Yhdistetyt asiat C‑187/12–C‑189/12
SFIR – Società Fondiaria Industriale Romagnola SpA
vastaan
AGEA – Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura ja Ministero delle Politiche agricole, alimentari e forestali,
Italia Zuccheri SpA ja Co.Pro.B. – Cooperativa Produttori Bieticoli Soc. coop. Agricola
vastaan
AGEA – Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura ja Ministero delle Politiche agricole, alimentari e forestali
ja
Eridania Sadam SpA
vastaan
AGEA – Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura ja Ministero delle Politiche agricole, alimentari e forestali
(Consiglio di Staton esittämät ennakkoratkaisupyynnöt)
”Ennakkoratkaisupyyntö — Asetus (EY) N:o 320/2006 — Asetus (EY) N:o 968/2006 — Maatalous — Sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä — Rakenneuudistustuen myöntämisen edellytykset — Tuotantovälineiden ja täydellisen purkamisen käsitteet”
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 14.11.2013
Maatalous – Yhteinen markkinajärjestely – Sokeri – Sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä – Rakenneuudistustuki – Tuotantovälineiden käsite – Tulkinta – Termien käyttöyhteyden ja tavanomaisen merkityksen huomioon ottaminen
(Neuvoston asetuksen N:o 320/2006 3 artikla; komission asetuksen N:o 968/2006 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta)
Maatalous – Yhteinen markkinajärjestely – Sokeri – Sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä – Rakenneuudistustuki – Tuotantovälineiden käsite – Tuensaajan sokerin varastointiin tarkoitetut siilot kuuluvat käsitteen alaan – Sillä, että siiloja käytetään myös muihin tarkoituksiin, ei ole merkitystä – Siilot, joita käytetään ainoastaan sellaisen kiintiössä tuotetun sokerin varastointiin, jonka muut tuottajat ovat tuoneet varastoitavaksi tai joka on ostettu muilta tuottajilta
(Neuvoston asetuksen N:o 320/2006 3 ja 4 artikla; komission asetuksen N:o 968/2006 4 artikla)
Maatalous – Yhteinen markkinajärjestely – Sokeri – Sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä – Rakenneuudistustuki – Tuotantovälineiden käsite – Tuotantovälineiden purkaminen – Suhteellisuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen – Loukkaamista ei ole tapahtunut
(Neuvoston asetuksen N:o 320/2006 3 ja 4 artikla; komission asetuksen N:o 968/2006 4 artikla)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 24 kohta)
Yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1290/2005 muuttamisesta annetun asetuksen N:o 320/2006 3 ja 4 artiklaa ja asetuksen N:o 320/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 968/2006 4 artiklaa on tulkittava siten, että näissä artikloissa käytetty tuotantovälineiden käsite sisältää siilot, jotka on tarkoitettu tuensaajan sokerin varastointiin, ja näin on riippumatta siitä, käytetäänkö niitä myös muihin tarkoituksiin. Käsitteen alaan eivät kuulu siilot, joita käytetään ainoastaan sellaisen kiintiössä tuotetun sokerin varastointiin, jonka muut tuottajat ovat tuoneet varastoitavaksi tai joka on ostettu muilta tuottajilta, eivätkä siilot, joita käytetään yksinomaan sokerin myyntipäällykseen panemiseen tai pakkaamiseen sokerin myyntiä varten. Kansallisen tuomioistuimen on arvioitava tämä kussakin tapauksessa kyseessä olevien siilojen teknisten ominaisuuksien ja tosiasiallisen käytön perusteella.
(ks. 35 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)
Seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1290/2005 muuttamisesta annetun asetuksen N:o 320/2006 3 ja 4 artiklan ja asetuksen N:o 320/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 968/2006 4 artiklan pätevyyteen, ei ole. Näissä säännöksissä säädetään rakenneuudistukseen tarkoitetusta tuesta, joka myönnetään vastineeksi kyseessä olevien tuotantovälineiden purkamisesta.
