistä riidanalaisessa päätöksessä.

—

On yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen vastaista, että unionin yleinen tuomioistuin on hyväksynyt sen, että KWS:n sakkoa korotetaan 50 prosentilla (eli täysimääräisesti), kun taas samansuuntaisessa asiassa T-343/06, joka koski SNV:tä ja muita, se on kokonaan kumonnut sakon.

—	Edellä esitetyn perusteella sakon korotukselle, sellaisena kuin siitä on määrätty KWS:n osalta, ei voi olla mitään perusteita.

(1) [EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä (asia N:o COMP/38.456 — Bitumi (Alankomaat)) 13.9.2006 tehty komission päätös K(2006) 4090.