Kyseinen lainsäädäntö antaa tuottajalle ensiksikin mahdollisuuden vapaasti päättää, haluaako hän hakea tukea, valita tehtaan, jonka osalta hän luopuu vastaavasta kiintiöstä, ja tarvittaessa valita tuotantovälineiden täydellisen tai vain osittaisen purkamisen välillä. Hyöty, jonka tuottaja voi saada rakenneuudistustuesta, riippuu näin suurelta osalta hänen omista valinnoistaan. Tältä kannalta tarkasteltuna pääasioissa kyseessä oleva lainsäädäntö ei ole suhteeton.
Toiseksi sen tavoitteen kannalta tarkasteltuna, että tuottaja saadaan luopumaan vapaaehtoisesti sokeritehtaalle osoitetusta tuesta, sellaisen sokerintuottajan tilanne, joka päättää luopua sellaiselle tehtaalle osoitetusta kiintiöstä, jolla on siilo, ja sellaisen tuottajan tilanne, jonka on purettava tehdas, jolla ei ole siiloa, ovat täysin rinnastettavissa toisiinsa, koska nämä tuottajat luopuvat kumpikin yhtä suuresta määrästä kiintiötonneja. Lisäksi on niin, että siilon välittömät purkamiskustannukset muodostavat vain pienen osan tuotantovälineiden purkamisen kokonaiskustannuksista. Näin ollen ei voida todeta, että unionin lainsäätäjä, jolla on laaja harkintavalta yhteisen maatalouspolitiikan alalla, olisi toteuttanut – jättämällä säätämättä siitä, että kiinteä korvaus kutakin sellaista kiintiötonnia kohti, josta on luovuttu, muuttuu sen mukaan, onko tuottajan purettavaksi osoittamassa tehtaassa siilo vai ei – toimenpiteen, joka olisi ilmeisen soveltumaton tavoiteltuun päämäärään eli siihen nähden, että vähennetään sokerin tuotantoa tasapainon saavuttamiseksi sisämarkkinoilla.
(ks. 45, 46, 50, 51 ja 53 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)
Yhdistetyt asiat C‑187/12–C‑189/12
SFIR – Società Fondiaria Industriale Romagnola SpA
vastaan
AGEA – Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura ja Ministero delle Politiche agricole, alimentari e forestali,
Italia Zuccheri SpA ja Co.Pro.B. – Cooperativa Produttori Bieticoli Soc. coop. Agricola
vastaan
AGEA – Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura ja Ministero delle Politiche agricole, alimentari e forestali
ja
Eridania Sadam SpA
vastaan
AGEA – Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura ja Ministero delle Politiche agricole, alimentari e forestali
(Consiglio di Staton esittämät ennakkoratkaisupyynnöt)
”Ennakkoratkaisupyyntö — Asetus (EY) N:o 320/2006 — Asetus (EY) N:o 968/2006 — Maatalous — Sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä — Rakenneuudistustuen myöntämisen edellytykset — Tuotantovälineiden ja täydellisen purkamisen käsitteet”
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 14.11.2013
Maatalous — Yhteinen markkinajärjestely — Sokeri — Sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä — Rakenneuudistustuki — Tuotantovälineiden käsite — Tulkinta — Termien käyttöyhteyden ja tavanomaisen merkityksen huomioon ottaminen
(Neuvoston asetuksen N:o 320/2006 3 artikla; komission asetuksen N:o 968/2006 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta)
Maatalous — Yhteinen markkinajärjestely — Sokeri — Sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä — Rakenneuudistustuki — Tuotantovälineiden käsite — Tuensaajan sokerin varastointiin tarkoitetut siilot kuuluvat käsitteen alaan — Sillä, että siiloja käytetään myös muihin tarkoituksiin, ei ole merkitystä — Siilot, joita käytetään ainoastaan sellaisen kiintiössä tuotetun sokerin varastointiin, jonka muut tuottajat ovat tuoneet varastoitavaksi tai joka on ostettu muilta tuottajilta
(Neuvoston asetuksen N:o 320/2006 3 ja 4 artikla; komission asetuksen N:o 968/2006 4 artikla)
Maatalous — Yhteinen markkinajärjestely — Sokeri — Sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä — Rakenneuudistustuki — Tuotantovälineiden käsite — Tuotantovälineiden purkaminen — Suhteellisuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen — Loukkaamista ei ole tapahtunut
(Neuvoston asetuksen N:o 320/2006 3 ja 4 artikla; komission asetuksen N:o 968/2006 4 artikla)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 24 kohta)
Yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1290/2005 muuttamisesta annetun asetuksen N:o 320/2006 3 ja 4 artiklaa ja asetuksen N:o 320/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 968/2006 4 artiklaa on tulkittava siten, että näissä artikloissa käytetty tuotantovälineiden käsite sisältää siilot, jotka on tarkoitettu tuensaajan sokerin varastointiin, ja näin on riippumatta siitä, käytetäänkö niitä myös muihin tarkoituksiin. Käsitteen alaan eivät kuulu siilot, joita käytetään ainoastaan sellaisen kiintiössä tuotetun sokerin varastointiin, jonka muut tuottajat ovat tuoneet varastoitavaksi tai joka on ostettu muilta tuottajilta, eivätkä siilot, joita käytetään yksinomaan sokerin myyntipäällykseen panemiseen tai pakkaamiseen sokerin myyntiä varten. Kansallisen tuomioistuimen on arvioitava tämä kussakin tapauksessa kyseessä olevien siilojen teknisten ominaisuuksien ja tosiasiallisen käytön perusteella.
(ks. 35 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)
Seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1290/2005 muuttamisesta annetun asetuksen N:o 320/2006 3 ja 4 artiklan ja asetuksen N:o 320/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 968/2006 4 artiklan pätevyyteen, ei ole. Näissä säännöksissä säädetään rakenneuudistukseen tarkoitetusta tuesta, joka myönnetään vastineeksi kyseessä olevien tuotantovälineiden purkamisesta.
Kyseinen lainsäädäntö antaa tuottajalle ensiksikin mahdollisuuden vapaasti päättää, haluaako hän hakea tukea, valita tehtaan, jonka osalta hän luopuu vastaavasta kiintiöstä, ja tarvittaessa valita tuotantovälineiden täydellisen tai vain osittaisen purkamisen välillä. Hyöty, jonka tuottaja voi saada rakenneuudistustuesta, riippuu näin suurelta osalta hänen omista valinnoistaan. Tältä kannalta tarkasteltuna pääasioissa kyseessä oleva lainsäädäntö ei ole suhteeton.
Toiseksi sen tavoitteen kannalta tarkasteltuna, että tuottaja saadaan luopumaan vapaaehtoisesti sokeritehtaalle osoitetusta tuesta, sellaisen sokerintuottajan tilanne, joka päättää luopua sellaiselle tehtaalle osoitetusta kiintiöstä, jolla on siilo, ja sellaisen tuottajan tilanne, jonka on purettava tehdas, jolla ei ole siiloa, ovat täysin rinnastettavissa toisiinsa, koska nämä tuottajat luopuvat kumpikin yhtä suuresta määrästä kiintiötonneja. Lisäksi on niin, että siilon välittömät purkamiskustannukset muodostavat vain pienen osan tuotantovälineiden purkamisen kokonaiskustannuksista. Näin ollen ei voida todeta, että unionin lainsäätäjä, jolla on laaja harkintavalta yhteisen maatalouspolitiikan alalla, olisi toteuttanut – jättämällä säätämättä siitä, että kiinteä korvaus kutakin sellaista kiintiötonnia kohti, josta on luovuttu, muuttuu sen mukaan, onko tuottajan purettavaksi osoittamassa tehtaassa siilo vai ei – toimenpiteen, joka olisi ilmeisen soveltumaton tavoiteltuun päämäärään eli siihen nähden, että vähennetään sokerin tuotantoa tasapainon saavuttamiseksi sisämarkkinoilla.
(ks. 45, 46, 50, 51 ja 53 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)